https://www.theseus.fi:443/handle/10024/160888 2026-04-15T12:23:39Z 2026-04-15T12:23:39Z Haukilahti, Rasmus https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914272 2026-04-15T07:30:28Z 2026-04-15T07:18:28Z

Tekoälyn rooli modernissa markkinoinnissa : Generatiivinen sisällöntuotanto ja asiakassegmentoinnin personointi Haukilahti, Rasmus Tämän insinöörityön tavoitteena oli tarkastella tekoälyn roolia modernissa markkinoinnissa erityisesti generatiivisen sisällöntuotannon sekä asiakassegmentoinnin ja personoinnin näkökulmasta. Työn tarkoituksena oli selvittää, miten organisaatiot voivat hyödyntää tekoälyä markkinointiprosesseissa tehokkaasti ja hallitusti. Tutkimus toteutettiin laadullisena kirjallisuustutkimuksena, jossa hyödynnettiin tieteellisiä artikkeleita, alan raportteja sekä yritysesimerkkejä. Työssä analysoitiin kolmea case-yritystä: Netflixiä, Coca-Colaa ja Air Canadaa, joiden kautta tarkasteltiin tekoälyn käytännön sovelluksia markkinoinnissa. Tulokset osoittavat, että tekoäly voi tehostaa markkinointiprosesseja, parantaa asiakassegmentointia sekä mahdollistaa personoidun asiakaskokemuksen. Samalla teknologian hyödyntäminen edellyttää huolellista datanhallintaa, brändin hallintaa ja riskienhallintaa. Työn tuloksena esitetään toimintamalli, joka tukee organisaatioita tekoälyn strategisessa ja vastuullisessa käyttöönotossa markkinoinnissa.

2026-04-15T07:18:28Z Mäyrä, Elina Mikonaho, Ada https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914271 2026-04-15T07:30:30Z 2026-04-15T07:15:17Z

Virtuaalilaboratorio natiiviröntgenlaitteelle Mäyrä, Elina; Mikonaho, Ada Suomalaisessa terveydenhuollossa röntgentutkimuksia tehdään vuosittain noin 5,7 miljoonaa, joista yleisimmät tutkimukset ovat hammaskuvaukset ja tavanomaiset röntgentutkimukset. Natiivikuvantamisessa röntgenhoitajan rooliin kuuluu potilaan kuvantaminen, säteilyturvallisuudesta huolehtiminen sekä lähetteiden tarkistaminen. Röntgenhoitajan rooliin kuuluu myös ammatillinen osaaminen, johon liittyy ihmisen anatomian ja laitetekniikan tunteminen. Opinnäytetyössä kehitettiin virtuaalilaboratorio Arcoma Intuition natiiviröntgenlaitteelle Metropolian radiografian ja sädehoidon tutkinnon opiskelijoille oppimisen tueksi. Virtuaalilaboratoriot tukevat opiskelijoiden oppimista, joka myös mahdollistaa yksilöllisen oppimistahdin, parantaa oppimismotivaatiota sekä sitoutumista opintoihin. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka tarkoituksena on luoda ammatillinen tuotos hyödyttämään yksilöä, organisaatiota tai yhteisöä. Opinnäytetyön tarkoituksena on luoda oppimateriaali, uusi virtuaalinen oppimisympäristö natiiviröntgenlaitteelle. Opinnäytetyön tavoitteena on helpottaa uusien opiskelijoiden perehtymistä röntgenlaitteeseen ja natiivitutkimusluokkaan virtuaalisen oppimisympäristön avulla. Vieraaseen ympäristöön tutustuminen etukäteen tehostaa opetuksen aloitusta ja näin hyödyttää sekä opiskelijoita, opettajia että koulua. Virtuaalilaboratoriosta löytyy natiivikuvantamis- sekä säätöhuone. Virtuaaliympäristössä opiskelija pääsee virtuaalisesti liikkumaan huoneiden välillä, joista myös löytyy infopainikkeita eri asioille. Infopainikkeet selittävät huoneiden eri toimintoja ja esineitä. Virtuaalilaboratorio kuvattiin 360-asteen kameralla, ja editoitiin ThingLink-työkalulla. Opinnäytetyön tuotos virtuaalilaboratorio löytyy Metropolian ammattikorkeakoulun Moodle kurssista ”Potilas natiiviröntgentutkimuksissa SX00EA59”, johon opiskelija pääsee liittymään kurssiavaimen kautta Metropolian tunnuksilla.

2026-04-15T07:15:17Z Wijesinghe, Wijesinghe https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914268 2026-04-15T07:30:36Z 2026-04-15T07:09:16Z

Integration of Environmental Standards in International Trade Agreements. Wijesinghe, Wijesinghe Environmental rules are included in many EU trade agreements. However, there is big gap between these environmental rules and companies’ disclosure practices. This thesis studies how EU trade agreement transparency provisions affect corporate environmental reporting and why the quality of reports is different among sectors and regions. ‘ Twelve EU trade agreements (2010 to 2026), and sustainability reports from 25 companies were analyzed in five sectors. 7 dimensions were used to score their reported performance. The results show that all transparency rules in EU trade agreements apply only to the government, not to the corporate sector. Forestry and Fisheries as a high coverage sector scored 17.7 out of 21; that is 35% higher than the textiles and manufacturing at 13.9 out of 21. This is due to the certification schemes such as Forest Stewardship Council (FSC) and Marine Stewardship Council (MSC). EU companies scored 17.5 and Non-EU companies scored 14.8 because of the high impact of the Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD).

2026-04-15T07:09:16Z Veikkanen, Piia https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914221 2026-04-14T12:30:10Z 2026-04-14T12:24:04Z

Polut kuntoon: yhteiskehittäen kohti tehokasta ja tasa-arvoista tilavarausta Pornaisissa Veikkanen, Piia Tässä opinnäytetyössä kehitetään Pornaisten kunnan tilavaraus- ja vuokrauskäytäntöjä palvelumuotoilun keinoin. Työn tavoitteena on tunnistaa nykyisten käytäntöjen keskeiset haasteet sekä esittää asiakaslähtöisiä ja yhdenmukaisia ratkaisuja. Tarkastelu kohdistuu pääosin vapaa-ajan, kirjaston ja kunnantalon hallinnoimiin tiloihin sekä niitä tukeviin digitaalisiin palveluihin ja verkkoviestintään. Opinnäytetyö perustuu palvelumuotoilun viitekehykseen ja Design Councilin tuplatimantti-malliin. Tutkimus toteutettiin laadullisena kehittämistyönä, jossa hyödynnettiin verkkosivujen nykytilan analyysiä, havainnointia, puolistrukturoituja haastatteluja, kevyttä benchmarkingia, samankaltaisuuskaaviota, yhteiskehittämiseen perustuvaa työpajaa sekä asiakaspolun mallintamista. Menetelmien avulla muodostettiin kokonaiskuva Pornaisten kunnan tilavaraus- ja vuokrausprosessien nykytilasta ja kehittämistarpeista. Tutkimuksen keskeiset löydökset osoittavat, että vuokraus- ja varausasioihin liittyvä viestintä on hajanaista ja vastuunjako epäselvää. Eri toimialoilla on toisistaan poikkeavia käytäntöjä, mikä vaikeuttaa sekä asiakkaiden asiointia että viranhaltijoiden välistä yhteistyötä. Verkkosivuilta puuttuu osin olennaisia tietoja, kuten tilojen kapasiteetit, käyttötarkoitukset ja selkeästi esitetyt yhteystiedot. Digitaaliset työkalut, erityisesti käytössä oleva Julius-varausjärjestelmä, koettiin haastavaksi, mikä lisää manuaalista työtä ja neuvontatarvetta. Erityisesti valtuustosalin osalta hinnoittelun ja vastuiden määrittelemättömyys aiheuttaa epäselviä tilanteita. Kehittämisvaiheen keskeisenä tuotoksena syntyi asiakaspolku, joka havainnollistaa koko varausprosessin ja tekee näkyväksi sen kriittiset vaiheet. Lisäksi työssä kehitettiin kaksi tilakorttimallia: suppea tilakortti verkkosivuille asiakaskäyttöön sekä laaja tilakortti kunnan sisäiseksi työkaluksi. Tilakortit kokoavat olennaisen tiedon yhteen, selkeyttävät rooleja ja tukevat yhdenmukaista viestintää. Työn tuloksena esitetään myös tarve yhteiselle ohjeistukselle ja toimintamallille, jotka tukevat palveluiden kehittämistä, parantavat asiakaskokemusta ja tehostavat tilojen käyttöä.; This thesis develops the facility reservation and rental procedures of the municipality of Pornainen by using service design methods. The objective is to identify the main challenges in the current practices and to present customer-focused and consistent solutions. The focus is mainly on facilities that are managed by leisure services, the library and the municipal office, as well as the digital services and online communications that support this. The thesis is based on the service design framework and the Double Diamond model of Design Council. The study was carried out as qualitative development work using website analysis, observation, semi-structured interviews, light benchmarking, affinity mapping, co-creation workshop and modelling the customer journey. These methods were used to create an overall view of the current situation and development needs of Pornainen’s facility reservation and rental processes. The main findings show that communication related to reservations and rentals is fragmented and the division of responsibilities is unclear. Different sectors use different practices, which makes both customer dealings and cooperation between officials more difficult. Some important information is missing from the website, such as the capacities of the facilities, their intended uses and clearly presented contact details. Digital tools, especially the Julius reservation system currently in use, were considered difficult to use, which increased manual work and the need for guidance. Especially for the council chamber, the lack of clear pricing and responsibilities creates confusing situations. The main result of the development phase was a customer journey that illustrates the whole reservation process and highlights its critical stages. In addition, two facility information card models were developed: a shorter version for customers on the website and a more detailed version for internal municipal use. The cards summarise all essential information, clarify roles and support consistent communication. The work also highlights the need for common guidelines and operating procedures, which would support service development, improve customer experience and make better use of facilities.

2026-04-14T12:24:04Z