fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|https://www.theseus.fi:443/handle/10024/1608952026-05-31T21:29:38Z2026-05-31T21:29:38ZAvoimen ammattikorkeakoulun vaihtoehtoja osaamisen kehittämiseenJaskara, VarpuYli-Tainio, Riittahttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/9237272026-05-29T05:00:57Z2026-05-29T04:35:42ZAvoimen ammattikorkeakoulun vaihtoehtoja osaamisen kehittämiseen
Jaskara, Varpu; Yli-Tainio, Riitta
2026-05-29T04:35:42ZOpettajien ammatillisen toimijuuden jännitteet työelämäsiirtymässäFornaciari, AleksiJuutilainen, MaaretHeikkilä, MirvaVilppola, JiriSaranpää, MikaRoos-Salmi, Martinahttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/9180952026-05-12T09:00:46Z2026-05-12T08:36:41ZOpettajien ammatillisen toimijuuden jännitteet työelämäsiirtymässä
Fornaciari, Aleksi; Juutilainen, Maaret; Heikkilä, Mirva; Vilppola, Jiri; Saranpää, Mika; Roos-Salmi, Martina
Siirtymä korkeakoulutuksesta työelämään on tärkeä nivelvaihe varsinkin suoran ammattikelpoisuuden tuottavissa koulutuksissa. Tässä artikkelissa tarkastelemme kahdessa erilaisessa opettajankoulutuskontekstissa opiskelleiden opettajien (n = 31) ammatillista toimijuutta työelämäsiirtymässä. Yksi opettajankoulutuksen tyypillisistä haasteista on opiskelijoiden kokemus koulutuksen annin ja työelämän tarpeiden epäsuhdasta, jolla viitataan sekä opettajankoulutuksen opetussisältöjen suhteeseen työelämän tarpeisiin että tosiasiallisiin mahdollisuuksiin viedä ja juurruttaa opinnoissa opittuja käytäntöjä ja näkökulmia työpaikalle. Tarkastelumme keskeisenä työkaluna on ammatillisen toimijuuden käsite, joka viittaa yksilön toimintamahdollisuuksiin ja rooleihin omassa ammattipositiossaan. Tutkimuksen aineisto on kerätty sekä luokanopettajakoulutuksesta (n = 16) että ammatillisesta opettajankoulutuksesta (n = 15) valmistuneilta opettajilta. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti sekä teorialähtöisesti hyödyntäen teoreettista viitekehystä. Tutkimuksemme perusteella sekä ammatilliset että luokanopettajat kokevat jännitteitä työnsä toteuttamisessa kolmella tasolla, konkreettisessa resurssien riittävyydessä, ammatin tavoitteiden fokusoinnissa sekä työyhteisöön integroitumisessa. Tutkimuksemme antaa eväitä paitsi opettajankouluttajille opetuksen toteuttamiseen ja opiskelijoiden näkökulman ymmärtämiseen, myös opettajankoulutusten opetussuunnitelmatyöhön, kehittämiseen ja resursointiin laajemmin.
2026-05-12T08:36:41ZAI-assisted sales coaching framework: Empirically-derived models for B2B communication analysisMäntyvaara, JoonaNevalainen, PaavoGlavatskiy, KirillHeikkonen, Jukkahttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/9180742026-05-12T08:30:33Z2026-05-12T08:14:12ZAI-assisted sales coaching framework: Empirically-derived models for B2B communication analysis
Mäntyvaara, Joona; Nevalainen, Paavo; Glavatskiy, Kirill; Heikkonen, Jukka
This research addresses the design challenge of integrating multimodal communication analytics into AI-assisted coaching systems suitable for real-time deployment. Drawing on analysis of 5183 Finnish B2B sales calls, this study provides the first empirically-grounded design specifications for multimodal sales coaching by unifying graph-theoretic conversation analysis, temporal prediction, and rejection modeling. Network analysis reveals that successful conversations exhibit 4.3 lower structural density (0.0224 vs. 0.0960) while covering broader topic ranges, establishing conversational efficiency rather than complexity as a guiding design principle. Temporal prediction identifies a 60-second optimal intervention window, achieving 78.4% AUC for reliable real-time guidance. Rejection modeling achieves 95.7% AUC with interpretable early-warning signals validated through SHAP analysis. These findings are operationalized through evidence-based quality indicators spanning acoustic, semantic, and linguistic modalities, supported by computationally efficient formulations suitable for real-time processing. Duration-matched validation confirms threshold robustness independent of call length, and bias auditing demonstrates equitable performance across salesperson groups (FPR disparity = 0.027). The framework provides validated design specifications aligned with EU AI Act compliance provisions, demonstrating how multimodal communication analytics can be transformed into deployable coaching systems.
2026-05-12T08:14:12ZTourism SMEs’ digitalization strategies: Insights from Japan and FinlandTuomi, AarniMoreira Kares, ElinaZainal Abidin, Husnahttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/9180352026-05-12T07:00:22Z2026-05-12T06:52:42ZTourism SMEs’ digitalization strategies: Insights from Japan and Finland
Tuomi, Aarni; Moreira Kares, Elina; Zainal Abidin, Husna
The increased availability and lower barriers to entry of software-as-a-service products, combined with rising consumer demand, have made technology-driven innovation a strategic imperative for small and medium-sized enterprises (SMEs) in tourism. This development prompts a question: How can SMEs strategically decide which digital technologies to adopt and which to avoid? Unlike traditional technology adoption models that focus on individual user behavior, organizational-level frameworks such as the Technology-Organization-Environment (TOE) explain how firms plan for and implement new technologies. This short communication paper reviews theoretical models of strategic technology innovation management, particularly the diffusion and adoption of digital innovations within tourism SMEs. Focusing on Japan and Finland, the paper explores four case studies from Japanese and Finnish tourism SMEs.
2026-05-12T06:52:42Z