<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/">
<title>fi=Opinnäytetyöt (Käyttörajattu kokoelma)|sv=Examensarbeten (Begränsad samling)|en=Theses (Restricted collection)|</title>
<link href="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/504782" rel="alternate"/>
<subtitle>Käyttörajattuun kokoelmaan tallennettuihin opinnäytetöihin pääsy on rajoitettu Oulun ammattikorkeakoulun tietoverkkoon. Lisätietoja saat kirjastosta: kirjasto@oulu.fi</subtitle>
<id>https://www.theseus.fi:443/handle/10024/504782</id>
<updated>2026-05-01T12:22:08Z</updated>
<dc:date>2026-05-01T12:22:08Z</dc:date>
<entry>
<title>HR-toimintojen kehittämissuunnitelma</title>
<link href="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915961" rel="alternate"/>
<author>
<name>Leppikangas, Elina</name>
</author>
<id>https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915961</id>
<updated>2026-04-30T06:30:32Z</updated>
<published>2026-04-30T06:01:12Z</published>
<summary type="text">HR-toimintojen kehittämissuunnitelma
Leppikangas, Elina
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli laatia keskisuurelle monialakonsernille HR-toimintojen kehittämissuunnitelma. Toimeksiantajan kanssa sovittiin, että konsernin nimeä ei tuoda työssä ilmi. Konsernilla oli tilanne, jossa kasvua oli tapahtunut nopeaa tahtia ja tarve HR:n keskittämiselle oli havaittu. Henkilöstöjohtamisen käytännöt olivat konsernissa vielä varhaisessa vaiheessa, minkä vuoksi tämän opinnäytetyön tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva nykytilasta sekä tunnistaa keskeisimmät kehittämiskohteet kehittämissuunnitelman pohjaksi.&#13;
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin havainnoinnin, kyselyn sekä avoimien haastattelujen avulla, minkä jälkeen aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntäen.&#13;
Työ jaettiin kolmeen osa-alueeseen: lakisääteisiin HR-toimintoihin, liiketoimintaa tukeviin HR-toimintoihin sekä työyhteisön toimintaa tukeviin HR-toimintoihin. Tätä jaottelua hyödynnettiin sekä tietoperustan rakentamisessa että kehittämissuunnitelman laadinnassa.&#13;
Tulosten perusteella lakisääteiset HR-toiminnot olivat konsernissa kehittyneimmällä tasolla näistä kokonaisuuksista. HR-toiminta painottui pääasiassa operatiivisena toimintaan, minkä vuoksi liiketoimintaa tukevien HR-toimintojen kehittämisessä oli selkeitä tarpeita. Työyhteisön toimintaa tukevissa HR-toiminnoissa tunnistettiin määrällisesti eniten kehityskohteita, mutta näissä kuitenkin moni asia kietoutui toisiinsa.&#13;
Opinnäytetyön tuotoksena laadittiin HR-toimintojen kehittämissuunnitelma, joka sisältää keskeiset kehityskohteet sekä ehdotetut toimenpiteet. Suunnitelma tarjoaa konsernille selkeän ja jäsennellyn pohjan HR-toimintojen systemaattiselle kehittämiselle.
</summary>
<dc:date>2026-04-30T06:01:12Z</dc:date>
</entry>
<entry>
<title>Sukupolvet työelämässä : johtamisen haasteet ja mahdollisuudet</title>
<link href="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915955" rel="alternate"/>
<author>
<name>Tilus, Suvi</name>
</author>
<id>https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915955</id>
<updated>2026-04-30T06:00:21Z</updated>
<published>2026-04-30T05:52:53Z</published>
<summary type="text">Sukupolvet työelämässä : johtamisen haasteet ja mahdollisuudet
Tilus, Suvi
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella eri sukupolvien johtamistarpeita sekä lisätä ymmärrystä eri-ikäisten henkilöiden johtamisesta sekä siihen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista organisaatiossa. Tutkimus toteutettiin Keski-Pohjanmaan Osuuspankissa. &#13;
&#13;
Opinnäytetyön tutkimusosuus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkimusaineisto koostui henkilökunnalle suunnatusta kyselytutkimuksesta sekä viidestä esihenkilöhaastattelusta. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin ja kuvailevien tilastojen avulla. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin sukupolviteorioita ja yksilöllisen johtamisen merkitystä monisukupolvisessa työyhteisössä. &#13;
&#13;
Tutkimustulosten perusteella monisukupolvinen työyhteisö koettiin kohdeorganisaatiossa myönteisenä ja yhteistyö toimii hyvin. Johtaminen näyttäytyi pääosin yksilöllisenä ja vuorovaikutuksellisena eikä sukupolvijohtamista koettu erilliseksi johtamisen osa-alueeksi. Eri sukupolvia yhdistävät arvot olivat vahvempia kuin sukupolvien väliset erot, jotka liittyivät pääosin uravaiheisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin. &#13;
&#13;
Organisaation kehittämiskohteiksi tunnistettiin osaamisen ja urakehityksen yhdenvertaisuus sekä digitaalisten työkalujen käytössä tukeminen. Yksilöllinen ja vuorovaikutteinen johtaminen vaatii riittäviä resursseja sekä esihenkilöiden välistä vertaistukea. &#13;
&#13;
Tutkimus tarjoaa organisaatiolle ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa monisukupolvisen työyhteisön johtamisesta ja kehittämisestä. Tulokset tukevat johtamiskäytäntöjen kehittämistä kohti yksilöllisempää, oikeudenmukaisempaa ja osallistavampaa esihenkilötyötä.
</summary>
<dc:date>2026-04-30T05:52:53Z</dc:date>
</entry>
<entry>
<title>Ryhti-järjestelmän käyttöohjeistus Alajärven rakennusvalvonnalle rakentamisen luvituksessa</title>
<link href="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915882" rel="alternate"/>
<author>
<name>Keisala, Joonas</name>
</author>
<id>https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915882</id>
<updated>2026-04-29T12:30:37Z</updated>
<published>2026-04-29T12:03:42Z</published>
<summary type="text">Ryhti-järjestelmän käyttöohjeistus Alajärven rakennusvalvonnalle rakentamisen luvituksessa
Keisala, Joonas
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli laatia Alajärven kaupungin rakennusvalvonnalle ohjeistus rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) käyttöönottoon rakentamisen luvituksessa. Ryhti-järjestelmä on osa rakennetun ympäristön digitalisaatiota Suomessa, ja sen tavoitteena on parantaa rakentamiseen ja alueidenkäyttöön liittyvän tiedon yhteen toimivuutta sekä tiedon saatavuutta valtakunnallisella tasolla.&#13;
Työssä tarkasteltiin rakennetun ympäristön digitalisaatiota, rakentamislakia sekä lakia rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Lisäksi käsiteltiin Ryhti-hanketta ja digitaalisen rakennusvalvonnan kehitystä kunnissa. Työn aikana selvitettiin Ryhti-järjestelmän käyttöönottoon liittyviä vaatimuksia sekä raken-nusvalvonnan toimintaympäristöä ennen järjestelmän käyttöönottoa.&#13;
Opinnäytetyön keskeisenä tuloksena laadittiin Alajärven kaupungin rakennus-valvonnalle ohjeistusasiakirja, joka tukee Ryhti-järjestelmän käyttöönottoa rakentamisen luvituksessa. Ohjeistus kokoaa yhteen järjestelmän käyttöönottoon liittyvät keskeiset vaiheet, vaatimukset ja valmistelutoimenpiteet sekä toimii käytännön työkaluna rakennusvalvonnan henkilöstölle.&#13;
Työssä todettiin, että Ryhti-järjestelmän käyttöönotto muuttaa rakennusvalvonnan toimintatapoja ja edellyttää tietojärjestelmien yhteen toimivuutta sekä henkilöstön osaamisen kehittämistä. Jatkossa erityisesti tietomallipohjaisen lupamenettelyn käyttöönotto ja koneluettavan tiedon toimittaminen lisäävät digitaalisen toimintaympäristön vaatimuksia kunnissa.
</summary>
<dc:date>2026-04-29T12:03:42Z</dc:date>
</entry>
<entry>
<title>Muuttuvat pientaloasumisen tarpeet osana arkkitehdin suunnittelunohjausta</title>
<link href="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915718" rel="alternate"/>
<author>
<name>Hänninen, Jatta</name>
</author>
<id>https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915718</id>
<updated>2026-04-29T06:30:27Z</updated>
<published>2026-04-29T06:11:58Z</published>
<summary type="text">Muuttuvat pientaloasumisen tarpeet osana arkkitehdin suunnittelunohjausta
Hänninen, Jatta
Perustajaurakointiyritykset tuottavat asuntoja kuluttajien tarpeisiin valitsemaltaan markkina-alueelta hankkimilleen tonteille. Taloyhtiömuotoiset asunnot myydään rakennusvaiheessa tai asunnon valmistuttua, joten rakentaminen, kuten myös arkkitehtisuunnittelu aloitetaan yrityksen taloudellisella riskillä.&#13;
Tässä opinnäytetyössä tutustuttiin Suomen pääkaupunkiseudulla toimivan perustajaurakointiyrityksen pientalojen arkkitehtisuunnittelun ohjaukseen niin arkkitehdin, kuin projektipäällikön näkökulmasta, sekä tutkittiin pientalojen tilasuunnitteluun vaikuttavien ominaisuuksien trendisuuntia maailmalla vallitsevien megatrendien ja loppukäyttäjien näkökulmasta. Tavoitteena oli hyödyntää tietoja suunnittelunohjauksen tarkentamiseen ja parantaa yrityksen reagointikykyä kuluttajien muuttuviin asumistarpeisiin, jolloin myytävä tuote vastaisi kysyntää.&#13;
Tuloksista huomattiin, että Suomen pientalomarkkinoilla sisäarkkitehtuuri on teollisen rakentamisen aikana muuttunut ensin kohti suurempia erillisiä tiloja, jonka jälkeen tilasuunnittelu on urbanisoitumisen myötä vaihtunut korkeammaksi, tiiviimmäksi ja avonaisemmaksi. Nyt kuitenkin asiakkaiden toiveet ovat kääntymässä talon ulkoisten ja sisäisten ominaisuuksien osalta kohti perinteisempää arkkitehtuuria. Lisäksi pientalojen tiloihin liittyviin ominaisuuksiin todettiin vaikuttavan tulevaisuudessa oleellisesti vanheneva väestö, globaali taloustilanne, sekä ilmastonmuutokseen liittyvä ympäristötietoisuus. Pientalojen halutaan olevan yksityisiä ja tilavia, mutta myös helppohoitoisia ja pitkään asuttavia.&#13;
Tilojen suunnittelua perustajaurakkaprojekteissa ohjataan suunnittelun alkuvaiheessa projektipäälliköiden käyttämää lähtötietojen taulukkoa, jossa esitetään projektikohtaiset tiedot ja yrityksen konseptin mukaiset raamit suunnittelulle. Työssä esitettiin osan vakioratkaisujen kehittämistä tilaratkaisullisten trendien ja asiakaskunnan muuttuneiden asuntotoiveiden pohjalta sekä ehdotettiin annettavaksi tilaa myös arkkitehdin näkemykselle suunnittelukriteereitä päätettäessä.
</summary>
<dc:date>2026-04-29T06:11:58Z</dc:date>
</entry>
</feed>
