https://www.theseus.fi:443/handle/10024/1552 2026-05-31T21:29:03Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/923427 Työnohjaus johtajuuden tukena psykiatrisessa hoitotyössä Osastonhoitajien kokemuksia ryhmämuotoisesta esihenkilötyönohjauksesta Paulamäki, Tiina TIIVISTELMÄ Tiina Paulamäki Työnohjaus johtajuuden tukena psykiatrisessa hoitotyössä: Osastonhoitajien kokemuksia ryhmämuotoisesta esihenkilötyönohjauksesta 47 s., 4 liitettä Kevät 2026 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja (YAMK) Monialainen ja yhteensovittava johtaminen Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten ryhmämuotoinen esihenkilötyönohjaus tukee psykiatrisen hoitotyön osastonhoitajien johtajuutta ja päivittäistä esihenkilötyötä. Tavoitteena oli syventää ymmärrystä ja tuottaa tietoa työnohjauksen merkityksestä johtajuuden kehittymiselle ja päivittäiselle esihenkilötyölle. Lisäksi tavoitteena oli tunnistaa työnohjauksen toimivuuden edellytyksiä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla kuudelta osastonhoitajalta psykiatrisen erikoissairaanhoidon toimintaympäristöstä ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tuloksista muodostui neljä pääluokkaa: vertaistuki, johtajuuden kehittyminen, jaksamisen tuki ja työnohjauksen toimivuuden edellytykset. Työnohjauksessa koettu vertaistuki lievitti yksinäisyyden tunnetta, normalisoi kuormittavia kokemuksia ja mahdollisti käytännön toimintatapojen jakamisen. Työnohjaus tuki jaksamista tarjoamalla turvallisen tilan kuormittavien tilanteiden ja tunteiden käsittelyyn. Johtajuuden kehittyminen ilmeni erityisesti reflektiokyvyn, vuorovaikutustaitojen, työn jäsentämisen ja päätöksenteon vahvistumisen kautta. Työnohjaus toimi sekä emotionaalisena että ammatillisena tukena, ja sen toimivuuden edellytyksiksi koettiin luottamuksellinen ilmapiiri, säännöllisyys, pysähtymisen mahdollisuus ja työnohjaajan asiantunteva ja aktiivinen työote. Johtopäätöksenä todettiin, että säännöllinen ja luottamuksellinen ryhmätyönohjaus tuki psykiatrisen hoitotyön osastonhoitajien ammatillista kasvua vahvistamalla päätöksentekokykyä ja työssä jaksamista sekä tarjoamalla rakenteen reflektiiviselle ja vertaistukeen perustuvalle työskentelylle. Asiasanat: ammatillinen kehitys, esihenkilötyö, johtajuus, kvalitatiivinen tutkimus, psykiatrinen hoito, työnohjaus   2026-05-28T08:06:04Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/923400 Arjen toimintakykyä edistävä toimintamalli tukemassa kotihoidon asiakkaiden toimintakykyä ja osallisuutta Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella Pietilä, Hillevi; Pietilä, Jenna Väestön ikääntymisen vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluihin on yhteiskunnallinen haaste. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen väestö ikääntyy nopeasti. Hyvinvointialueella otettiin vuonna 2024 käyttöön Arjen toimintakykyä edistävä toimintamalli, jonka tarkoituksena on edistää ikääntyneiden toimintakykyä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Keski- Uudenmaan hyvinvointialueen kotihoidossa työskentelevien lähihoitajien näkemyksiä ja kokemuksia Arjen toimintakykyä edistävän toimintamallin mukaisen työskentelytavan hyödyntämisestä kotihoidon asiakkaiden ohjaamisessa. Tavoitteena oli saadun tiedon perusteella selvittää mahdollista tuen tarvetta toimintamallin hyödyntämiseksi. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimukseen osallistui neljä kotihoidon lähihoitajaa Keski- Uudenmaan hyvinvointialueelta. Tulosten mukaan Arjen toimintakykyä edistävä toimintamalli tukee kotihoidon asiakkaiden osallisuutta, joka mahdollistaa kotona asumisen toimintakykyisenä pidempään. Se vahvistaa asiakkaiden pystyvyyden tunnetta, sekä vähentää passiivisuutta. Kotihoidon asiakkaiden hyvä toimintakyky vähentää raskaampien palveluiden tarvetta ja pienentää myös hoitohenkilöstön kuormitusta. Toimintakyvyn tukemista pidettiin tärkeänä ja sitä edistettiin ohjaamalla asiakkaita tekemään itse mahdollisimman paljon välttämällä puolesta tekemistä. Asiakkaan osallistaminen arjen päätöksentekoon koettiin tärkeäksi. Toimintakykyä edistävän työotteen käytön haasteina koettiin kirjausten vaihteleva laatu, lähihoitajien rutinoituminen ja uusien toimintatapojen omaksumisen haasteet. Haasteina koettiin myös kiire ja asiakkaiden passiivisuus. Perehdytyksen toimintamallin käytöstä koettiin olevan puutteellista ja siihen toivottiinkin lisäkoulutusta työntekijöiden perehdyttämiseksi. Toivottiin myös käytännön esimerkkejä arjen toimintakyvyn tukemiseksi. Opinnäytetyöstä saatujen tulosten perusteella tuotettiin posteri, joka sisältää käytännön esimerkkejä arjen toimintakyvyn tukemisesta. Sitä voidaan hyödyntää Arjen toimintakykyä edistävän toimintamallin juurruttamiseksi osaksi kotihoidon päivittäistä työskentelytapaa. Opinnäytetyön jatkokehittämisehdotuksena on selvittää toimintamallin vaikutuksia kotihoidon asiakkaiden toimintakykyyn toimintamallin tultua osaksi päivittäistä työotetta. Kehittämisehdotuksena on oikea-aikainen toimintakykyä kuvaileva kirjaamisen kehittäminen. 2026-05-28T07:46:34Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/920033 “Tää yhteiskunta ei ole ehkä muuttunut vielä riittävästi sen kaltaiseksi kun mitä nää nykynuoret on” : nuotti-valmentajien ajatuksia kestävästä kuntoutuksesta Karhu, Laura Tämän laadullisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Nuotti-valmennusta ekososiaalisen viitekehyksen ulottuvuuksien - ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja inhimillinen kestävyys - kautta. Lisäksi tarkoitus oli tarkastella aineistosta esiin nousevia nuorten tarpeita ammatillisen kuntoutuksen kehittämisen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli jäsennellä ja ymmärtää kestävän kuntoutuksen piirteitä Nuotti-valmennuksen kautta. Toisena tavoitteena oli tuoda näkyväksi nuorten tarpeita, ja Nuotti-valmennuksen hyötyjä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Tutkimuksen aineisto kerättiin Nuotti-valmentajien (n=5) teemahaastatteluilla ja analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Taustateoria rakentui Erik Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuuksille (1976), niiden tuoreemmille sovellutuksille, vahvan kestävyyden käsitteelle ja ekososiaaliselle viitekehykselle. Valmentajien nimeämien kestävyyden elementtien ja nuorten tarpeiden pohjalta jäsentyi teoriaohjaavasti tarkasteltu näkymä kestävän kuntoutuksen piirteistä. Tutkimuksen tuloksina todettiin, että Nuotti-valmennus on haastatteluaineiston pohjalta kestävää kuntoutusta, joka tavoittaa monipuolisesti ekososiaalisen lähestymistavan piirteitä. Nuotti-valmennus myös vastaa nuorten tarpeisiin hyvin. Vahvasti kestävä kuntoutus on: 1) asiakkaan aidosti kohtaavaa, 2) yksilön, yhteisöjen ja yhteiskuntien todelliset tarpeet huomioivaa, 3) merkityksellisen elämän tavoitteelle rakentuvaa, 4) systeemistä ja kokonaisuuksia näkevää, sekä 5) arvopohjaltaan uutta luovaa ja rohkeaa. Nuorilla on tutkimuksen pohjalta jälkimateriaalisiin arvoihin pohjaavaa ajattelua, joka kaipaa tilaa tulla esiin, mutta sopeutuu huonosti vallalla olevaan aktivointipolitiikkaan. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että ekososiaalinen lähestymistapa kuntoutuksessa on inhimillistä ja kustannustehokasta: Lyhyellä tai keskipitkällä tähtäimellä siksi, ettei asiakas ajaudu kalliimpiin tai vääriin palveluihin, pitkällä tähtäimellä siksi, että hän löytää paikkansa olla osallisena ja tulevaisuuden vahvasti kestävän yhteiskunnan jäsenenä. Tämä tutkimus rohkaisee tarkastelemaan palvelujärjestelmää avoimesti, ja kyseenalaistaa kulttuurissamme vallalla olevia, taloudelliseen kasvuun pohjaavia hyvinvoinnin ihanteita. 2026-05-20T07:16:27Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/920029 Building Trust in Nursing Care for Individuals with Substance Use Disorders: A Literature Review Rutebuka, Innocent; Rousselet, Bertille Substance use disorders (SUDs) are widespread globally and contribute substantially to the global burden of disease, disability, and premature mortality. Trust between nurses and individuals with SUDs is essential for effective care; however, it is often undermined by stigma, bias, and communication barriers. Individuals with SUDs frequently report feeling judged or not taken seriously during healthcare encounters, which may weaken trust and discourage future help-seeking. This thesis explored strategies for strengthening trust between nurses and individuals with SUDs. It examined how established trust may be associated with constructive nursing attitudes and improved treatment outcomes. The aim was to identify the role of nurses in promoting trust with individuals with SUDs, regardless of substance type or treatment setting. A descriptive qualitative literature review was conducted. Sixteen peer-reviewed articles were retrieved from the CINAHL, PubMed, and EBSCO databases and selected for inclusion. The studies were appraised using the Joanna Briggs Institute (JBI) critical appraisal checklist, and the data were analyzed using inductive thematic analysis. Three main themes were identified: barriers to trust, trust-building strategies, and the promotion of trust. The findings suggest that the use of nonjudgmental language, trauma-informed care, and consistency in actions and follow-through can help individuals with SUDs feel respected and safe. Promoting trust also requires broader nursing interventions, such as ongoing education, anti-stigma training, and the development of communication skills. Reflective practice enables nurses to recognize and address personal biases, while community engagement may improve access to care and support trust-building. This thesis may benefit nurses by increasing awareness of trust-building practices and supporting the development of compassionate, person-centered care for individuals with SUDs. It may also serve as a resource for nursing educators by highlighting the importance of anti-stigma training, reflective practice, and communication skills in professional development. In addition, students may gain a deeper understanding of the challenges faced by individuals with SUDs and the role of trust in therapeutic relationships, helping to prepare them for respectful and effective clinical practice. Keywords: trust, substance use disorder (SUD), substance abuse, nursing 2026-05-20T07:12:59Z