https://www.theseus.fi:443/handle/10024/1493 2026-02-24T08:19:10Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/122855 Examining Effects of Shelf Ready Packaging on Brand Knowledge Based on the Example of Torgovy Dom Yarmarka Kovaleva, Uliana The intense competition induces companies to make effort to distinguish their products from the market alternatives, which is to a certain extent facilitated by packaging. In the meantime, the demand on Shelf Ready Packaging (SRP), having emerged somewhat recently, is increasing while its geographical spread is growing. Thus, the purpose of this study consisted in the assessment of influence of SRP on brand knowledge. Therefore, the quantitative research was conducted, having been anteceded by examination of the extant literature on brand management, packaging and SRP. The research population is represented by the adult inhabitants of Russia, having been subject to the non-probability sampling. The survey strategy was realized through such a mean of data collection as an electronic questionnaire, having been transmitted with the public links and based on the positioning strategy of Torgovy Dom Yarmarka and its primary and shelf ready packaging. The individuals were provided with two dissimilar versions of the questionnaire, one having involved pictures of the primary packaging, while another having encompassed the depicted combination of primary and shelf ready packaging. Although the SRP was expected to contribute to conveyance of the Yarmarka brand meaning, the research results indicate that the corresponding effect is statistically insignificant in case of the SRP applied by Yarmarka. However, some of the limitations involved in the present study imply that other means of researching could have been employed to examine the SRP influence on the brand recognition in a more realistic manner. Apart from that, it is relevant to assess the impact of other types of SRP design on brand knowledge. 2017-02-16T08:48:04Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/122259 COPD-potilaan toimintakyvyn edistäminen erikoissairaanhoidossa Rippinen, Liubov; Viinikka, Emmi Opinnäytetyön tarkoituksena on kerätä aiemmin tutkittua tietoa COPD-potilaiden toimintakyvyn edistämisestä erikoissairaanhoidossa ja tuottaa kerättyjen tietojen perusteella tarkistuslistatyyppinen tuotos osastolle käyttöön. Tarkistuslistassa on tarkoituksena käydä läpi ohjauksen perusteita, kuten toiminnan suunnittelua, tavoitteiden asettamista sekä asetettujen toimintojen soveltamista potilaiden toimintakyvyn mukaisesti. Tämä opinnäytetyö on Carean eli Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän tilaama ja tarkemmin vuodeosaston K1:n, joka toimii sisätautiosastona. Tarkistuslista on ensisijaisesti tarkoitettu kyseiselle vuodeosastolle Kymenlaakson keskussairaalassa hoitajien päivittäiseen käyttöön. Se tarjoaa tiedollista tukea ja vahvistaa tilanteen hallintaa potilasohjauksessa ja toimii muistilistana hoitajille potilaiden kotiutumistilanteissa ja jatkohoitoa suunniteltaessa. Potilasryhmä on rajoitettu keuhkoahtaumatautia sairastaviin potilaisiin, sillä kyseessä on iso potilasryhmä ja heidän toimintakykynsä edistämisestä emme löytäneet laajasti aiempaa tuoretta tutkimustietoa. Osastolla K1 ei ole ollut aiemmin käytössä keuhkoahtaumatautia sairastavan potilaan toimintakykyä edistävää tarkistuslistaa. Opinnäytetyö on kehittämistutkimus, jonka tuotoksena on tarkistuslista. Tässä kehittämistutkimuksessa tietoja kerättiin kirjallisuuskatsauksen avulla, jolloin käytettiin laajasti erilaisia tietokantoja. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tarkistuslistan laadinnassa käytimme COPD-potilaan kokonaisvaltaista hoitoa käsitteleviä tutkimuksia. Tutkimuksista valitsimme pääkohdiksi muokkaantuneet seikat, joista muodostuivat teorian kautta tarkistuslistan pääelementit. Tutkimuksissa toistuvista asioista muodostimme kohdat ja pääotsikot tarkistuslistaan. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää kuinka tarkistuslista palvelee osaston henkilökuntaa ja potilaita käytännössä, kartoittaa sen hyödynnettävyyttä ja toimivuutta. Olisi myös hyvä perehtyä tarkistuslistan käytettävyyteen yleisesti hoitotyössä. Millaista hyötyä siitä voi saavuttaa ja onko ohjaus tarkistuslistan kautta aukoton.; The objective of the thesis is to gather information in order to promote the ability of functioning the COPD patients’ in special health care. The methods and cases have been examined earlier and the checklist has been done on the basis of the gathered information. The purpose of the checklist is to review a basis for control such as the planning of the operation, the setting of objectives and the adapting of the set functions, according to the ability of patient’s functioning. This thesis is ordered by Carea - Kymenlaakso Social and Health Services and more specifically by ward K1 the one, which serves as a medical ward. The checklist has been meant for daily use of K1 ward's nurses. It is offering informational support and strengthening the control in patients ́ instruction and functions as a check list to the nurses in the patients' discharge and in planning further treatment. The patient group has been restricted to the patients who have chronic obstructive pulmonary disease because it is a question of a big patient group and we did not find the sources for promoting the functional ability broadly, The ward K1 has not used earlier any checklist which promotes the ability of functioning of the patient who is sick of the chronic obstructive pulmonary disease. The thesis is a development study and thesis’s output is a checklist. In this developing study the information has been gathered with the help of special literature and, this way, some different databases have been widely used. A content analysis has been used as an analysis method. In the compilation of the checklist we have used researches which process the COPD patient's comprehensive care. From the researches we have chosen the points which become the head elements of the checklist. We have formed checklists with sections and main headings from the repeated matters’ researches. The subject of the further study could clarify how the checklist serves the staff of the department and patients in practice and how it could evaluate the use and practicality. It would also be good to study the usability of the checklist generally in nursing. What kind of benefit can be reached with the using of the checklist and instructions about composing it is absolutely certain. 2017-01-27T06:22:53Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/122151 Miesten terveyskäyttäytyminen Kymenlaaksossa Kauronen, Marja-Leena Tämä raportti esittelee vuosina 2014–2016 toteutetun ”Alueellinen eriytyminen ja yhteisölliset menetelmät miesten terveyden edistämisessä” -hankkeen tuloksia. Tämän tutkimus- ja kehittämishankkeen tarkoitus oli selvittää kymenlaaksolaisten miesten liikunta-aktiivisuutta, tupakointia ja alkoholinkäyttöä sekä valmiutta muuttaa niitä yhteisöllisin keinoin. Hanke muodostui kolmesta osasta: 1. miesten hyvinvointikyselystä, jossa haastateltiin puhelimitse 1001 kymenlaaksolaista miestä, 2. interventio-osasta, jossa hankkeen työelämäkumppanit Sotek ja Kakspy ry. toteuttivat yhteisöissään neljä interventiota miesten keskuudessa ja 3. Kouvolan alueella toimivien 13 vapaaehtoisjärjestön haastatteluosiosta. Menetelmällisesti hanke pohjautuu tilastollisiin testeihin ja mallintamiseen, paikkatietoanalyyseihin sekä yhteisöllisiin interventioihin ja niiden arviointiin. Näiden menetelmien pohjalta hankkeessa vastataan monipuolisesti esitettyihin tutkimuskysymyksiin siitä, millaisia paikallisia eroja miesten terveyskäyttäytymisessä on, ja miten terveyskäyttäytymistä voitaisiin tukea yhteisöllisillä menetelmillä. Hankkeessa käytetyt paikkatietoanalyysit mahdollistivat paikkaperustaisen lähtökohdan miesten terveyden edistämisessä. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on arvioida, miten ja missä yhteisöllisiä menetelmiä voidaan hyödyntää miesten terveyden edistämisessä Kymenlaaksossa. Tutkimusosion tulokset osoittivat, että väestöruudun sosioekonomisen tausta heijastuu myös terveyskäyttäytymiseen. Yleisesti alkoholin riskikäyttäminen, tupakointi ja liikkumattomuus olivat yleisintä pienituloisten vuokra-asujien väestöruuduissa ja vähäisintä hyvätuloisten väestöruuduilla. Erot heijastuivat myös terveydentilaan, sillä terveydentila koettiin huonoksi useammin alhaisen sosioekonomisen aseman väestöruuduilla. Valtaosin miesten terveyskäyttäytymistä selittävät yksilölliset tekijät, mutta myös yhteisöllisillä tekijöillä on merkitystä miesten terveyskäyttäytymisessä. Yhteisölliset tekijät selittävät korkeimmillaan noin 10 prosenttia miesten terveyskäyttäytymisestä. Paikkatietoanalyysien avulla raportin loppuosassa esitetään paikallisia suosituksia yhteisöllisten menetelmien käyttämiseksi miesten terveyden edistämisessä. Suosituksissa on huomioitava, että ne vaihtelevat asuinalueittain, mikä korostaa terveyden edistämisen räätälöintiä asuinalueittain. Yhteisöllisten menetelmien käyttäminen kytkeytyy miesten terveyskäyttäytymisen resursseihin, joita ovat esimerkiksi läheisten ihmisten merkitys terveyskäyttäytymisen tukena hyvätuloisilla, sosiaalinen media keskituloisilla, läheiset ihmissuhteet pienituloisilla asuinalueilla. Nämä paikalliset ominaisuudet mahdollistavat terveyden edistämisen juurtumisen asuinalueille. Sotekin ja Kakspy ry:n toteuttamissa ruokaryhmä-, musiikki-, laajennettu työyhteisö- ja luontoryhmissä tunnistettiin erilaisia intervention lähestymistapoja ja ohjausnäkökulmia, yhteisöllisyyden ilmenemismuotoja sekä elintapamuutosta tukevia tekijöitä, jotka ovat siirrettävissä myös muihin miesyhteisöihin. Järjestöjen toimintaa koskevassa analyysissa tunnistettiin niiden tuottama hyöty ja jakautuminen yhteiskunnassa, johtamiseen liittyvät tekijät terveyden edistämisen kannalta ja järjestöjen rooli positiivisen terveyden edistämisessä. Tulosten perusteella saatiin viitteitä yhteisöllisistä menetelmistä, joita voidaan käyttää paikallisyhteisöissä tupakoinnin ja alkoholinkäytön vähentämiseksi sosioekonomisesti alemmissa ryhmissä. Lisäksi löydettiin tekijöitä, joita voidaan käyttää tupakoinnin vähentämiseen keskituloisten keskuudessa. Menetelmiä voidaan 2017-01-23T10:10:06Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/121994 Moniammatillisuus hoitotyössä : Carean Ensio-työryhmän yhteistyötahojen kokemus moniammatillisesta yhteistyöstä nuorisopsykiatriassa Viitakare, Heli; Putkonen, Sanna Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Carean Ensio-työryhmän kanssa yhteistyötä tekevät työntekijät kokevat moniammatillisen yhteistyön toimivan ja miten he yhteistyötä kehittäisivät. Kysely suunnattiin Kouvolan, Kotkan ja Haminan lastensuojelun sosiaalityöntekijöille, nuorten tiimin työntekijöille ja nuorisotyöntekijöille. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivistä lähestymistä. Saatu materiaali kerättiin kyselylomakkeella käyttäen Webropol-ohjelmaa, jonka avulla tutkimustulokset myös analysoitiin. Ennen kyselyn lähettämistä otettiin yhteyttä kyselyn kohderyhmän esimiehiin ja sovittiin, että kysely lähetetään heidän kauttaan sähköpostitse. Työntekijät saivat linkin kyselyyn. Kysely lähetettiin 44 työntekijälle ja kyselyyn vastasi 16 työntekijää. Kysely toteutettiin toukokesäkuun vaihteessa 2016. Lopullinen vastausprosentti kyselyssämme oli 32%. Kyselystä selvisi, että vastaajat kokivat oman ammattitaitonsa riittäväksi moniammatillisen yhteistyön tekemiseen. Yhteiset työmenetelmät olivat sovellettavissa omaan työhön. Yhteistyön koettiin vähentävän päällekkäistä työtä ja edistävän asioiden hoitoa ja lyhentävän nuorten hoidon pituutta. Yhteistyötahot olivat tietoisia Ensio-työryhmän tarjoamista palveluista ja konsultaatiopalvelut koettiin riittäviksi. Esimiehet tukivat vastaajien mukaan moniammatillisen työn toteutumista. Yhteistyön tekeminen oli vastaajien mielestä joustavaa. Palvelujen riittävyys nuoren auttamiseksi koettiin asiana, jota tulisi kehittää. Tarvetta koettiin mm. päivystyspuhelimelle ja yhteisten arviointikäyntien nopeutumiselle. Yhteistyön arviointiin ja etenemiseen tulisi kiinnittää huomiota. Yhteisille koulutuksille ja tapaamisille oli selkeästi vastaajien mielestä tarvetta. Dokumentointi ja organisaatiorajojen yli toiminen koettiin haastavana. Tutkimuksen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää Ensio-työryhmän ja heidän yhteistyötahojensa välisen moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen. Yhteistyön sujumista voisi selvittää uusintakyselyllä, jonka kohderyhmänä olisivat sekä Ensio-työryhmän jäsenet että sosiaalihuollon työntekijät ja tällöin saataisiin tietoa yhteistyön sujumisesta molemminpuolisesti. Asiakastyytyväisyyskysely taas voisi selvittää, miten asiakkaat ovat kokeneet moniammatillisen yhteistyön. Jatkossa voisi selvittää miten tuleva Sote-uudistus muuttaa organisaatiorajojen yli toimimista sekä tutkia, kuinka kirjaamista ja dokumentointia voisi kehittää yhtenäisemmäksi ja helpommin jaettavaksi. Ensio-työryhmän palveluita ja toimintaa voisi esitellä yhteistyötahoille esimerkiksi kansiomuotoon koottuna tai esitteen muodossa.; Abstract This research was commissioned by Carea Youth psychiatric team called Ensio. The aim of this thesis was to find out how social workers experiences multi-professional work with Ensioteam and how they would develop and improve the collaboration. The survey was targeted to social workers in Kotka, Kouvola and Hamina. Quantitative approach was used as a research method of the thesis. The data was collected by a program named Webropol on internet and the analysis was also made with it. Hyperlink to the survey was sent to social workers by their supervisors, who were informed. The survey was sent to total of 44 workers and 16 did answer. Acceptable answers came 12, leaving the total answering % to 32 The survey gave information that social workers felt their professional skills are sufficient for multi-professional work. The working methods were adjustable for their own work. Co-working was seen to decrease overlapping work and help and advance matters to move forward. It was also seen to decrease the length of young patients care. Social workers were informed of the services that the Ensio- team had to offer and consultation services was consider to be enough for their needs. Supervisors were supporting their workers to do multi-professional work. Cowork was consider to be flexible. Services to help young patients were a matter that need to be developed. There were need for acute phone and mutual assessment home calls to actualize more quickly. Assessment and pro-seeing of multi-professional work should be evaluated more. Mutual education was needed. Documentation and working over the organization borders felt difficult. Results of this research can be used to improve multi-professional work between Ensio-team and social workers. In the future this survey can be done again to measure how things have developed. Also the survey can be done to the clients of Ensio-team and social workers. Chances to the social – and health care in Finland (sote) could change also the multiprofessional work. In the future that is maybe one thing that should be studied. Ensio-team services and work might be good to present to all social workers. 2017-01-16T06:14:46Z