fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|

Epäasiallinen kohtelu työhyvinvoinnin uhkana - ammattikorkeakouluopettajien kokemuksia häirinnästä ja työpaikan psyykkisestä turvallisuudesta

2026-04-01T12:50:49Z

Epäasiallinen kohtelu työhyvinvoinnin uhkana - ammattikorkeakouluopettajien kokemuksia häirinnästä ja työpaikan psyykkisestä turvallisuudesta Salminen, Karoliina; Kivirinta, Mervi VUODEN 2024 opetusalan työolobarometrin mukaan ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöstä 14 prosenttia on kokenut vakavaa ja toistuvaa epäasiallista kohtelua tai kiusaamista. Tämä tutkimusraportti perustuu alkujaan pro gradu -tutkielmaa varten tehtyyn kyselyyn, johon osallistui 153 ammattikorkeakoulun opettajaa. Tulosten mukaan 16 prosenttia vastaajista ilmoitti tulleensa kohdelluksi epäasiallisesti toistuvasti. Puolet vastaajista kertoi, että heidän työpaikallaan esiintyy epäasiallista kohtelua. Kyselyn mukaan epäasiallisen kohtelun tekijöitä ovat työtoverit, esihenkilöt ja opiskelijat. Vastausten perusteella ikä tai työkokemus eivät vaikuta siihen, kuka joutuu epäasiallisen kohtelun kohteeksi. Sen sijaan naiset ilmoittivat kokeneensa epäasiallista kohtelua useammin kuin miehet. Yleisimmät epäasiallisen kohtelun muodot ovat mitätöinti, väheksyvä puhe, arvostelu ja toimimaton yhteistyö. Työpaikan ihmissuhteilla on merkittävä vaikutus työhyvinvointiin. Epäasiallista kohtelua kokeneet pitivät luonnollisesti työympäristön henkistä turvallisuutta huonompana ja kokivat ihmissuhteiden heikentävän työhyvinvointiaan. Tästä huolimatta lähes kaikki kyselyyn vastanneet, epäasiallista kohtelua kokeneet ilmoittivat saaneensa eniten tukea työkavereiltaan. Heillä oli työpaikallaan vuorovaikutussuhteita, jotka vaikuttavat myönteisesti työpaikan ilmapiiriin.

Viittaaminen
Salminen, K., & Kivirinta, M. (2025). Epäasiallinen kohtelu työhyvinvoinnin uhkana - ammattikorkeakouluopettajien kokemuksia häirinnästä ja työpaikan psyykkisestä turvallisuudesta. (Diak Puheenvuoro 51). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-454-1

Jaksava, osaava ja pystyvä ope - hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen välineitä opettajille

2026-03-19T07:48:07Z

Jaksava, osaava ja pystyvä ope - hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen välineitä opettajille Segler, Lena Viime vuosina opettajien työhyvinvointi ja työssäjaksaminen ovat nousseet keskeisiksi keskustelunaiheiksi. Erityisesti jatkuvat uudistukset, oppilaiden moninaiset ja lisääntyneet tuen tarpeet sekä resurssien vähyydestä aiheutuvat riittämättömyyden tunteet ovat vaikuttaneet opettajien arkeen ja jaksamiseen. Opettajien hyvinvointi ei ole vain yksilön asia, vaan koko kouluyhteisön. Tässä julkaisuissa avataan teemoja, jotka ovat osoittautuneet opettajien arjessa keskeisiksi: palautuminen ja vireystilan säätely, luottamus ja vuorovaikutus, työyhteisön ilmapiiri, motivaatio ja luovuus, ajan- ja työnhallinta sekä ammatillisen osaamisen kehittäminen. Tutkimus- ja teoriataustan lisäksi jokaiseen lukuun on liitetty käytännönläheisiä harjoitteita, joita voi hyödyntää niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Harjoitteet on suunniteltu helpoiksi toteuttaa osana arkea, henkilöstöpäiviä tai pienryhmäkeskusteluja. Julkaisu kokoaa yhteen JOPE – Jaksava, osaava ja pystyvä ope -hankkeen tulokset vuosilta 2023–2026. Teos on tarkoitettu ensisijaisesti ensimmäisen ja toisen asteen opettajille ja rehtoreille, jotka haluavat edistää omaa ja muiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Lisäksi se soveltuu hyvin muiden kouluasteiden opettajille ja rehtoreille sekä opettajiksi opiskeleville. Kirjan sisältöä voi hyödyntää yksin tai yhdessä kollegoiden kanssa.

Viittaaminen
Segler, L. (toim.). (2026). Jaksava, osaava ja pystyvä ope - hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen välineitä opettajille (Diak Työelämä 40). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-461-9

Navigating Multiple Cultural and Societal Realities – Experiences of Identity and Belonging of Multilingual Adults in Finland

2026-03-13T04:54:37Z

Navigating Multiple Cultural and Societal Realities – Experiences of Identity and Belonging of Multilingual Adults in Finland Segler, Lena THIS RESEACH report explores how multilingual adults in Finland navigate hybrid spaces - contexts shaped by multiple cultural and societal frameworks. Through phenomenological interviews with eleven participants, it examines how language use, social relationships and experiences of belonging influence identity, well‑being and psychological needs. Finnish proficiency supported autonomy, competence and participation, while heritage languages functioned as “soul languages,” preserving emotional authenticity and identity continuity. Participants described hybridity as a dynamic process, shaped by the conscious and unconscious inclusion or exclusion of cultural elements. Experiences of otherness - especially in childhood - left lasting imprints on identity, whereas inclusive communities and multilingual workplaces strengthened resilience and belonging. The study proposes a hybrid space model that captures the interplay between language, identity, personality and well‑being, highlighting the value of culturally sensitive practices and seeing hybridity as a societal resource.

Viittaaminen
Segler, L. (2026). Navigating Multiple Cultural and Societal Realities – Experiences of Identity and Belonging of Multilingual Adults in Finland. (Diak Tutkimus 8). Diakonia-ammattikorkeakoulu.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-463-3

Kohtaamista, yhteistyötä, vaikuttavuutta – näkökulmia diakonian matalan kynnyksen toiminnan kehittämiseen

2026-03-16T08:25:35Z

Kohtaamista, yhteistyötä, vaikuttavuutta – näkökulmia diakonian matalan kynnyksen toiminnan kehittämiseen Hyväri, Susanna; Tuuttu, Anne Kirkon yhteisöllisyyden vahvistamisesta on käyty keskustelua koko 2000-luvun ajan. Tämä julkaisu tuo konkreettisia malleja kaikille, jotka haluavat vahvistaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta kirkon työssä. Artikkelikokoelma esittelee Virtaa Varustamoista -hankkeen tuloksia ja menetelmiä, joiden avulla luotiin uudenlaisia toimintamalleja. Mukana on kuvauksia työllistämisen poluista, kuten palkkatukityöstä ja tuetusta työllistämisestä ja palveluohjauksesta. Lisäksi julkaisu avaa sosiaalisen kuntoutuksen käytäntöjä, kuten Tsemppi-valmennusmallia, joka tukee ihmisten toimintakykyä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Esimerkit tuovat esiin monipuolisia toimintatapoja: - Varustamot – yhteisölliset tilat, joissa voi osallistua ryhmätoimintaan, saada tukea arkeen ja löytää uusia suuntia elämälle. - Hiljaisuuden jooga – kehollinen harjoitus, joka vahvistaa osallisuutta ja rauhoittumista yhdessä. - Digitaalinen palveluohjauksen manuaali – työkalu, joka helpottaa avun ja palveluiden löytämistä matalan kynnyksen periaatteella. Seurakuntien matalan kynnyksen toiminnan yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistavaa luonnetta on tutkittu ja selvitetty varsin vähän. Kokoelman artikkelit pyrkivät täydentämään omalta osaltaan tätä puutetta tuomalla esille erilaisia matalan kynnyksen diakoniatyön muotoja.

Viittaaminen
Hyväri, S., & Tuuttu, A. (toim.). (2026). Kohtaamista, yhteistyötä, vaikuttavuutta – näkökulmia diakonian matalan kynnyksen toiminnan kehittämiseen. (Diak Työelämä 39). Diakonia-ammattikorkeakoulu.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-459-6