fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|https://www.theseus.fi:443/handle/10024/1609132024-03-29T15:23:44Z2024-03-29T15:23:44ZPoliisiammattikorkeakoulun digitaalinen kaksonen koulutuksen ja viranomaistoiminnan tukena ja kehittämisvälineenäJuutinen, MarkoKujanpää, OlaviHyytiäinen, Mikahttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/8186582024-03-19T09:37:33Z2024-01-19T05:58:14ZPoliisiammattikorkeakoulun digitaalinen kaksonen koulutuksen ja viranomaistoiminnan tukena ja kehittämisvälineenä
Juutinen, Marko; Kujanpää, Olavi; Hyytiäinen, Mika
Digitaalinen kaksonen tarkoittaa jonkin fyysisen maailman prosessin, tuotteen, systeemin tai muun asian simulointia, kopiota tai esittämistä digitaalisesti. Käsite on kehitetty tuotantotalouden lähtökohdista ja siihen kuuluu olennaisesti kaksisuuntainen yhteys ja vuorovaikutus fyysisen ja digitaalisen välillä. Käsitteen alkuperäinen lisäarvo oli ymmärrys digitalisaation mahdollistamasta kutakin tuotetta tai prosessia koskevan tiedon tuottamisesta ja hallinnasta pitkin niiden elinkaarta. Tässä merkityksessään digitaalinen kaksonen kattaa lukuisia erityyppisiä prosesseja tuotantotaloudesta ja teollisuudesta tietotekniikkaan, big dataan ja tekoälyyn. Kaupungeista tehdyillä digitaalisilla kaksosilla voidaan tarkkailla esimerkiksi saastetilannetta ja liikennettä sekä ohjata ihmisten toimintaa tällaisen tiedon perusteella.
Poliisitoiminnassa digitaalisen kaksosen käsite on vielä melko tuntematon eikä sovelluskohteita juuri ole. Lähimmäksi pääsee digitaalisen forensiikan alalla tehdyt kolmiulotteiset rikospaikkajäljennökset, jotka eivät vastaa alkuperäisen digitaalisen kaksosen merkityssisältöä fyysisen ja reaalisen välisestä vuorovaikutusta vaan ovat lähinnä juuri kopioita. Tässä työssä tarkastellaan digitaalisen kaksosen käsitettä, merkityssisältöä ja käyttömahdollisuuksia poliisitoiminannassa. Poliisille digitaalinen kaksonen näyttäytyy toiminnan tai koulutuksen ympäristönä sekä johtamisen, turvallisuussuunnittelun ja varautumisen välineenä. Se ei ole simulaatio ja soveltuu heikosti monimutkaisen datan siirtoalustaksi. Toisin kuin tuotantotalouden ja tekniikan digitaaliset kaksoset, poliisin näkökulmasta digitaalista kaksosta ei määritä reaaliaikainen yhteys fyysiseen ja reaalisen mallin välillä vaan toiminta mallin sisällä.
Tarkastelu perustuu kirjallisuuskatsaukseen ja Polamkissa vuosina 2022 ja 2023 Digital Twin-hankkeissa tehtyyn kehittämistyöhön, jonka tuloksena on syntynyt Poliisiammattikorkeakoulun digitaalinen kaksonen. Tarkastelun lähtökohtana on siis yksi uuden teknologian kehittämistapaus, mutta sen avulla on arvioitu yleisemmin digitaalisten kaksosten kehitys- ja käyttömahdollisuuksia sekä näihin liittyviä haasteita viranomaissektorilla.
Digitaaliset kaksoset ovat osa digitalisaatiokehitystä ja julkisen toimintaympäristön muutosta. Tutkimusraportissa ja Polamkin Digital Twin-hankkeissa tunnistettiin kuusi laajaa viranomaistoiminnan teemaa, joissa teknologian kehittämisellä voidaan nähdä selkeitä hyötyjä paitsi toiminnan tehostamisessa myös laadun parantamisessa. Näistä teemoista ensimmäinen on kolmiulotteisesti mallinetussa ympäristössä liikkuminen ja havainnointi joko koulutustarkoituksessa fyysisestä todellisuudesta erillään tai operatiivisen toiminnan osana suorassa yhteydessä fyysisesti tapahtuvaan toimintaan. Toinen teema on tutkinnan, todistelun ja ennalta estämisen tukeminen. Kolmas teema on johtaminen ja tilannekuva ja tässä yhteydessä erityisesti Drone 3D-tekniikan käyttö. Neljäs teema on varautuminen ja turvallisuussuunnittelu ja viides moniviranomaistoiminta. Kuudes ja näitä muita läpileikkaava ja niihin kytkeytyvä teema on virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden hyödyntäminen.
Viranomaisten on tarpeellista ymmärtää näitä mahdollisuuksia, oppia tuntemaan uutta toimintaympäristöä ja toimimaan siinä, sekä tunnistamaan, millä tavalla uutta teknologiaa voidaan kehittää ja hyödyntää oman toiminnan ja koulutuksen kehittämiseksi. Polamkin kehittämishankkeessa tämä työ on käynnistetty. Mikään kehittämistyö ei ole mutkatonta. Haasteita asettavat digitaalisten kaksosten kustannusrakenne, osaamisen, erilaisten tietolähteiden integrointi ja yhteensopivuus, teknisten laitteiden suoritustehot, tiedon saatavuus ja julkisuuskysymykset sekä viranomaisten omien järjestelmien ja digitaalisten kaksosten yhteensovittamisen tai yhteiskäytön kysymykset. Jatkokehityksen tarve näyttäisi olevan merkittävä. Vahva koko sisäisen turvallisuuden hallinnonalaa palveleva kehittämistyö näyttäisi edellyttävän kansallista koordinaatiota sekä kansallisen ja kansainvälisen osaamisen keskittämistä. Tämän hankkeen tuotoksena syntynyt digitaalinen kaksonen soveltuu sellaisenaan vähintään kohtuullisen hyvin koulutusympäristöksi, mutta laajempi käyttö edellyttää suurten kysymysten ratkaisua tuotteen ja alustan luonteesta, omistajuudesta
ja tietoturvasta alkaen.
2024-01-19T05:58:14ZKun isolla kengällä astuu, jää iso jälki : kahdeksantoista näkökulmaa poliisin työhön : lukemisto Poliisiammattikorkeakoulun valintakokeita varten 2024-2026 (äänikirja)Hoffrén, AnuVesterbacka, Marko (toim.)https://www.theseus.fi:443/handle/10024/8180682024-01-09T05:05:45Z2024-01-04T09:40:08ZKun isolla kengällä astuu, jää iso jälki : kahdeksantoista näkökulmaa poliisin työhön : lukemisto Poliisiammattikorkeakoulun valintakokeita varten 2024-2026 (äänikirja)
Hoffrén, Anu; Vesterbacka, Marko (toim.)
2024-01-04T09:40:08ZKun isolla kengällä astuu, jää iso jälki : kahdeksantoista näkökulmaa poliisin työhön : lukemisto Poliisiammattikorkeakoulun valintakokeita varten 2024-2026Hoffrén, AnuVesterbacka, Marko (toim.)https://www.theseus.fi:443/handle/10024/8180562024-01-09T06:39:16Z2024-01-04T07:11:37ZKun isolla kengällä astuu, jää iso jälki : kahdeksantoista näkökulmaa poliisin työhön : lukemisto Poliisiammattikorkeakoulun valintakokeita varten 2024-2026
Hoffrén, Anu; Vesterbacka, Marko (toim.)
2024-01-04T07:11:37ZPoliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2022Rauta, Jenitahttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/8081422023-10-26T06:40:38Z2023-10-16T10:34:53ZPoliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2022
Rauta, Jenita
Tässä katsauksessa kuvataan epäiltyjä viharikoksia, jotka ovat tulleet poliisin tietoon vuonna 2022. Aineistona ovat poliisin valtakunnalliset rikosilmoitustiedot. Katsaus on jatkoa rasistisen rikollisuuden vuosiselvityksille, joita on tehty vuodesta 1998 lähtien ensin sisäasiainministeriön poliisiosastolla ja sittemmin Poliisiammattikorkeakoulussa.
Vuonna 2009 rasistisen rikollisuuden seuranta laajennettiin viharikosseurannaksi. Viharikos on henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehty rikos, jonka taustalla ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskontoa tai vakaumusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.
Vuonna 2022 kirjattiin yhteensä 1 245 rikosilmoitusta epäillyistä viharikoksista. Tämä on 21 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Suurin osa (74,7 %) rikosilmoituksista liittyi rikosepäilyihin, joiden motiivi rikosilmoituksesta ilmenevien tietojen perusteella liittyi uhrin etniseen tai kansalliseen taustaan. Uhrin uskonnolliseen taustaan liittyvien tapausten osuus oli 9,7 prosenttia, seksuaaliseen suuntautumiseen 8,7 prosenttia sekä vammaisuuteen 4,3 prosenttia. Sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvistä viharikoksista tehtiin 32 rikosilmoitusta (2,6 %). Tässä selvityksessä viharikoksiksi luokitelluista tapauksista poliisi itse luokitteli viharikoksiksi vain 27 prosenttia.
Epäillyt viharikokset, kun ne luokitellaan tapahtumatilanteen mukaan, ovat pääosin sanallisia loukkauksia, uhkailuja ja häirintää. Näiden määrä kasvoi edellisvuodesta, mutta rikosepäilyt kiihottamisesta kansanryhmää vastaan kuitenkin vähenivät 29 prosenttia vuodesta 2021.
Tarkasteluvuonna yhteensä 930 rikosilmoitusta liittyi etniseen tai kansalliseen taustaan. Useimmin kyse oli tapauksista, joissa valtaväestöön kuuluvat henkilöt ilmaisivat ennakkoluuloa ja vihamielisyyttä etnisiä tai kansallisia vähemmistöjä kohtaan. Yleisin rikoslaji oli pahoinpitelyrikos. Etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvissä rikoksissa tavallisimmin tapahtumapaikkana oli julkinen ulkoilmapaikka, kuten tie, katu tai tori. Tämän tyyppisten päärikosten asianomistajista 58 prosenttia oli miehiä ja 42 prosenttia naisia. Miehiin kohdistuneet 5 rikokset olivat yleisimmin pahoinpitelyitä, kun taas naisiin kohdistui yleisimmin kunnianloukkauksia.
Vuonna 2022 niistä Suomessa asuvista henkilöistä, joiden kansalaisuus oli muu kuin suomalainen, suhteellisesti eniten etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvän epäillyn viharikoksen kohteeksi joutuivat Ukrainan kansalaiset. 11 prosenttia kaikista etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvistä rikosilmoituksista kohdistui romanitaustaiseen henkilöön. Näissä yleisin rikosnimike oli kunnianloukkaus.
Uskontoon tai vakaumukseen liittyvien viharikosilmoitusten määrä laski yhdeksän prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Näissä tapauksissa yleisimmin kohteena olivat islaminuskoiset, ja noin kolmasosa niistä oli kunnianloukkauksia. Uskontoon liittyvät rikokset tapahtuivat useimmiten internetissä.
Uhrin oletettuun tai todelliseen seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvien viharikosilmoitusten määrä nousi 11 prosentilla (126 rikosilmoituksesta 140 ilmoitukseen). Eniten ilmoitettiin kunnianloukkauksia ja pahoinpitelyitä. 46 prosentissa näistä tapauksista rikoksista epäilty oli asianomistajalle ennestään tuttu.
Selvitykseen poimituista rikosilmoituksista 54 liittyi vammaisuuteen. Vuonna 2021 vastaavia ilmoituksia oli 11 prosenttia enemmän. Melkein puolet tapauksista oli kunnianloukkauksia. Yli 50 prosentissa kaikista vammaisuuteen liittyvistä viharikosepäilyistä tekijä oli uhrille tuttu.
2023-10-16T10:34:53Z