<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/">
<title>fi=Opinnäytetyöt (Käyttörajattu kokoelma)|sv=Examensarbeten (Begränsad samling)|en=Theses (Restricted collection)|</title>
<link href="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/504778" rel="alternate"/>
<subtitle/>
<id>https://www.theseus.fi:443/handle/10024/504778</id>
<updated>2026-04-27T22:00:50Z</updated>
<dc:date>2026-04-27T22:00:50Z</dc:date>
<entry>
<title>Betoniaseman automaattiajon kehitys</title>
<link href="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915128" rel="alternate"/>
<author>
<name>Stenberg, Henri</name>
</author>
<id>https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915128</id>
<updated>2026-04-24T05:30:19Z</updated>
<published>2026-04-24T05:25:32Z</published>
<summary type="text">Betoniaseman automaattiajon kehitys
Stenberg, Henri
Opinnäytetyö toteutettiin Rudus Oy:n toimeksiannosta. Rudus Oy on yksi Suomen johtavista valmisbetonin tuottajista. Työn taustalla oli tarve kehittää betoniaseman automaattiajoa ja selvittää sen toimivuutta käytännön tuotannossa. &#13;
&#13;
Työn tavoitteena oli tunnistaa automaattiajon toimintaan vaikuttavia tekijöitä sekä siihen liittyviä haasteita ja kehityskohteita. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa kohdeyritykselle tutkimukseen perustuvaa tietoa automaattiajon kehittämisen tueksi.&#13;
&#13;
Työssä toteutettiin kyselytutkimus ja tehtiin tehdaskokeita. Kyselyllä kartoitettiin automaattiajon toimivuutta ja siihen liittyviä näkemyksiä, ja tehdaskokeissa tutkittiin kiviainesten kosteuksia sekä niiden vaikutusta automaattiajon toimintaan.&#13;
&#13;
Tulosten perusteella automaattiajolla on potentiaalia parantaa betonin valmistuksen laatua ja tuotannon tehokkuutta. Automaattiajon toiminta on kuitenkin riippuvainen mittaustiedon luotettavuudesta. Automaattisten kiviaineskosteusmittausten havaittiin poikkeavan todellisista arvoista, mikä vaikutti veden annosteluun ja vesi-sementtisuhteeseen. Mittaustiedon luotettavuuden parantaminen on keskeinen edellytys automaattiajon onnistumiselle. Tuloksia voidaan hyödyntää automaattiajon kehittämisessä ja tuotannon laadun parantamisessa.; This thesis was made for Rudus Oy. Rudus Oy is one of the leading ready-mix concrete producers in Finland. The reason for this study was the need to improve the automatic production of a concrete plant and to understand how it works in practice. &#13;
&#13;
The aim of the study was to find the main factors that affect automatic production. Another goal was to find challenges and possible improvements. The purpose was also to get a general understanding of the current situation. &#13;
&#13;
The study included a survey and practical tests at a concrete plant. The survey collected opinions and experiences about automatic production. The practical tests focused on aggregate moisture and its effect on the process. &#13;
&#13;
The results showed that automatic production can improve quality and efficiency. However, it depends on reliable measurement data. The moisture measurements were not always correct. This affected water amount and the water-cement ratio. Better measurement accuracy is important for successful automatic production.
</summary>
<dc:date>2026-04-24T05:25:32Z</dc:date>
</entry>
<entry>
<title>Esteetön piha-alue</title>
<link href="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914946" rel="alternate"/>
<author>
<name>Tiittanen, Petri</name>
</author>
<id>https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914946</id>
<updated>2026-04-27T06:18:22Z</updated>
<published>2026-04-22T10:29:14Z</published>
<summary type="text">Esteetön piha-alue
Tiittanen, Petri
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella Villa Sågvikenin piha-alueen esteettömyyttä sekä tunnistaa kehittämiskohteita erityisesti ikääntyneiden ja liikkumisrajoitteisten käyttäjien näkökulmasta. Työn lähtökohtana oli esteettömyyden merkitys arjen sujuvuudelle, turvallisuudelle ja hyvinvoinnille, sillä väestön ikääntyessä esteettömien ulkoalueiden tarve korostuu.&#13;
&#13;
Aineisto perustui kohteen havainnointiin sekä esteettömyyteen liittyvään teoriatietoon. Tulosten perusteella keskeisiksi tekijöiksi nousivat kulkureittien selkeys, tasaisuus, turvallisuus sekä levähdyspaikkojen merkitys. Lisäksi havaittiin, että rakennuksen sijoittuminen poikkesi alkuperäisestä suunnitelmasta, mikä vaikutti piha-alueen mittasuhteisiin ja toi haasteita esteettömyyden toteuttamiseen.&#13;
&#13;
Tulosten pohjalta laadittiin kehittämisehdotuksia, jotka liittyvät erityisesti kulkureittien parantamiseen, turvallisuuden lisäämiseen ja ympäristön toimivuuden kehittämiseen. Työ osoittaa, että esteettömyyden huomioiminen jo suunnitteluvaiheessa on keskeistä, mutta sitä voidaan kehittää myös toteutusvaiheessa. Esteettömät ulkoalueet tukevat ikääntyneiden itsenäistä liikkumista, osallisuutta ja hyvinvointia.; The aim of this thesis was to examine the accessibility of the yard area at Villa Sågviken and to identify development needs, particularly from the perspective of elderly and mobility-impaired users. The study is based on the importance of accessibility for everyday functionality, safety and well-being, as the ageing population increases the need for accessible outdoor environments.&#13;
&#13;
The data were based on site observations and theoretical knowledge related to accessibility. The results highlighted key factors such as the clarity and evenness of pathways, safety, and the importance of resting areas. In addition, it was observed that the building was not constructed exactly according to the original plan, which affected the proportions of the yard area and created challenges for implementing accessibility.&#13;
&#13;
Based on the findings, development proposals were formulated, focusing on improving pathways, increasing safety and enhancing the overall functionality of the environment. The study demonstrates that accessibility should be considered already in the design phase, but it can also be improved during the construction phase. Accessible outdoor areas support independent mobility, participation and well-being among elderly users.
</summary>
<dc:date>2026-04-22T10:29:14Z</dc:date>
</entry>
<entry>
<title>Lapsen aistiherkkyyden tukeminen varhaiskasvatuksessa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus</title>
<link href="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914623" rel="alternate"/>
<author>
<name>Katainen, Kaisa</name>
</author>
<author>
<name>Kumpulainen, Anna-Sofia</name>
</author>
<author>
<name>Sipilä, Sonja</name>
</author>
<id>https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914623</id>
<updated>2026-04-20T07:00:15Z</updated>
<published>2026-04-20T06:35:41Z</published>
<summary type="text">Lapsen aistiherkkyyden tukeminen varhaiskasvatuksessa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Katainen, Kaisa; Kumpulainen, Anna-Sofia; Sipilä, Sonja
Tämän opinnäytetyön aiheena on lapsen aistiherkkyyden tukeminen varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata ja jäsentää olemassa olevaa tietoa lapsen aistiherkkyyden ilmenemisestä ja sen tukemisesta varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena on lisätä varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja fysioterapeuttien tietoisuutta aistiherkkyydestä sekä siitä, miten lasten yksilölliset tarpeet voidaan huomioida käytännön työssä pedagogisin ja terapeuttisin keinoin. Aihe on tärkeä, koska sekä varhaiskasvatuksessa että kotona tarvitaan tätä tietoisuutta, jotta voidaan vastata lapsen tarpeisiin aistiherkkyyden tuomien haasteiden kanssa.&#13;
&#13;
Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden Kaisa Kataisen ja Anna-Sofia Kumpulaisen kanssa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Savonia-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa on käytetty analyysimenetelmänä sisällönanalyysiä. Aineistona on käytetty eri tietokannoista saatuja vertaisarvoituja aineistoja ja tutkimuksia. Aineistojen alkuperäisilmauksia pelkistettiin, joista muodostettiin alaluokkia. Alaluokista tehtiin yläluokat, jotka toimivat tulososion aiheina. &#13;
&#13;
Tulokset osoittivat, että aistiherkän lapsen hyvinvointi varhaiskasvatuksessa rakentuu ennen kaikkea tarkoituksenmukaisesta ympäristön muokkaamisesta, varhaisesta tunnistamisesta sekä tiiviistä yhteistyöstä huoltajien ja ammattialisten välillä. Oppimisympäristön aistiärsykkeet vaikuttavat merkittävästi lapsen osallistumiseen ja toiminnan sujuvuuteen. Varhaiskasvatuksen henkilöstön päivittäinen havainnointi mahdollistaa aistiherkkyyksiin liittyvien haasteiden varhaisen tunnistamisen ja oikea-aikaiset tukitoimet, jotka voivat helpottaa arkea ja ehkäistä myöhempiä haasteita. Tulosten mukaan myös fysioterapeuttiset menetelmät tukevat lapsen motorisia taitoja, kehonhallintaa ja aistitiedon käsittelyä kokonaisvaltaisesti. Yhteenvetona aistiherkkyyden tukeminen edellyttää johdonmukaista ja moniammatillista yhteistyötä, jossa lapsen yksilölliset tarpeet ovat kaiken keskiössä.
</summary>
<dc:date>2026-04-20T06:35:41Z</dc:date>
</entry>
<entry>
<title>ITS 710 kääntöjärjestelmä : käyttöönotto Suomen rataverkolla</title>
<link href="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914615" rel="alternate"/>
<author>
<name>Kannosto, Titta</name>
</author>
<id>https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914615</id>
<updated>2026-04-20T06:30:24Z</updated>
<published>2026-04-20T06:10:21Z</published>
<summary type="text">ITS 710 kääntöjärjestelmä : käyttöönotto Suomen rataverkolla
Kannosto, Titta
Opinnäytetyön aiheena oli uuden ITS 710 kääntöjärjestelmän käyttöönotto Suomen rataverkossa. Työn tavoitteena oli tuoda esiin millaisia vaatimuksia ja testivaiheita uusi järjestelmä joutuu käymään läpi, jotta se saadaan asentaa junarataan. Työn tilaajana toimi Siemens Mobility Oy.&#13;
&#13;
Työssä kuvataan perinteisen rautatievaihteen toimintaperiaatetta sekä tutustutaan uudenlaiseen elastiseen vaihteeseen. Tämän lisäksi vaihteenkääntölaitteen toimintaa avataan sekä vaihteiden ja kääntölaitteiden huoltoa ja talvikunnossapitoa käsitellään. Opinnäytetyössä avataan asioita, joita Liikenne ja viestintävirasto sekä Väylävirasto vaativat, kun rataan ollaan asentamassa uudenlainen järjestelmä. Työssä myös perehdytään ITS 710 kääntöjärjestelmään sekä avataan, miten Suomen leveämpi raideleveys otetaan huomioon laitteen suunnittelussa.&#13;
&#13;
Opinnäytetyö toteutettiin perehtymällä alan kirjallisuuteen ja uuteen ITS 710 kääntöjärjestelmään. Työ toteutettiin kehittämistyönä, jonka tavoite oli koota ja jäsentää tietoa ITS 710:stä yhteen dokumenttiin. Työn tuloksena muodostui kokonaiskuva uuden kääntöjärjestelmän käyttöönottovaiheista ja turvallisuusvaatimuksista Suomen rataverkolla.; The subject of this thesis was the implementation of the ITS 710 point operating system in the Finnish railway network. The purpose of this study was to identify what kinds of requirements the point operating system must meet before it can be installed in the railway. This thesis was commissioned by Siemens Mobility Oy. &#13;
&#13;
The study described how the current railway switch works and introduced the new elastic railway switch. The aim was also to explain how the point machine operates, how point machines are maintained and how cold and snowy winters effect on the point machines.  &#13;
&#13;
The thesis was implemented to getting know the literature of the field and understanding how the new ITS 710 point operating system works. The thesis was s development work, and the goal was to compile information about the ITS 710 point operating system into one document. The result of this work was an overview of the implementation phases and safety requirements for the new point operating system on the Finnish rail network.
</summary>
<dc:date>2026-04-20T06:10:21Z</dc:date>
</entry>
</feed>
