https://www.theseus.fi:443/handle/10024/504780 2026-04-18T07:56:01Z 2026-04-18T07:56:01Z Leinonen, Olli https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914545 2026-04-17T11:30:20Z 2026-04-17T11:09:15Z

Prosessipumppaamon käyttöönoton suunnittelu ja toteutus Leinonen, Olli Työssä suunniteltiin ja toteutettiin prosessipumppaamon käyttöönotto keskittyen putkistojen, laitteiden ja tuotannollisten toimintojen varmistamiseen. Työssä tarkasteltiin PSK29xx-standardisarjaa sekä teollisuuden yleisiä käytäntöjä laitoksen käyttöönotossa sen valmistumisen tai saneerauksen jälkeen. Rakennustekniset asiat rajattiin ulkopuolelle, ja huomio kohdistui pumppaamon sisäisiin järjestelmiin ja niiden saattamiseen toimintakuntoon. Käyttöönotto-ohjeistus laadittiin erityisesti turvallisuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmista. Putkistoissa kulkevien kemikaalien tunteminen ja oikeanlaiset suojautumiskeinot nähtiin tärkeinä riskien minimoimiseksi koekäyttövaiheessa. Pumppaamoa tarkasteltiin osakokoonpanolinjan tavoin, mikä korosti suunnitelmallisen käyttöönoton merkitystä sekä tarvetta varata riittävästi aikaa huoltoseisokkien ja rakentamisen loppuvaiheisiin. Suunnitelmallisen käyttöönoton todettiin vähentävän laiterikkojen, tapaturmien ja puutteellisten tarkastusten riskejä. Työssä käsiteltiin myös asennusvalvontaa ja valvojan pätevyysvaatimuksia. PSK 9204 -standardin mukaan asennusvalvontaa suorittavan tulee tunnistaa omat kykynsä ja ilmoittaa ajoissa mahdollisista osaamispuutteista, jotta kouluttautuminen tai toisen valvojan etsiminen on mahdollista. Lisäksi työssä tarkasteltiin sähköasennusvalvojan pätevyyksiä, sähköturvallisuuslakia sekä konelaitteistoihin liittyvää SFS-EN 60204-1:2018 -standardia. Opinnäytetyön osana laadittiin koekäyttöä varten uusi dokumenttipohja, jonka tarkoitus on yhtenäistää tietojen kirjaamista ja varmistaa, että tilaajalle ja toimittajalle välittyvät kaikki oleelliset tiedot koekäytön olosuhteista, havainnoista ja käytetyistä arvoista. Käyttöönoton toteutus eteni asennustarkastuksista tuotannolliseen koekäyttöön, siitä vastaanottotarkastukseen ja lopulta tuotannolle luovutus -vaiheeseen. Tuloksia arvioitiin vertaamalla aiempaa toimintamallia uuteen, minkä perusteella tunnistettiin kehityskohteita, kuten kuvien lisääminen asennusvalvontadokumentteihin ja tiedonkulun tehostaminen kaikille sidosryhmille. Käyttöönoton todettiin olevan jatkuvasti kehittyvä prosessi, jossa dokumentoinnin laadun parantaminen ja kokemuksista oppiminen ovat keskeisiä tulevien projektien onnistumiselle.

2026-04-17T11:09:15Z Piltonen, Ville-Matti https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914490 2026-04-17T06:00:12Z 2026-04-17T05:57:15Z

Yrittäjätilien tarkastusraportin määrittely PowerBi:ssä ja hyödyntäminen johtamisessa Piltonen, Ville-Matti Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Power BI -raportti, joka kokoaa Stora Enson korjuuyrittäjien korjuutileihin liittyvän hajautuneen tiedon yhteen selkeästi jäsennellyksi kokonaisuudeksi ja tukee korjuuasiantuntijoiden työtä sekä tiedolla johtamista puunhankinnan kontekstissa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa hyödynnettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja viiden korjuuasiantuntijan kanssa sekä teoriaviitekehystä tietojohtamisesta, tiedolla johtamisesta ja Power BI -pohjaisesta raportoinnista. Haastattelujen perusteella määriteltiin raportin oleelliset tietosisällöt ja mittarit. Opinnäytetyön tuloksena syntyi kaksitasoinen raporttimäärittely: yksittäisen korjuutilin tarkastusnäkymä sekä pitkän aikavälin koosteraportti, jotka yhdessä mahdollistavat sekä tilikohtaisen tarkastuksen että kustannusrakenteen ja lisätöiden trendien systemaattisen seurannan yrittäjä-, alue- ja Suomitasolla. Yksittäisen tilin näkymässä korostuvat “yhdellä vilkaisulla” hahmotettava rakenne; perustunnisteet, puumäärät ja suo-ritteet suhteessa arvioihin, lisätyöt ja niiden kustannusvaikutus, taksa- ja hinnoittelutiedot sekä kartta, jolla voidaan perustella ajomatkoja ja olosuhteita. Pitkän aikavälin koosteraportti tukee erityisesti poikkeavien kustannusten ja kalliiden kohteiden tunnistamista, suoritusvertailuja sekä sopimusneuvotteluja ja kehityskeskusteluja, joissa tarkastellaan yrittäjäkohtaista kustannus- ja lisätyöprofiilia suhteessa keskiarvoihin. Opinnäytetyö konkretisoi tiedolla johtamisen periaatteita tekemällä korjuutilien tarkastuksesta systemaattisemman, läpinäkyvämmän ja paremmin johdettavan prosessin, jossa oikea tieto toimitetaan oikeille henkilöille oikeaan aikaan yhtenäisen raportin kautta. Raporttimäärittely yhdistää tietojohtamisen teknisen ulottuvuuden (datan keruu, integraatiot ja rakenteet) ja inhimillisen ulottuvuuden (tulkinta, keskustelu, päätöksenteko) tukien korjuuasiantuntijoiden operatiivista työtä, kustannusohjausta ja yhteistyötä korjuuyrittäjien kanssa. Työ tuottaa toimeksiantajalle konkreettisen mallin Power BI -raportin jatkokehitykselle sekä osoit-taa, miten raportointia ja analytiikkaa voidaan hyödyntää organisaation tiedolla johtamisen ja toimintakult-tuurin kehittämisessä.

2026-04-17T05:57:15Z Nevanperä, Emma https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914168 2026-04-14T09:30:43Z 2026-04-14T09:03:06Z

Kenguruhoito -Tiedon lisääminen perheille Nevanperä, Emma Kenguruhoidossa vastasyntynyt on äidin tai perheenjäsenen rinnalla iho ihoa vasten, se on myös suunnitelmallista hoitoa. Kenguruhoito auttaa vastasyntynyttä lämmön säätelyssä, vakauttaa hengitys- ja elintoimintoja. Se on myös tärkeä osa kiintymissuhteen muodostamisessa vanhemman ja vauvan välillä Kehittämistyö kertoo kenguruhoidosta, sen hyödyistä ja toteutuksesta. Kehittämistyössäni etsin keinoja, miten kenguruhoitoa voisi tuoda enempi ilmi perheille. Aihe on tärkeä, koska kenguruhoito on suuresti esillä ja toteutuksessa vauvan ensimmäisistä päivistä lähtien. Tarkoituksena kehittämistyössä on miettiä konkreettisia keinoja, miten kenguruhoito tavoittaisi perheet paremmin. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta kenguruhoidon toteutuksesta ja hyödyistä perheille. Tutkimustehtävä on: Miten tuoda perheille tietoa kenguruhoidon toteuttamisesta ja sen hyödyistä? Kehittämistyön tuloksena syntyy artikkeli, jossa mietitään keinoja tiedon lisäämisestä kenguruhoidosta perheille. Artikkeli julkaistaan KAMK:in omaan yhteisjulkaisuun, joka julkaistaan kerran vuodessa. Kehittämistyö pohjautuu opinnäytetyöhön: Sairaan vastasyntyneen kenguruhoidon toteutus ja sen hyödyt- Kainuun keskussairaalassa. Opinnäytetyössä toteutettiin teho-osastolle diaesitys, jossa kerrottiin kenguruhoidon hyötyjä ja toteutusta perheille. Ennen tuotteen käyttöönottoa, palautetta kysyttiin perheiltä sekä hoitohenkilökunnalta, molemmat saivat esityksestä tarvittavan tiedon ilmi.; In kangaroo care, the newborn is placed skin-to-skin on the mother’s or a family member’s chest. It is, thus, a planned form of care. Kangaroo care helps the newborn. Regulate body temperature and stabilizes breathing and vital functions. It is also an important part of forming the attachment bond between the parent and the baby. This development project discusses kangaroo care, its benefits and implementation and explores ways for making kangaroo care more accessible to families professionals. The topic is important because kangaroo care plays a significant role and is implemented from the very first days of a newborn’s life. The purpose of the development project was to explore concrete ways for making kangaroo care more accessible to families professionals. The aim was to increase awareness of the implementation and benefits of kangaroo care among families staff. The development project aimed to answer the following research question: how can information about the implementation and benefits of kangaroo care be effectively communicated to families? As a result of the development work, an article will be produced that explores ways to increase awareness of kangaroo care among families. The article will be published in KAMK’s own community publication, which is released once a year. This development project is based on a 2026 thesis by the same author, Implementation of Kangaroo Care for Sick Newborns and Its Benefits at Kainuu Central Hospital. As part of the thesis, a presentation on the benefits and implementation of kangaroo care to families was created for the intensive care unit. Before introducing the presentation, feedback was collected from both families and healthcare staff, and both.

2026-04-14T09:03:06Z Anttonen, Minna https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914167 2026-04-14T09:00:10Z 2026-04-14T08:55:24Z

Perehdytyksen laadun kehittäminen HUS Psykiatrialla Anttonen, Minna HUS Psykiatriassa perehdytyksen laadun kehittäminen on keskeistä, sillä mielenterveyspalvelut ovat kuormittuneet ja henkilöstön riittävyys sekä osaamisen varmistaminen ovat strategisesti tärkeitä koko organisaation toiminnan kannalta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää HUS Psykiatrian hoitotyön perehdytyksen laatua. Työ toteutettiin pehmeän systeemianalyysin (SSM) seitsemänvaiheisen prosessin mukaisesti. Nykytilankuvaus vaiheen tarkoituksena oli kuvata HUS psykiatrian hoitotyön perehdytyksen nykytila. Tutkimuskysymyksenä oli miten perehdytys vastaa sille asetettuihin laatuvaatimuksiin nykytilassaan? Todettiin, että perehdytys täyttää useita sille asetettuja laatuvaatimuksia, mutta sen rakenteissa, rooleissa, dokumentoinnissa ja seurannassa on merkittäviä puutteita. Ydinvision määrittelyvaiheen tarkoituksena oli kuvata laadukas hoitotyön perehdytys HUS Psykiatriassa. Tutkimuskysymyksenä oli mitkä tekijät edistävät laadukasta perehdytystä? Ydinvisio laadukkaasta perehdytyksestä muodostettiin kirjallisuuskatsauksen ja ASTU tukiohjelman laatukriteerien pohjalta, ja sen keskeisiksi elementeiksi tunnistettiin suunnitelmallisuus, selkeä rakenne, esihenkilön tuki, osaamisen alkukartoitus sekä systemaattinen arviointi. Tulevaisuusmalli-vaiheessa tarkoituksena oli kuvata tulevaisuusmalli hoitotyön perehdytyksen laadun kehittämiseksi. Tutkimuskysymyksenä oli, miten perehdytyksen laatua kehitetään HUS Psykiatrialla. Tulevaisuusmallia kehitettiin täydentämällä ydinvisiosta ryhmähaastatteluiden avulla, ja sen perusteella perehdytyksen kehittämistarpeet liittyivät erityisesti materiaalien ja tarkistuslistojen yhtenäistämiseen, perehdytyksen selkeään dokumentointiin, perehdyttäjien osaamisen vahvistamiseen sekä mentoroinnin ja työssä oppimisen tuen lisäämiseen. Nykytilan ja tulevaisuusmallin vertailuvaiheessa tarkoituksena on kuvata hoitotyön perehdytyksen kehittämistarpeet HUS psykiatriassa. Tutkimuskysymyksenä oli tunnistaa, mitä kehittämiskohteita HUS Psykiatrian perehdytyksessä on, jotta se vastaisi sille asetettuihin laatuvaatimuksiin? Vertailun avulla tunnistettiin nämä kehittämiskohteet ja vertailuprosessi osoitti, että perehdytysprosessi on osin toimiva, mutta vaatii mm. rakenteellista yhdenmukaistamista ja systemaattista johtamista. Soveltuvien ratkaisujen vaiheessa oli tarkoitus kuvata kehittämissuunnitelma HUS psykiatrian hoito-työn perehdytyksen laadun kehittämiseksi. Tutkimuskysymyksenä oli, mitä perehdytyksen kehittämis-suunnitelma sisältää. Tässä vaiheessa laadittiin kehittämissuunnitelma, joka sisältää perehdytyksen yhtenäisen rakenteen, osaamisen alkukartoituksen käyttöönoton, perehdyttäjien koulutuksen, dokumentointikäytännöt sekä mentorointimallin. Implementointivaiheen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön perehdytyksen kehittämissuunnitelman käyttöönottosuunnitelma. Kehittämiskysymyksenä oli, mitä kehittämissuunnitelman käyttöönotto-suunnitelma sisältää? Käyttöönottosuunnitelma kuvattiin Ottawa mallin mukaisesti. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotetaan perehdytyksen laadun kehittämisen vaikutusten arviointia, perehdytyksen vaikutukset aloittelevien sairaanhoitajien työhyvinvointiin ja laadukkaan perehdytyksen vaikutukset potilasturvallisuuteen.

2026-04-14T08:55:24Z