fi=LAB-ammattikorkeakoulu|en=LAB University of Applied Sciences|sv=LAB University of Applied Sciences|https://www.theseus.fi:443/handle/10024/2663722026-04-21T18:12:44Z2026-04-21T18:12:44ZHaastavat potilaskohtaamiset akuuttihoitotyössä : opas harjoitteluun lähtevälle sairaanhoitajaopiskelijalleIlola, AnniLundén, Minjahttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/9146942026-04-20T12:30:14Z2026-04-20T12:28:22ZHaastavat potilaskohtaamiset akuuttihoitotyössä : opas harjoitteluun lähtevälle sairaanhoitajaopiskelijalle
Ilola, Anni; Lundén, Minja
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli vahvistaa sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamista haastavien potilaskohtaamisten hallinnassa akuuttihoitotyössä. Työn tarkoituksena oli tuottaa selkeä ja käytännönläheinen opas harjoitteluun lähtevälle opiskelijalle.
Tietoperusta käsittelee potilaan kohtaamista, vuorovaikutusta, potilasohjausta sekä työturvallisuutta ja väkivallan uhkaa. Työssä kuvataan keskeisiä toimintatapoja eri haastavien potilasryhmien kohtaamiseen.
Opas laadittiin tutkittuun tietoon perustuen ja sen toimivuutta arvioitiin opiskelijapalautteen avulla. Opas koettiin selkeäksi, hyödylliseksi ja harjoittelua tukevaksi.
Opinnäytetyö edistää potilasturvallisuutta sekä hoitotyön osaamista akuuttihoitotyössä.
2026-04-20T12:28:22ZSysteemiälykkään toiminnan tiedostaminen organisaatiossa : toimintatutkimus organisaatiodynamiikasta johtamisen välineeksiKoskinen, Tapanihttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/9146922026-04-20T12:30:17Z2026-04-20T12:24:08ZSysteemiälykkään toiminnan tiedostaminen organisaatiossa : toimintatutkimus organisaatiodynamiikasta johtamisen välineeksi
Koskinen, Tapani
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tunnistaa tuotekehitystiimin ja muun organisaation välisiä rakenteellisia haasteita sekä niiden taustalla vaikuttavia systeemisiä ilmiöitä valmistavan teollisuuden organisaatiossa. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa tutkija toimi tiimin esihenkilönä osana organisaation arkea ja kehittämistoimintaa. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti myynnin, tuotannon, hinnoittelun ja suunnittelutoiminnon rajapinnat.
Analyysin tuloksena tunnistettiin neljä keskeistä, toisiinsa kytkeytyvää ilmiökokonaisuutta: rakenteellinen monimutkaisuus, toimijuuden kaventuminen, systeemisen kokonaisymmärryksen puute sekä negatiiviset itseään vahvistavat kierteet. Rakenteellinen monimutkaisuus ilmeni osaoptimointina. Toimijuuden kaventuminen ilmeni passiivisuutena, vastuun välttelynä ja riskinoton vähentymisenä. Systeemisen kokonaisymmärryksen puute näkyi rajautuneena näkökulmana ja puutteellisena tuotetuntemuksena. Negatiiviset itseään vahvistavat kierteet puolestaan ilmenivät maineen heikkenemisenä, pelkoon perustuvana varovaisuutena ja palautteen kautta vahvistuvina toimintamalleina.
Tutkimus osoittaa, että havaitut ongelmat eivät ole yksittäisten toimijoiden tai yksiköiden virheitä, vaan seurausta toisiinsa kytkeytyvistä rakenteista, ajattelutavoista ja vuorovaikutusmalleista. Kehittämisen näkökulmasta keskeiseksi nousee organisaatiorakenteiden selkeyttäminen, toimijuuden vahvistaminen, systeemisen ymmärryksen lisääminen sekä negatiivisten takaisikytkentöjen katkaiseminen.
Tutkimus tuottaa organisaatiolle rakenteellisen ymmärryksen toimintaa ohjaavista mekanismeista ja luo perustan jatkokehittämiselle systeemisestä näkökulmasta.
2026-04-20T12:24:08ZLohduta Piiperoista : kosketettavan taiteen merkitysAlanne, Alexhttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/9146902026-04-20T12:30:21Z2026-04-20T12:19:11ZLohduta Piiperoista : kosketettavan taiteen merkitys
Alanne, Alex
Opinnäytetyö käsittelee taidetta ja sen tekemisen prosessista. Taideteoksella kohdataan kosketuksen ja lapsuuden traumojen käsittelyä ottaen yleisön osaksi kokemusta. Taideteos on installaatio, pehmeä veistos kiinnitetty maalaukseen, jossa taiteilija esittää omia ajatuksiaan negatiivisista kokemuksistaan. Veistos istuu tuolin päällä, odottaen katsojaa nostamaan sitä ja kokemaan maalauksen lohduttaen veistosta. Teos myös käsittelee mahdollisuuksia esittää taidetta yleisölle, jotka eivät voi kohdata teosta pelkästään visuaalisilla menetelmillä. Taideteoksellaan taiteilija toivoo keskustelua vakavista aiheista turvallisessa tilassa ja monelle ihmiselle.
2026-04-20T12:19:11ZHenkilöstön kokemuksia hybridityöstä erikoissairaanhoidon tukiyksikössäHostikka, Teemuhttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/9146882026-04-20T12:30:28Z2026-04-20T12:11:41ZHenkilöstön kokemuksia hybridityöstä erikoissairaanhoidon tukiyksikössä
Hostikka, Teemu
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten hybridityön toteutuksen järjestäminen vaikuttaa työntekijän työhyvinvointiin ja työkykyyn. Tavoitteena oli tunnistaa keskeiset kehittämiskohteet nykyisessä toteutusmallissa, sekä tunnistaa parhaat mahdolliset käytännöt. Tutkimuskysymyksinä olivat: Millaisena hybridityön kokemus näyttäytyy yksikön työntekijöille? Millaisena työhyvinvointi ja työkyky koetaan hybridityössä, sekä minkälaiset tekijät vaikuttavat kokemukseen? Millä tavoin henkilöstö kehittäisi hybridityön toteutusta organisaatiossa?
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa hyödynnettiin aineistolähtöistä tulokulmaa. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka oli tehty Webropol alustalla. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin teemoittelua.
Tulosten perusteella organisaation työntekijät kokivat, että hybridityön toteutuksella on vaikutusta heidän subjektiiviseen kokemukseensa työhyvinvoinnista ja työkykyyn nähden. Työntekijät kokivat, että hybridityössä kokonaiskokemukseen syntymiseen vaikuttavat työskentely-ympäristön fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset ominaispiirteet, sekä yleinen kokemus elämänhallinnan toteutumisesta.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää hybridityön toteutusmallien suunnittelussa ja parhaimpien käytäntöjen edistämisessä.
2026-04-20T12:11:41Z