https://www.theseus.fi:443/handle/10024/756435 2026-05-30T23:16:26Z 2026-05-30T23:16:26Z Huvinen, Erika Rintamäki, Pilvi https://www.theseus.fi:443/handle/10024/923922 2026-05-29T07:31:03Z 2026-05-29T07:19:49Z

Tapahtumatuotannon tiedonhallinnan kehittäminen digitaalisia työkaluja hyödyntäen : case: Arabian katufestivaali Huvinen, Erika; Rintamäki, Pilvi Opinnäytetyössä tarkasteltiin tapahtumatuotannon tiedonhallinnan kehittämistä digitaalisia työkaluja hyödyntäen. Työn tilaajana toimi Artova ry, joka järjestää vuosittain Arabian katufestivaalin. Sen tuotanto perustuu vuosittain vaihtuvaan tuotantotiimiin sekä vapaaehtoistoimintaan. Työn tavoitteena oli kehittää Arabian katufestivaalin kontekstiin soveltuva tiedonhallintamalli, joka tukee tiedon keskittämistä, työn sujuvuutta ja tuotannon jatkuvuutta. Työssä tarkasteltiin tapahtumatuotannon projektimuotoisuutta, tiedonhallintaa, sisäistä viestintää, sekä digitaalisten työkalujen merkitystä projektityössä. Lisäksi työssä käsiteltiin tiedon hajanaisuuteen, monikanavaiseen viestintään ja vaihtuvien tuotantotiimien aiheuttamiin haasteisiin liittyviä näkökulmia. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Aineistoa kerättiin osallistuvan havainnoinnin, työpajan, benchmarkingin, kyselylomakkeen sekä asiantuntijahaastattelun avulla. Havainnoinnin ja työpajan avulla tarkasteltiin tuotantotiimin arjen työskentelyä, tiedonhallinnan käytäntöjä ja työn sujuvuutta. Benchmarkingin avulla vertailtiin muiden tapahtumatuotantojen käyttämiä digitaalisia työkaluja ja toimintamalleja. Tulokset osoittivat, että tiedon hajanaisuus, useiden viestintäkanavien rinnakkainen käyttö sekä puutteellinen dokumentointi heikensivät työn sujuvuutta ja tiedon löydettävyyttä. Erityisesti vuosittain vaihtuva tuotantotiimi haastoi tiedon siirtymistä ja toiminnan jatkuvuutta. Tuloksissa korostui tarve keskitetylle tiedonhallinnalle, selkeille toimintatavoille sekä yhtenäisille viestintäkäytännöille. Kehittämistyön tuloksena laadittiin ehdotus tiedonhallintamallista, jonka tavoitteena on selkeyttää tuotannon tiedonkulkua, tukea perehdytystä sekä vähentää tiedon etsimiseen käytettävää aikaa. Kehittämisehdotus perustui tuotantotiimin tarpeisiin, tutkimusaineistoon sekä benchmarkingin kautta tunnistettuihin toimiviin käytäntöihin. Tulokset osoittavat, että toimiva tiedonhallinta tukee tapahtumatuotannon jatkuvuutta, yhteistyötä ja työn hallittavuutta erityisesti yhteisölähtöisessä tapahtumatuotannossa.

2026-05-29T07:19:49Z Eloranta, Jenna https://www.theseus.fi:443/handle/10024/923920 2026-05-29T07:31:09Z 2026-05-29T07:19:08Z

Yhteiset rakenteet luovan työn tueksi : perehdytyksen ja työn sujuvuuden kehittäminen tanssikoulutoiminnassa Eloranta, Jenna Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin luovan alan, erityisesti tanssinopetuksen toimintaympäristössä tapahtuvaa työn sujuvuutta, perehdytyskäytänteitä sekä arjen toimintamalleja. Työn lähtökohtana oli tilaajaorganisaation, Loiste Studioiden tarve tarkastella ja kehittää henkilöstön työn jäsentämistä, itseohjautuvuutta ja toimintamalleja muuttuvassa ja moniroolisessa työympäristössä sekä syventyä johtamisen vaikutukseen näissä osa-alueissa. Opinnäytetyössä huomioitiin eettisiä periaatteita hyödyntäen tekijän kaksoisrooli sekä tutkimuksellisen kehittämistyön toteuttajana että tilaajaorganisaation yrittäjänä. Tietoperustassa käsiteltiin perehdyttämistä, työn jäsentämistä sekä johtamisen, vuorovaikutuksen ja työyhteisön merkitystä työn sujuvuudelle. Tanssinopetuksen ala sisältää erityispiirteitä, jotka sisältävät sekä työn sujuvuutta että sitä haastavia tekijöitä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineistoa kerättiin kyselyn ja haastattelun avulla sekä perehdyttiin syvemmin organisaation dokumentteihin aiheisiin liittyen. Tämän lisäksi dokumenttianalyysi Loiste Studioiden nykytilanteesta auttoi tuotoksien lopullisessa viimeistelyssä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulokset osoittivat, että työn sujuvuutta haastavat erityisesti epäselvät roolit ja vastuut sekä arjen käytäntöjen ajoittainen jäsentymättömyys. Työn sujuvuutta tukivat selkeästi esiin tuotu suunta, tavoite ja organisaation arvopohja sekä vuorovaikutus ja työntekijöiden osallistaminen. Tutkimuksellisen kehittämistyön pohjalta rakennettiin kaksi konkreettista tuotosta, perehdy-tyssuunnitelmarunko ja rooli- ja vastuumatriisirunko. Lisäksi kehittämismenetelmäksi suositeltiin henkilöstöä osallistavan työpajan hyödyntämistä tulevissa henkilöstöpalavereissa. Yhteenvetona voidaan todeta, että työn sujuvuuden kehittäminen tanssinopettamisen työympäristössä edellyttää rakenteiden johdonmukaista kehittämistä. Työ osoitti, että perehdytyksen ja arjen käytäntöjen kehittäminen voi vahvistaa työyhteisön toimivuutta, työntekijöiden hyvinvointia ja organisaation kestävää kehitystä.

2026-05-29T07:19:08Z Ruohonen, Reea-Maija https://www.theseus.fi:443/handle/10024/923156 2026-05-28T05:00:43Z 2026-05-28T04:55:47Z

Teoista sanoiksi : kehittämisehdotuksia taidetoiminnan ekologisen vastuullisuuden viestintään Lasten kulttuurikeskus Aurorassa Ruohonen, Reea-Maija Viestinnällä on ratkaiseva rooli organisaation toiminnassa, ja ekologisen vastuullisuuden näkökulmasta sen tehtävänä on sekä edistää ja merkityksellistää organisaation vastuullisuustyötä, että tehdä sitä näkyväksi organisaation sidosryhmille. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa ja kehittämisehdotuksia Lasten kulttuurikeskus Auroran ekologisen vastuullisuuden viestinnän johdonmukaisemmaksi toteuttamiseksi kulttuurikeskuksen asiakasrajapinnassa. Työ toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkimusmenetelminä hyödynnettiin dokumenttianalyysiä, asiakaskyselyä ja työyhteisön osallistavaa työpajaa. Dokumenttianalyysi tuotti tietoa muiden kulttuurialan toimijoiden ekologisen vastuullisuuden viestinnän käytännöistä ja keinosta. Kysely ja työpaja puolestaan tuottivat tietoa sekä kulttuurikeskuksen viestinnän nykytilasta että asiakkaiden kokemuksista ja odotuksista. Toisiaan täydentävien menetelmien pohjalta tunnistettiin kulttuurikeskuksen ekologisen vastuullisuuden viestinnän kehittämiskohteita, jotka liittyivät erityisesti jaetun sisäisen ymmärryksen vahvistamiseen, tiedon saatavuuteen ja viestinnän selkeyttämiseen. Opinnäytetyön tuloksena syntyi uutta tietoa ja kehittämisehdotuksia, joiden avulla Lasten kulttuurikeskus Auroran ekologisen vastuullisuuden viestintää voidaan toteuttaa suunnitelmallisemmin ja paremmin taidetoiminnan asiakkaiden tarpeisiin vastaavalla tavalla. Kehittämisehdotukset tarjoavat sovellettavia näkökulmia myös laajemmin lastenkulttuuritoimijoiden ekologisen vastuullisuuden viestintään.; Communication plays a crucial role in organization operations, and from the perspective of ecological responsibility, its task is both to advance and give meaning to the organization’s sustainability efforts and to make them visible to its stakeholders. The aim of this thesis was to produce new knowledge and development proposals to support ecological responsibility communication at Children’s Cultural Centre Aurora in its customer-facing activities. This thesis was conducted as a case study utilizing document analysis, a customer survey, and a participatory workshop with the work community. The document analysis provided insights into the ecological responsibility communication practices and approaches of other cultural organizations. The survey and workshop, in turn, produced information on the current state of the cultural centre’s communication as well as customers’ experiences and expectations. Based on these complementary methods, several areas for development were identified, particularly related to strengthening shared internal understanding, improving access to information, and clarifying communication. The thesis resulted in new knowledge and development proposals that can be used to support Children’s Cultural Centre Aurora in implementing ecological responsibility communication in a more systematic and customer oriented manner. The development proposals also provide applicable practices for ecological responsibility communication in the children’s culture sector.

2026-05-28T04:55:47Z Solomon, Marlene https://www.theseus.fi:443/handle/10024/923151 2026-05-28T05:00:49Z 2026-05-28T04:54:00Z

Esihenkilönä myymäläarjessa: perehdytysopas Fonumin esihenkilöille johtamisen tueksi Solomon, Marlene Tämä opinnäytetyö tarkastelee Fonum Oy:n myymälärajapinnassa työskentelevien esihenkilöiden perehdyttämistä sekä johtamista työyhteisön kehittämisen näkökulmasta. Kehittämistyön lähestymistapana käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta, jota täydennettiin osallistavalla kehittämisotteella. Kehittämistyön tuloksena laadittiin Fonum Oy:lle esihenkilön perehdytysopas, jonka tavoitteena on varmistaa laadukas esihenkilötyö, yhtenäistää johtamisen toimintatapoja sekä tukea esihenkilöiden käytännön johtamistyötä. Johdannossa kuvataan kehittämistyön tausta ja perustellaan työn tarve. Toisessa luvussa esitellään Fonum Oy organisaationa sekä kuvataan myymälärajapinnan esihenkilötyötä kokonaisuudessaan ja sen toimintaympäristöä. Kolmannessa ja neljännessä luvussa käsitellään perehdytystä ja esihenkilötyötä teoreettisesta näkökulmasta. Teorialuvuissa tarkastellaan valmentavaa ja eettistä johtamista sekä esihenkilön työhyvinvoinnin merkitystä osana esihenkilötyön perehdytystä. Kehittämistyön toteutusta käsittelevissä luvuissa esitellään käytetty lähestymistapa ja aineistonkeruumenetelmät, joihin kuuluvat kysely, haastattelut sekä fasilitoitu työpaja. Tulokset osoittivat, että nykyinen perehdytys ei vastaa riittävästi esihenkilötyön käytännön tarpeita, mikä korostaa kehittämisen tarvetta erityisesti arjen johtamistilanteiden tukemisessa. Seitsemännessä luvussa esitellään kehittämistyön tuotoksena syntynyt perehdytysopas ja sen sisältö. Opas tarjoaa käytännönläheisiä työkaluja esihenkilötyöhön ja tukee esihenkilöiden osaamisen kehittämistä sekä työyhteisön toimivuutta. Lopuksi arvioidaan oppimisprosessia ja tarkastellaan kehittämistyötä eettisestä ja työyhteisön kehittäjän näkökulmasta.

2026-05-28T04:54:00Z