https://www.theseus.fi:443/handle/10024/69720 2026-04-19T12:22:49Z 2026-04-19T12:22:49Z Snellman, Karita https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914519 2026-04-17T08:30:24Z 2026-04-17T08:07:48Z

Koulupudokkuuden riskisignaalien tunnistaminen toisella asteella. Tiedolla johtamisen ja analytiikan kehittäminen ilman opiskelupaikkaa olevien oppivelvollisten ohjauksessa. Snellman, Karita Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli rakentaa Power BI -pohjainen visualisointimalli, joka tukee Vantaan kaupungin toisen asteen koulutuksen tiedolla johtamista sekä ilman opiskelupaikkaa olevien oppivelvollisten ohjaus- ja valvonta työtä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tiedolla johtamisen tueksi ajantasaista ja havainnollista visualisoitua tietoa, jonka avulla oppivelvollisten asuinkuntaohjausta ja oppilaitosten tukitoimia voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisemmin. Lisäksi tavoitteena oli kehittää tilastointikäytäntöjä siten, että vuosittainen vertailtavuus paranee ja keskeiset tunnusluvut ovat seurattavissa yhdenmukaisina, sekä luoda rakenteeltaan laajennettavissa oleva tilastointimalli jatkokehittämisen tueksi tietosuojan reunaehdot huomioiden. Opinnäytetyön tietoperusta rakentui tietojohtamisen ja koulutuksen tiedolla johtamisen keskeisten käsitteiden varaan sekä epäsäännöllistä koulunkäyntiä ja opintoihin kiinnittymistä käsittelevään tutkimustietoon. Kehittämistyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa määrällinen tilastoaineisto ja laadullinen käyttäjäymmärrys yhdistyivät. Aineisto koostui Vantaan kaupungin asuinkuntaohjauksen käytössä olevasta tilastotiedosta, nivelvaiheen toimijoille suunnatun työpajan tuottamasta aineistosta sekä naapurikaupunkien ratkaisujen benchmarkkauksesta. Aineisto analysoitiin ja visualisoitiin Power BI ympäristössä tietosuojan ja eettisten periaatteiden mukaisesti. Opinnäytetyön tuloksena syntyi Power BI -pohjainen visualisointimalli, joka paransi ilman opiskelupaikkaa olevien oppivelvollisten tilannekuvan selkeyttä ja hyödynnettävyyttä verrattuna aiemmin käytettyihin raportointiratkaisuihin. Visualisointimalli teki näkyväksi ryhmätason riskisignaaleja, jotka liittyvät opintoihin kiinnittymisen heikentymiseen sekä taustatekijöiden ja tuen tarpeen välisiin yhteyksiin. Johtopäätöksenä todettiin, että keskeytymiseen liittyvät riskit muodostuvat usein pitkän koulupolun aikana ja ovat osittain ennakoitavissa rakenteistetun tiedon avulla. Lisäksi havaittiin, että visualisoitu tieto tukee ohjauksen kehittämistä erityisesti silloin, kun se kytkeytyy osaksi arjen päätöksentekoa ja moniammatillista yhteistyötä.

2026-04-17T08:07:48Z Tervamäki, Eero https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914398 2026-04-16T09:00:10Z 2026-04-16T08:33:18Z

Selvitys tuulipuistossa rakennettavasta tiestä suolle Tervamäki, Eero Opinnäytetyön aiheena oli tuulipuistotien rakentaminen suolle. Tarkoituksena oli tarkastella tuulipuistotien rakentamista suolle sekä käydä läpi eri rakennevaihtoehtoja tien rakentamisessa. Lisäksi työn tavoitteena oli löytää massanvaihdon syvyyden rajapinta, jossa geoverkkorakenne tulee taloudellisesti kannattavammaksi kuin perinteinen massanvaihto sekä saada toimeksiantajalla käytännön läheistä tietoa eri rakennevaihtoehtojen kustannuksista urakkalaskennan ja työsuunnittelun avuksi.   Opinnäytetyössä käsiteltiin massanvaihdon ja geoverkkorakenteen kustannuslaskennan lisäksi tuulipuistotien vaatimuksia yleisellä tasolla, perinteisen massanvaihdon perusperiaatteet ja työtavat. Lisäksi tarkasteltiin kustannuslaskennassa olleita rakennevaihtoehtoja ja geoverkon ominaisuuksia.   Opinnäytetyön tuloksena saatiin laskelmien avulla määritettyä suuntaa antavat taloudelliset rajapinnat massanvaihdon syvyydestä, jossa geoverkkorakenne tulee taloudellisesti kannattavammaksi kuin perinteinen massanvaihto. Laskelmien avulla voitiin myös todeta, että pehmeälle maaperälle geoverkolla tien rakentaminen on paljon nopeampaa kuin perinteisellä massanvaihdolla. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää rakennettaessa tuulipuistotietä pehmeälle maaperälle, kun pohditaan eri rakennevaihtoehtoja.  

2026-04-16T08:33:18Z Raittola, Laura Heikkilä, Jani Pulkkinen, Tuuli Ilvola, Annukka https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914394 2026-04-16T08:30:16Z 2026-04-16T08:23:43Z

Viestinnän strateginen kehittäminen muutosjohtamisessa Raittola, Laura; Heikkilä, Jani; Pulkkinen, Tuuli; Ilvola, Annukka Opinnäytetyössä tarkastellaan Espoon kaupungin työllisyyspalveluiden muutosjohtamisen viestintää ja sen kehittämistarpeita TE-palveluiden siirryttyä kuntien järjestämisvastuulle. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata, millaista muutosviestintää toteutettiin ja tuottaa kehittämisehdotuksia tulevien muutosten tueksi. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin muutosviestinnän tutkimusta sekä Scharmerin U-teoriaa. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: ”Millaista viestintää työllisyyspalveluiden muutoksessa tapahtui? Miten työllisyyspalveluiden muutoksen viestintää voitaisiin kehittää?” Tutkimus toteutettiin laadullisena kehittämistutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla ryhmähaastattelulla työllisyyspalveluiden johtajille (eliittiotanta). Haastattelu analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jonka pohjalta toteutettiin kehittämistyöpaja. Työpajassa hyödynnettiin U-teoriaa, sekä Sitran jäävuorimallia muutosviestinnän ilmiöiden, taustarakenteiden ja ajatusmallien kehittämiseksi. Tulosten mukaan muutosviestinnän onnistuminen edellyttää suunnitelmallisuutta, selkeää vastuunjakoa, yhtenäisiä ydinviestejä sekä jatkuvaa ja osallistavaa viestintää. Viestintä nähtiin keskeisenä osana muutosjohtamista. Tutkimus korostaa viestinnän merkitystä yhteisen ymmärryksen, luottamuksen ja psykologisen turvallisuuden vahvistajana organisaatiomuutoksissa ja tarjoaa kehittämisehdotuksia viestinnän strategisen johtamisen tueksi tulevissa muutostilanteissa.; This thesis examines the change management communication of the City of Espoo’s employment services and its development needs after the TE Services transition to the responsibility of the municipalities. The purpose of the study was to examine the change communication that were carried out and to provide development recommendations to support future changes. Theoretical framework was based on research on change communication and Scharmer’s Theory U. The research questions of this study were: “What kind of communication took place during the change in employment services? How could the communication during the change in employment services be improved?” The study was conducted as a qualitative development research project. The data were collected through a semi-structured group interview for managers from the employment services (elite sampling). The interview was analysed using data-driven content analysis, which formed a basis for conducting a development workshop. The workshop utilized Theory U as well as Sitra’s iceberg model to explore and develop the phenomena, underlying structures, and mental models related to change communication. According to results, the success of change management communication requires planning, clear division of responsibilities, consistent core messaging and continuous and engaging communication. Communication was a central part of change management. The study highlights the importance of communication in strengthening shared understanding, trust, and psychological safety during organizational changes, and provides practical development suggestions to support the strategic management of communication in future change situations.

2026-04-16T08:23:43Z Kärkkäinen, Petja Uurtamo, Arttu https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914328 2026-04-15T12:30:26Z 2026-04-15T12:22:13Z

Rovaniemen latvuspeitteisyyden määrittäminen ja analysoiminen Kärkkäinen, Petja; Uurtamo, Arttu Tämän opinnäytetyön aiheena oli Rovaniemen kaupungin asemakaava-alueen latvuspeitteisyyden määrittäminen ja analysointi. Tämä on tutkimuspainotteinen opinnäytetyö. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa paikkatietopohjaista ja ajantasaista tietoa Rovaniemen asemakaava-alueen puuston latvuspeitteisyyden määrästä ja alueellisesta jakautumisesta. Tutkimus toteutettiin hyödyntämällä Rovaniemen kaupungin laserkeilausaineistoa, josta muodostettiin latvuspeittävyyttä kuvaava aineisto. Tavoitteena oli selvittää, paljonko asemakaava-alueen eri kaupunginosissa on latvuspeittävyyttä. Selvitimme myös, miten latvuspeittävyys vastaa asetettuja suositus- ja tavoitetasoja sekä miten latvuspeittävyys jakautuu tutkimusalueella. Tarkoituksena oli myös tehdä latvuspeitteisyysmallit Maanmittauslaitoksen kahdesta eri aineistoista ja vertailla malleja keskenään. Mallit luotiin samalla tavalla ja samoilla parametreillä, jotta tulokset olivat vertailtavissa keskenään. Myös aineistojen sopivuutta latvuspeitteisyyden laskentaan arvioitiin. Työn teoreettinen viitekehys rakentui latvuspeitteisyyden, latvuspeittävyysmallin ja paikkatietoanalyysin ympärille. Latvuspeittävyys määritettiin laskemalla puiden latvusten peittämä osuus tarkasteltavan alueen pinta-alasta. Latvuspeitteisyyden tutkimustuloksista on hyötyä Rovaniemen kaupungille. Tutkimuksessa saatiin menetelmien kautta selvitettyä alueet, joissa latvuspeittävyys ei ole riittävän tiheä. Lisäksi selvisi, että latvuspeitteisyyden määrä ei täyttynyt kaikissa kaupunginosissa sääntöjen ja asetusten mukaisesti. Tuotettu aineisto toimii kaupunkisuunnittelun päätöksenteon tukena asuin- ja viheralueiden suunnittelussa. Tämä mahdollistaa latvuspeitteisyyden ja viherrakenteen huomioimisen osana kestävää yhdyskuntarakennetta.

2026-04-15T12:22:13Z