https://www.theseus.fi:443/handle/10024/702902 2026-04-28T08:19:20Z 2026-04-28T08:19:20Z Sosala, Petri https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915554 2026-04-28T07:02:15Z 2026-04-28T06:59:50Z

Skaalautuva 3D-tulostuspalvelu Sosala, Petri Opinnäytetyön aiheena on pienyrityksen skaalautuvan 3D-tulostuspalvelun suunnittelu ja kehittäminen hyödyntäen Microsoft 365 -ympäristön IT-automaatiota. Tavoitteena oli rakentaa digitaalinen palveluprosessi tilausten hallintaan, tuotannon seurantaan ja raportointiin sekä arvioida automaation tuomia hyötyjä skaalautuvuuden ja tehokkuuden näkökulmasta. Työssä käsitellään 3D-tulostuksen keskeiset tekniikat, palveluliiketoiminnan skaalautuvuus sekä IT-automaation mahdollisuudet. Toiminnallinen toteutus hyödynsi Microsoft Forms -lomakkeita, Power Automate -työnkulkuja, Excel-tiedostojen hallintaa. Tulokset osoittivat, että digitalisointi ja automaatio vähensivät virheitä, nopeuttivat tilausten käsittelyä ja mahdollistivat palvelun skaalautumisen ilman merkittäviä lisäresursseja. Johtopäätöksenä todettiin, että Microsoft 365 -työkalujen yhdistäminen 3D-tulostuspalveluun tarjoaa pienyrityksille tehokkaan ja toistettavan ratkaisun liiketoiminnan kehittämiseen. Työn tuloksia voidaan hyödyntää palveluprosessien automatisoinnissa, tuotannon hallinnan tehostamisessa ja päätöksenteon tukena reaaliaikaisella tiedolla.

2026-04-28T06:59:50Z Kaskela, Mimmi https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914973 2026-04-22T13:30:24Z 2026-04-22T13:00:36Z

Minnesota-mallisen päihdehoidon merkityksellisimmät elementit: kokemuksia kuntoutujien silmin Kaskela, Mimmi Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä Minnesota-mallisen päihdehoidon elementit kuntoutujat kokevat merkityksellisimmiksi omassa toipumisprosessissaan. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Etelä-Suomessa toimivan Minnesota-mallia soveltavan päihdehoitoyksikön kanssa. Tavoitteena oli tuottaa kuntoutujien kokemuksellista tietoa Minnesota-hoidon keskeisistä osa-alueista sekä tuoda esiin, miten tätä tietoa voidaan hyödyntää päihdepalveluiden kehittämisessä ja asiakaslähtöisyyden vahvistamisessa. Tutkimuskysymykseksi muotoutui: Mitkä Minnesota-mallin elementit kuntoutujat kokevat merkityksellisiksi päihdekuntoutusprosessissa? Opinnäytetyön tietoperusta rakentui päihderiippuvuuden sairauskäsityksestä sekä Minnesota-mallisen päihdehoidon taustasta, arvoista ja keskeisistä elementeistä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin puolistrukturoidulla ryhmähaastattelulla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jonka avulla tunnistettiin keskeiset teemat ja merkitykset kuntoutujien kokemuksista. Analyysin tulosten mukaan merkityksellisimmiksi elementeiksi nousivat vertaistuki, henkilökunnan kokemusasiantuntijuus, rehellisyys, vastuun ottaminen omasta toipumisesta sekä sairauskäsitteen hyväksyminen. Erityisesti vertaistuki näyttäytyi toipumisen perustana, joka vähensi häpeää ja lisäsi toivoa. Rehellisyyden ja oman riippuvuuden myöntämisen kuvattiin muodostavan käännekohdan toipumisprosessissa. Myös läheiskohtaaminen ja jatkohoitoryhmät koettiin merkittävinä raittiutta tukevina tekijöinä. Tulokset osoittavat, että Minnesota-hoito tukee toipumista kokonaisvaltaisesti yhdistämällä yhteisöllisyyden, kokemuksellisen oppimisen, osallisuuden vahvistamisen ja yksilöllisen vastuunoton. Opinnäytetyön tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää Minnesota-mallisen päihdehoidon sekä laajemmin päihdepalveluiden kehittämisessä.

2026-04-22T13:00:36Z Kytö, Toni https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914111 2026-04-13T12:00:13Z 2026-04-13T11:53:26Z

Ammatillinen kasvu ICT-asiantuntijana Kytö, Toni Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda ICT-asiantuntijan työ ja sen monimuotoisuus näkyväksi päiväkirjamuotoisen seurannan avulla. Tavoitteena oli selvittää, mistä asiantuntijan arki koostuu, miten laajoja työtehtäväkokonaisuuksia hallitaan sidosryhmätyöskentelyn avulla ja miten ammatillinen osaaminen kehittyy vaativassa muutostilanteessa. Opinnäytetyö sijoittui ajallisesti organisaatiossa käynnissä olevaan mittavaan IT-palvelutoimittajan vaihdokseen eli transitiovaiheeseen, mikä määritti vahvasti seurantajakson sisältöä ja toi työhön mukaan toimittajaohjauksen ja muutoksenhallinnan näkökulmat. Tietoperusta rakentui ICT-asiantuntijan työnkuvan, palvelutuotannon ja projektijohtamisen ympärille monitoimittajaympäristössä. Keskeisinä käsitteinä työssä olivat päätelaitehallinta, elinkaaripalvelut sekä organisaation huoltovarmuus ja jatkuvuus. Aineisto kerättiin yhdeksän viikon seurantajakson aikana keväällä 2025 kirjaamalla päivittäisiä havaintoja ja analysoimalla niitä viikkotasolla. Menetelmänä hyödynnettiin kriittistä itsereflektiota, jossa tarkasteltiin omaa toimintaa suhteessa sisäisiin ja ulkoisiin sidosryhmiin sekä oman ajankäytön hallintaan. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että ICT-asiantuntijan rooli ei ole staattinen, vaan se on kehittynyt teknisestä suorittajasta kohti strategista kumppanuutta. Työ on jatkuvaa tasapainoilua operatiivisen ongelmanratkaisun ja tulevaisuuden mahdollistamisen välillä. Keskeisenä havaintona nousi esiin itsensä johtamisen, priorisoinnin ja keskeneräisyyden sietämisen merkitys asiantuntijatyössä. Tulosten perusteella asiantuntijatyö kriittisessä toimintaympäristössä on ennen kaikkea huoltovarmuuden rakentamista ja laajojen syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä. Opinnäytetyön tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää tiimin toimintatapojen kehittämisessä ja roolien selkeyttämisessä muuttuvassa toimintaympäristössä.

2026-04-13T11:53:26Z Korhonen, Taru Kuusisto, Jaakko https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914043 2026-04-13T07:00:22Z 2026-04-13T06:51:46Z

Hyvä opiskelijaohjaus rekrytoinnin apuna: Vanhan Vaasan sairaalassa Korhonen, Taru; Kuusisto, Jaakko Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten opiskelijaohjaus tukee rekrytointia Vanhan Vaasan sairaalassa sekä mitä kehittämistarpeita ohjauksessa on rekrytoinnin näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla sairaala voi vahvistaa vetovoimaansa ja henkilöstön saatavuutta psykiatrisessa hoitotyössä. Työn teoreettinen viitekehys rakennettiin kirjallisuuteen perehtymällä. Aiemman tutkimuksen avulla tarkasteltiin opiskelijaohjauksen laatua, ohjaajan roolia ja opiskelijaohjauksen yhteyttä rekrytointiin. Empiirinen aineisto kerättiin monimenetelmällisesti laadullisella sekä määrällisenä Webropol-kyselyllä kesällä 2025 Vanhan Vaasan sairaalan sairaanhoitajaopiskelijoilta ja vastavalmistuneilta sairaanhoitajilta. Laadullinen aineisto analysoitiin kvalitatiivisella sisällönanalyysilla ja määrällinen aineisto analysoitiin kuvailevin tilastotieteen menetelmin. Tulosten mukaan Vanhan Vaasan sairaalan opiskelijaohjaus ja perehdytys koettiin laadukkaiksi, tavoitteellisiksi ja opiskelijalähtöisiksi. Ohjaajien ammattitaito, myönteinen työilmapiiri ja mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen lisäsivät opiskelijoiden halukkuutta työllistyä sairaalaan. Ohjauksen laatu, työyhteisön tuki ja positiivinen harjoittelukokemus osoittautuivat keskeisiksi tekijöiksi rekrytoinnin onnistumisessa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että laadukas opiskelijaohjaus tukee oppimista, sitouttaa opiskelijoita ja vahvistaa organisaation työnantajamielikuvaa. Kehittämismahdollisuuksia havaittiin ohjauksen tasalaatuisuudessa, ohjaajien koulutuksessa sekä oppilaitosyhteistyön vahvistamisessa.

2026-04-13T06:51:46Z