https://www.theseus.fi:443/handle/10024/1967 2026-04-26T13:00:41Z 2026-04-26T13:00:41Z Viljakainen, Onni https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915281 2026-04-26T07:00:18Z 2026-04-26T06:44:32Z

Pelipalvelinympäristön toteutus ja vertailu: Bare Metal vs. SaaS-palvelumalli Viljakainen, Onni Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja pystyttää skaalautuva, itse ylläpidetty pelipalvelinympäristö sekä vertailla sen kustannustehokkuutta kaupalliseen valmispalveluun (SaaS). Työn tarkoituksena oli selvittää, missä pisteessä oman infrastruktuurin ylläpito muuttuu taloudellisesti kannattavammaksi ratkaisuksi verrattuna perinteiseen yksittäisten pelipalvelimien vuokraamiseen. Käytännön toteutus rakennettiin Hetznerin tarjoamalle fyysiselle dedikoidulle palvelimelle. Palvelimen laitteistotason virtualisointiin käytettiin Proxmox Virtual Environment -alustaa, joka mahdollisti resurssien tehokkaan jakamisen ja vikasietoisuuden ZFS-tiedostojärjestelmän avulla. Pelipalvelimien hallintaan ja orkestrointiin hyödynnettiin CubeCoders AMP -hallintapaneelia. AMP automatisoi pelipalvelimien eristämisen omiin Docker-kontteihinsa, mikä takasi ympäristön vakauden ja turvallisuuden. Lisäksi ympäristön tietoturva varmistettiin tarkoituksenmukaisilla NAT-reitityksillä sekä roolipohjaisella pääsynhallinnalla. Työn tuloksena syntyi vakaa ja suorituskykyinen palvelinympäristö, joka kykenee ajamaan useita pelipalvelimia samanaikaisesti. Kustannusvertailu Zap-Hosting-valmispalveluun osoitti, että vaikka Bare Metal -ratkaisu vaatii aluksi laajempaa teknistä asiantuntemusta ja peruskonfigurointia, sen skaalautuvuus on ylivoimainen. Kiinteähintainen, itse ylläpidetty ratkaisu osoittautui erittäin kustannustehokkaaksi heti, kun ylläpidettävien palvelimien määrä kasvoi, sillä uusien instanssien lisääminen ei nostanut ympäristön kuukausittaisia käyttökustannuksia.

2026-04-26T06:44:32Z Raatikainen, Roni https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915116 2026-04-23T15:00:14Z 2026-04-23T14:46:47Z

Mittalaitekalibroinnin hallinta Raatikainen, Roni Toimeksiantajana tässä opinnäytetyössä oli pohjoissavolainen konepaja. Yrityksessä oli ollut suunnitelmissa toteuttaa mittalaitehallinta palvelupistemuotoiseen kokonaisuuteen. Nykyinen toimintamalli ei tarjonnut riittäviä työkaluja mittalaitteiden käytön, sijainnin ja kalibrointien seurantaan, minkä vuoksi mittalaitehallinnan kehittäminen nähtiin tarpeellisena. Lisäksi mittalaitehallinnan kehittäminen parantaisi tuotannon laatua vähentämällä mittausepävarmuutta. Työn tavoitteena oli perehtyä nykyiseen mittalaitehallintaan sekä selvittää palvelupisteiden mahdollisia vaikutuksia ja hyötyjä yritykselle. Lisäksi työssä kerättiin tarvittavat lähtöarvot palvelupisteiden toteuttamiselle ja selvitettiin tärkeimmät ominaisuudet käytettävyyden kannalta. Työssä kerättiin toimeksiantajan näkökulmasta salassa pidettävää ainestoa, minkä seurauksesta yrityksen nimi ja liitteet ovat salattuja. Työ toteutettiin toimeksiantajan tiloissa lokakuussa 2025. Työ aloitettiin kartoittamalla tuotannossa olevat mittalaitteet. Avuksi kartoitukseen käytettiin kyselyitä ja mittalaiterekisterin tietoja, jotka auttoivat vähentämään mittalaitteiden määrää. Myöhemmin mittalaitemäärät toimivat lähtöarvoina palvelupisteillä, minkä jälkeen niitä vähennetään entisestään kerätyn käyttödatan perusteella. Mittalaiteryhmistä laadittiin hahmotelma, jonka perusteella määriteltiin palvelupisteiden kaappien tarvittava koko. Palvelupisteiden vaatimukset listattiin ja saatiin kiinteät vaatimukset ohjelmistokehitykseen. Kiinteiden vaatimusten kartoittamisen tueksi laadittiin prosessikaaviot nykyisestä ja tulevasta tuotannon mittalaitteiden hakuprosessista. Ulkopuolisilta toimijoilta kyseltiin vastaavia toimintaratkaisuja ohjelman kehittämiseen, mutta hinnat olivat liian korkeat suhteessa hyötyihin. Ratkaisuksi valittiin toteuttaa palvelupisteiden ohjelmisto oman IT-osaston työnä. Lopuksi suunniteltiin pilottivaiheen käyttöönottoa tuotantoon. Tulosten perusteella palvelupisteisiin perustuva mittalaitehallinta voisi parantaa mittalaitteiden käytön seurantaa, tehostaa kalibrointien hallintaa sekä vähentää mittalaitteiden kokonaismäärää. Lisäksi palvelupisteiden avulla voidaan kerätä käyttödataa mittalaitteista, mikä tukee mittalaitehankintojen ja kalibrointivälien suunnittelua. Työn tuloksena syntyi esiselvitys palvelupisteiden toteuttamisesta sekä arvio niiden mahdollisista taloudellisista hyödyistä yritykselle.

2026-04-23T14:46:47Z Popov, Stepan https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914851 2026-04-22T05:00:15Z 2026-04-22T04:37:38Z

Title : Organization of Home Training and Motivation for Novice Esports Athletes Popov, Stepan Esports has grown into a highly competitive global industry, yet the developmental infrastructure for amateur players remains fragmented. Unlike traditional athletes, novice esports players typically train independently at home, which frequently leads to chaotic practice routines, emotional burnout, and skill stagnation. The primary objective of this thesis was to investigate how aspiring esports athletes can effectively organize their independent training processes and to identify the critical factors influencing their motivation. The study employed a qualitative methodology, gathering primary data through semi-structured interviews with novice players and secondary data from the statements of professional esports athletes and coaches. The analysis was grounded in sports psychology, specifically utilizing Self-Determination Theory (SDT). The findings revealed that novice players predominantly rely on fragile extrinsic motivation and lack essential structural training elements. Conversely, professional growth is driven by intrinsic motivation and highly disciplined, analytical practice. As a practical outcome, this research proposes a structured independent training model. This actionable framework provides novice players with structured guidelines for balancing in-game practice, objective self-analysis, physical health, and mental well-being, helping them sustain long-term progress and mitigate burnout.

2026-04-22T04:37:38Z Seppänen, Joonas https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914779 2026-04-21T09:00:18Z 2026-04-21T08:48:40Z

Kaivoskorjaamon läpimenoaikojen optimointi Seppänen, Joonas Tämä opinnäytetyö oli toiminnallinen opinnäytetyö. Toimeksiantaja oli Terrafame Oy. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin louhintakaluston huoltojen läpimenoaikoja kaivoskorjaamolla ja tavoitteena oli löytää mahdolliset kehittämisen kohteet, joita optimoimalla läpimenoaikoja voitaisiin lyhentää. Työn taustalla oli korjaamon tarve tehostaa huoltotoimintaa ja parantaa resurssien käyttöä. Tarkastelua varten Maximo-järjestelmästä kerättiin jokaisesta huollon laajuusalueelta kymmenen kappaletta huollon töitä, joista näkyi kaikista selvimmin huoltoihin menneet ajat ja niissä mukana olleet asentajamäärät, pois lukien kaivinkoneiden laajimmat huollot, joista saatiin viidestä kuuteen kappaletta huollon töitä. Näiden tulosten perusteella laskettiin keskiarvot huoltoihin menneistä ajoista sekä keskiarvot huolloissa mukana olleista asentajista. Tämän lisäksi opinnäytetyössä tarkasteltiin kirjaamiskäytäntöjä ja toimintaohjeita. Tarkastelussa käytetty laskentatapa saattoi vääristää joidenkin huoltojen keskiarvoja huollon keston ja asentajamäärän kohdalla. Selvisi myös, ettei ollut selkeitä ohjeita kirjaamiskäytäntöihin ja toimintatapoihin. Tästä syystä osalla töistä oli lisätöiden tunteja ja haasteena oli saada selkeitä töitä, jotka voitiin ottaa mukaan laskelmiin. Saadut tulokset olivat kuitenkin lähellä todellisuutta, sillä ne perustuivat laajaan otantaan ja korjaamon kanssa käytyyn keskusteluun. Tuloksista voitiin nähdä vaihtelua läpimenoajoissa sekä asentajamäärissä huoltolaajuuksien välillä. Lisäksi joissakin saman laajuisissa huolloissa nähtiin suuria eroja läpimenoajoissa. Läpimenoaikojen optimointia varten ehdotettiin, että huoltojen lasketut keskiarvot toimisivat ohjearvona ja huoltoja kellotettaisiin, jotta saataisiin selvitettyä huoltojen todelliset viiveet sekä teholliset työajat. Kirjaamiskäytäntöihin ehdotettiin yksinkertaista toimintatapaa, jolla voitaisiin vähentää kirjaamisessa tapahtuvia virheitä ja samalla poistaa ylimääräistä työtä.

2026-04-21T08:48:40Z