https://www.theseus.fi:443/handle/10024/160891 2026-04-05T05:39:17Z 2026-04-05T05:39:17Z Paananen, Riia-Maria https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913574 2026-04-02T10:30:10Z 2026-04-02T10:24:37Z

Työnjohtamisen valmiuden arviointi turvallisuusjohtamisen näkökulmasta Paananen, Riia-Maria Opinnäytetyö tehtiin Destia Oy:n aloitteesta heidän toimintansa kehittämisen tueksi. Työn tavoitteena oli tutkia turvallisuusperehdytyksiä Destian eri projekteilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada dokumentaatiota siitä, millaiset lähtökohdat harjoittelijoilla oli harjoittelun alussa, millaista tukea ja ohjausta harjoittelijat saivat, miten he kokivat psykologisen turvallisuuden organisaatiossa, sekä miten turvallisuusjohtamisen valmiuksia ja turvallisuuskulttuuria pystyttiin edelleen kehittämään perehdytysten näkökulmasta. Merkityksellistä tutkimuksessa oli, että työnjohto- ja työmaainsinööriharjoittelijoiden valmiuksien kehittäminen oli suorassa vuorovaikutuksessa työmaiden työturvallisuuteen. Turvallisuusjohtamisen valmiudet olivat osa harjoittelijoiden osaamista, asenteita, päätöksentekokykyä sekä johtamistaitoja. Vastavuoroisesti organisaation asenteet ja ilmapiiri vaikuttivat harjoittelijoiden konkreettiseen johtajuuteen ja psykologiseen turvallisuuteen. Työn tavoitteena oli keskittyä turvallisuuteen, projektinhallintaan sekä projektivaiheen perehdytykseen. Lisäksi tavoitteena työssä oli tunnistaa työnjohto- ja työmaainsinööriharjoittelijoiden vahvuudet ja kehityskohteet turvallisuusjohtamisen näkökulmasta. Tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia turvallisuuskulttuuria ja tarjota suosituksia, jotka tukisivat koko työmaahenkilöstön turvallisuuden kehittymistä Destian työmailla. Lopputuotteena työssä laadittiin Destialle harjoittelijoiden perehdytyssuunnitelma (liite 1.), joka sisälsi tarkastuslistan työnjohto- ja työmaainsinööriharjoittelijoiden turvallisuusperehdytysten tueksi, joiden avulla pystyttiin tarkastamaan turvallisuusperehdytyksien sisältö ja samalla pystyttiin päivittämään turvallisuusperehdytyksiä. Tutkimustuloksia tarkasteltiin myös osana työturvallisuuden tavoitteellista johtamista.

2026-04-02T10:24:37Z Ruokonen, Milla https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913563 2026-04-02T09:00:16Z 2026-04-02T08:48:06Z

Hulevesien käsittelyratkaisut kyllästämön alueella Ruokonen, Milla Tämä opinnäytetyö tarkastelee Höljäkän kyllästämön alueen hulevesien aiheuttamaa kuormitusta ja tarvetta niiden käsittelylle. Työn tavoitteena oli selvittää hulevesien käsittelyn tarve ja mahdollisia käsittelyratkaisuja kohteen hulevesien käsittelyyn sekä tarkastella sadannan ja virtaaman välistä yhteyttä. Opinnäytetyö toimii kohteen ympäristölupavelvoitteen määräämän hulevesien tehostamisen selvityksen taustatietona. Työn tilaajana toimi Envineer Oy. Selvitystyö toteutettiin maastokäynnillä, kirjallisuuskatsauksena, haastatteluilla ja saatujen tulosten analysoinnilla. Laskettiin analyysituloksiin perustuvia sekä teoreettisia kuormitusmääriä, joiden perusteella arvioitiin veden käsittelyn tarvetta ja erilaisia kohteeseen sopivia toimintaratkaisuja. Työn tuloksena todettiin, että teoreettisesti kuparin ja fluoranteenin pitoisuuksia tulisi pienentää. Tilaajalle annettiin käyttöön pitoisuusrajojen laskennat ja tulokset. Vedenlaadun parantamiseksi vertailtiin ehdotukseksi paikallisesti saatavia männyn kuoria haitta-aineiden adsorptioon, kuparille kemiallista saostusta ja aktiivihiiltä PAH-yhdisteille. Näillä todettiin olevan potentiaalia vedenkäsittelyssä kohteessa, sekä olivat kustannuksiltaan ja tehokkuudeltaan sopivia.

2026-04-02T08:48:06Z Myllylä, Eija Rieppo, Viivi Tyrjälä, Mervi https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913561 2026-04-02T09:00:20Z 2026-04-02T08:32:30Z

Perehdyttäjän käsikirja Myllylä, Eija; Rieppo, Viivi; Tyrjälä, Mervi Suomessa tehdään noin 70 miljoonaa laboratoriotutkimusta joka vuosi. Laboratoriotutkimukset ovat tärkeä osa terveydenhuoltoa. Laboratoriotutkimusten avulla diagnosoidaan tai suljetaan pois sairauksia, seurataan hoitoa ja arvioidaan ihmisen terveydentilaa tai työkykyä. Laboratoriotutkimusprosessin preanalyyttisessa vaiheessa, eli ennen analysointia olevassa vaiheessa tapahtuu suurin osa virheistä. Laboratoriotutkimusten laatuvaatimukset ovat korkeat, joten työntekijöiden ja työnantajan on panostettava laadukkaaseen näytteenoton osaamiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa preanalytiikan perehdyttäjän käsikirja ja tavoitteena oli parantaa perehdytyksen laatua, sekä antaa lähi- ja sairaanhoitajille parempaa teoriaperustaa siihen, miten ja miksi asiat tehdään ohjeistuksien mukaan näytteenotossa. Keskityimme laskimoverinäytteen preanalyyttisiin tekijöihin. Opinnäytetyö rajattiin verinäytteenoton ohjaukseen ja perehdytykseen, verinäytteenotossa tapahtuviin yleisimpiin preanalyyttisiin virheisiin sekä niiden minimoimiseen. HUS Diagnostiikkakeskuksella perehdytystä toteuttavat bioanalyytikot/laboratoriohoitajat ja sairaanhoitajat, mutta ohjaukseen osallistuvat myös lähihoitajat. Halusimme tuottaa HUS Diagnostiikkakeskuksen kliinisen laboratorion näytteenottoon perehdytyksen ohjaajille toimivan työkalun. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyön menetelmällä. Kehittämistyön tavoitteena oli tuottaa kohderyhmälle tai toimintaympäristölle arjen käytäntöjä palveleva tuotos. Perehdyttäjän käsikirja jaettiin anonyymisti Preanalytiikan vastuuyksikön päällikön kautta Kymenlaakson alueen näytteenotossa perehdytystä ja ohjaamista tekeville työntekijöille sähköpostin välityksellä. Työntekijöillä oli 2 viikkoa aikaa tutustua materiaaliin ja vastata Webropolin internetkyselyyn, joka oli liitetty samaan sähköpostiin. Opinnäytetyömme idea on tullut meille jo omalla työurallamme näytteenottajina ja opintojemme alussa, koska yhteistyötaholla tällaiselle tuotokselle oli jo olemassa oleva tarve. Kyselyn vastausten perusteella oppaassa oli erittäin hyödyllisiä tietoja, sekä kaikki kokivat oppaasta olevan hyötyä tulevissa perehdytyksissä. Tuotos jää HUS Diagnostiikkakeskuksen vapaaseen käyttöön, jolloin yhteistyötaho voi laajentaa käsikirjaa vastaamaan tarpeisiinsa. Laajennus ja lisämateriaali ehdotuksia tuotiin esille kyselyn avoimissa palautteissa.

2026-04-02T08:32:30Z Kreivi, Jenny https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913552 2026-04-02T07:00:14Z 2026-04-02T06:57:54Z

Mittamuunneltavat kiintokalusteet: suunnitteluprojekti Milli Conceptin keittiöosastolle Finlandia Living myymälään Kreivi, Jenny Tämä opinnäytetyö kuvaa Milli Conceptin keittiöosaston suunnitteluprosessia Finlandia Livingin lippulaivamyymälään Lempäälän Ideaparkissa. Opinnäytetyö koostuu kahdesta osasta, tietoperustasta, jossa tarkastellaan mittamuunneltavuutta ja kiintokalusteita, sekä varsinaisesta suunnitteluprojektista. Työn tavoitteena oli luoda Milli Conceptille helposti lähestyttävä, informatiivinen ja elämyksellinen osasto, joka tuo esiin yrityksen mittamuunneltavien kalusteiden mahdollisuudet. Suunnittelussa keskityttiin siihen, miten kalusteiden joustavuus voidaan havainnollistaa myymäläympäristössä visuaalisesti ja toiminnallisesti. Keskeisiä tilallisia ratkaisuja olivat muun muassa näyttävät mallikeittiöt, materiaalikirjasto sekä osaston keskipisteeksi muodostunut lounge-portaikko. Suunnitteluprosessi eteni tarvekartoituksesta ja konseptoinnista aina teknisiin piirustuksiin ja visualisointikuviin saakka. Osana opinnäytetyötä toteutin kyselyn toimeksiantajayritysten työntekijöille, jolla selvitettiin toteutetun konseptin vastaavuutta brändiin ja asetettuihin tavoitteisiin. Lopullinen suunnitelma tarjoaa kokonaisvaltaisen kuvauksen siitä, miten kaupallinen tila voi tukea asiakaslähtöistä myyntiprosessia ja brändikuvaa.

2026-04-02T06:57:54Z