https://www.theseus.fi:443/handle/10024/160905 2026-04-24T22:01:27Z 2026-04-24T22:01:27Z Ekola, Emmi https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915030 2026-04-23T07:30:23Z 2026-04-23T07:15:02Z

Kulttuurinen osaaminen varhaiskasvatuksessa : päiväkodin johtajien näkemyksiä kulttuurisensitiivisyydestä, osaamisesta ja sen kehittämisestä Ekola, Emmi Maahannmuuton myötä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten asiakkaiden määrä on lisääntynyt varhaiskasvatuspalveluissa, täten myös varhaiskasvatuksen henkilöstöltä vaaditaan yhä enemmän kulttuurista osaamista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää päiväkodin johtajien näkökulmia, millaisena he kokevat kulttuurisen osaamisen ja kulttuurisensitiivisyyden käsitteet ja niiden merkityksen kulttuurisesti moninaisessa varhaiskasvatuksessa, sekä millaista osaamista henkilöstöltä vaaditaan näiden toteutumiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös johtajuuden esimerkillisyyttä työntekijöiden kulttuurisen osaamisen ja kulttuurisensitiivisyyden edistämisessä ja miten näitä voitaisiin kehittää työyhteisöissä sekä yksilötasolla. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen muodossa ja tulokset analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia käyttäen. Tutkimusta varten haastateltiin varhaiskasvatuksen johtajia paikallisesti Kokkolan kaupungin eri päiväkodeista. Haastattelut kohdennettiin yksiköihin, joiden asiakkuudessa oli useampia eri kieli- ja kulttuuritaustaisia perheitä. Tulosten mukaan päiväkotien johtajat kokivat monikulttuurisuuden yhteisöä rikastuttavana tekijänä. Palveluiden ja osaamisen kehittämiselle koettiin kuitenkin lisääntynyttä tarvetta varhaiskasvatuksen asiakaskunnan tarpeiden moninaistuessa. Kulttuurinen osaaminen nähtiin tärkeänä osana työntekijän ammattitaitoa. Kulttuurisensitiivisyys ja kulttuurinen osaaminen näyttäytyivät ennen kaikkea lasten ja perheiden yksilöllisenä, tasa-arvoisena ja vuorovaikutuksellisena kohtaamisena, kielitietoisuutena sekä kulttuurien ymmärryksenä ja vuoropuheluna. Näiden tekijöiden jatkuva kehittämisen tarve tunnistettiin niin organisaation, johtamisen kuin henkilöstön tahoilla. Tutkimuksen eräs johtopäätös oli, että johtamisella on vaikuttavuutta työntekijöiden kulttuuriseen osaamisen edistämisessä kohti kulttuurisensitiivisempää, monimuotoista varhaiskasvatusta.

2026-04-23T07:15:02Z Siirtola, Jutta https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915013 2026-04-23T06:30:20Z 2026-04-23T06:12:45Z

Narkolepsiaa sairastavien opiskelijoiden kokemukset opintojen etenemisen haasteista Siirtola, Jutta Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Suomen Narkolepsiayhdistyksen kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää täysi-ikäisten opiskelijoiden kokemuksia opintojen aikana saadusta ja tarvitsemastaan tuesta. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä narkolepsian vaikutuksista opiskelukykyyn ja arkeen sekä tuen merkityksestä opintojen sujuvuudelle. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee narkolepsiaa sairautena sekä sen oireita, hoitoa ja esiintyvyyttä. Lisäksi viitekehys tarkastelee opiskelukykyä ja opiskelijoille tarjottavia tukimuotoja. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta narkolepsiaa sairastavaa opiskelijaa. Tulosten perusteella narkolepsia vaikuttaa merkittävästi opiskelijoiden arkeen ja opiskelukykyyn, erityisesti päiväväsymyksen kautta. Lisäksi aloitekyvyttömyys, haasteet aamuheräämisessä sekä vaikutukset sosiaalisiin suhteisiin nousivat keskeisiksi teemoiksi. Opiskelijoiden kokemukset tuesta vaihtelivat, ja osa ei ollut saanut tai osannut hakea tukea.

2026-04-23T06:12:45Z Shyamali Malkanthi Dabare, Wijesingha Arachchilage https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915008 2026-04-23T06:30:31Z 2026-04-23T06:04:24Z

Project Management Challenges in Startups Shyamali Malkanthi Dabare, Wijesingha Arachchilage The environment in which startups function is characterized by resource scarcity, shifting goals, and dynamic market conditions. In this context, project management assumes significance in terms of facilitating activities, supporting decision-making, and promoting learning within organisations. Traditional project management may not be very effective in coping with uncertainties in startup organizations, and it may even lead to problems in terms of project failure. The aim and objectives of this research work involve investigating project management practices in start-ups and also assessing how project management practices can be tailored for start-ups. The research work adopts a qualitative research methodology with a multiple-case study research design. The data for this research work were gathered using semi-structured research interviews with founders, project managers, and employees from chosen start-ups. Data analysis involved thematic analysis. The results showed that Agile, Lean, and hybrid approaches to project management are more flexible and responsive than traditional approaches in the startup world. Moreover, the paper also throws light on the need for incorporating knowledge management practices into project management. The paper adds to the body of project management literature since it proposes a hybrid framework that would cater specifically to the needs of the world of startups.

2026-04-23T06:04:24Z Ervasti, Marjo https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915006 2026-04-23T06:30:36Z 2026-04-23T06:02:22Z

Työnohjaajien liiketoiminnan kannattavuus ja markkinatilanne 2021–2025 Ervasti, Marjo Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten kilpailutukset ja muuttunut toimintaympäristö ovat vaikuttaneet työnohjaajien liiketoiminnan kannattavuuteen Suomessa vuosina 2021–2025. Tutkimus tarkastelee kannattavuutta erityisesti hinnoittelun, kustannusrakenteen, kysynnän muutosten sekä YEL- ja arvonlisäverouudistusten näkökulmista. Taustalla on työnohjausalan toimintaympäristön nopea muutos, johon ovat vaikuttaneet taloudellinen epävarmuus, kustannustason nousu sekä julkisten hankintojen lisääntyminen. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tutkimuksena yhdistäen määrällinen ja laadullinen aineisto. Aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä (n=306) sekä teemahaastatteluilla (n=5). Määrällinen aineisto analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin, ristiintaulukoinnein, korrelaatioin ja summamuuttujin, ja laadullinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulokset yhdistettiin analyysivaiheessa toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi. Tulosten perusteella työnohjaajien kannattavuushaasteet liittyvät erityisesti rajalliseen hinnoitteluvoimaan, kasvaneeseen kilpailuun ja kysynnän heikkenemiseen. Kilpailutukset näyttäytyivät samanaikaisesti välttämättöminä ja kannattavuutta heikentävinä, koska ne kaventavat hinnoittelun liikkumavaraa ja lisäävät hintakilpailua. Toimialaa luonnehtii pienimuotoinen ja usein sivutoiminen yrittäjyys, mikä tekee kannattavuudesta herkkää toimintaympäristön muutoksille. Lisäksi tulokset viittaavat markkinoiden eriytymiseen sekä siihen, että tarjonnan kasvu kiristää kilpailua entisestään. Tutkimus osoittaa, että työnohjauspalvelujen kannattavuus on rakenteellinen ilmiö, johon vaikuttavat samanaikaisesti markkinat, kilpailutuskäytännöt ja sääntely.

2026-04-23T06:02:22Z