https://www.theseus.fi:443/handle/10024/160869 2026-04-10T22:18:50Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913981 Alakouluikäisen liikunnallisen elämäntavan edistäminen Rekola, Jenna; Rajala, Maarit Lasten ja nuorten omaehtoinen liikkuminen on vähentynyt vuosien saatossa. Ilmiö on huolestuttava, ja siksi ennaltaehkäisy on tärkeää. Liikkumisen myötä pystytään ylläpitämään toimintakykyä, ehkäisemään erilaisia sairauksia ja kohentamaan mielialaa. Monipuolisemman ja runsaamman liikunnan toteutumiseksi tulisi perheiden ja vanhempien osallistua haasteeseen. Vanhempien esille tuoma positiivinen kokemus ja aktiivisuus vaikuttavat lapsen ja nuoren liikkumiseen. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli etsiä kehitysideoita kaupungille lasten liikkumisen lisääntymiseksi, sekä samalla kartoittaa tukikeinoja terveellisten elintapojen puheeksi ottoon alakouluikäisten kouluterveydenhoitajalle. Harraste-esitteen avulla perhe saa ajanmukaista tietoa eri liikuntamuodoista mitä kaupungissa on tarjolla. Tämän opinnäytetyön aiheena on edistää alakouluikäisten liikkumisen lisääntymistä. Yhteistyötahoa kartoitettaessa viesti kaupungin ja hyvinvointialueen toimijoilta oli selvää. Lasten ja nuorten liikkuminen on puutteellista, ja siihen kaivattiin kehittämisideoita sekä motivointikeinoja. Harjavallan kaupungille kerättiin tietoja, mitä eri liikuntamahdollisuuksia lapsille on paikkakunnalla tarjolla. Niistä koottiin esite, joka jää kaupungin viranhaltijoiden käyttöön. Osana opinnäytetyötä toteutettiin Webropol-kysely alakouluikäisten oppilaiden vanhemmille ja huoltajille. Tämä kysely jaettiin Wilma-viestintäpalvelun välityksellä. Kyselyn tuloksista käy ilmi vanhempien näkemys lasten liikkumattomuudesta sekä toiveet ja ideoinnit liikkumisen edistämisen keinoiksi. Tulosten pohjalta tarjottiin yhteistyötaholle keinoja ennaltaehkäistä lasten liikkumattomuutta sekä esittää jatkokehitysideoita, kuten edullisten matalankynnyksen liikuntamuotojen tarjoamista kaupungissa. Selkeä ja ajantasainen tieto harrastusmahdollisuuksista oli yksi tärkeä viesti vanhemmilta. Harraste-esitettä voi kehittää ja sitä voi muokata kausittain ajantasaiseksi. Kouluterveydenhoitaja voi käyttää vastaanotollaan harraste-esitettä sensitiivisen puheeksioton apuvälineenä kannustaen lasta löytämään itselleen uuden liikuntamuodon. Asiasanat: lapset, sensitiivisyys, liikkumattomuus, puheeksiotto, harrastaminen 2026-04-10T11:24:12Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913873 Yhtenäiset käytännöt materiaalikansion avulla S2-opetukseen varhaiskasvatuksessa Anttila, Terhi; Ainali, Tiia TIIVISTELMÄ Terhi Anttila, Tiia Ainali Yhtenäiset käytännöt materiaalikansion avulla S2-opetukseen varhaiskasvatuksessa 20 sivua ja 1 liite Kevät 2026 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosionomi, AMK Kehittämispainotteisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa suomi toisena kielenä materiaalikansio varhaiskasvatusyksikön henkilöstölle. Opinnäytetyö lähti työelämän tarpeista ja yhteistyössä kehitettiin aineistoa selkeyttämään ja yhtenäistämään Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan suuren päiväkodin suomi toisena kielenä opetusta. Materiaalikansiosta löytyy sanaston harjoittelemista tukevia osioita, kerrontaa harjoittavia kuvia ja toimintaohjeita ja linkkejä. Opinnäytetyöhön sisältyvän tuotoksen kehittämisessä sovellettiin jatkuvan kehittämisen mallia eli PDCA- mallia. Materiaalikansiota suunniteltiin, toteutettiin, testattiin käytännössä ja havaittiin toimivaksi. Kansiosta hyötyy varhaiskasvatusikäiset lapset ja henkilöstö pitkällä aika välillä. Kansio on pitkäkestoinen ratkaisu, joka muokkaantuu ajan kanssa. Kansioon voi lisätä uutta tietoa ja poistaa vanhaa. Materiaalikansio suunniteltiin eri ikäisille ja –tasoisille oppijoille ja sitä on helppo soveltaa käytännön työssä. Materiaalia käyttämällä jokainen varhaiskasvatuksen työntekijä kykenee tarjoamaan suomi toisena kielenä opetusta. Teoreettinen viitekehys perustuu varhaiskasvatuksen lainsäädäntöön ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin, jotka korostavat kielellisten taitojen ja yhdenvertaisuuden vahvistamista. Keskeisiä ovat kielitietoinen pedagogiikka, monikielisyyden tukeminen sekä suomi toisena kielenä -opetuksen periaatteet. Viitekehys sisältää myös KieliPeda-työvälineen, joka ohjaa pedagogisen toiminnan arviointia ja monikielisten lasten suomen kielen kehityksen seurantaa. Asiasanat: kielitietoisuus, suomi toisena kielenä, varhaiskasvatus; ABSTRACT Terhi Anttila, Tiia Ainali Consistent Practices for S2 Instruction Using a Resource Folder 20 pages and 1 appendix Spring 2026 Diaconia University of Applied Sciences Bachelor of Social Services The aim of this development-focused thesis was to produce a resource folder that helps to teach Finnish as a second language. The folder was designed just for one specific early childhood education unit and for its staff. This thesis was inspired by the needs of the workplace, and materials were developed in collaboration to clarify and standardize the teaching of Finnish as a second language at a large daycare center in Northern Ostrobothnia. The resource folder includes sections to help practice vocabulary, pictures to help you practice storytelling, as well as tips and links. The PDCA model of continuous improvement was applied in the development of the final product included in this thesis. The resource folder was designed, implemented, tested in practice, and found to be effective. The folder will benefit children in early childhood education and staff for a long time to come. The folder is a long-term solution that evolves over time. New information can be added to the folder, and old information can be removed. The resource folder was designed for learners of different ages and skill levels and is easy to apply in practical work. By using these materials, every early childhood education professional can provide instruction in Finnish as a second language. The theoretical framework is based on early childhood education legislation and the National Core Curriculum for Early Childhood Education, which emphasise the strengthening of language skills and equality. Key elements include language-aware pedagogy, support for multilingualism, and the principles of teaching Finnish as a second language. The framework also includes the KieliPeda tool, which guides the evaluation of pedagogical practices and the monitoring of Finnish language development among multilingual children. Keywords: language awareness, Finnish as a second language, early childhood education, and care 2026-04-09T08:40:58Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913872 Mallintaminen pedagogisen osaamisen tukena: havaintoja varhaiskasvatuksen arjen ja johtamisen näkökulmasta Hirvonen, Marika; Passi, Annika Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella mallintamista varhaiskasvatuksen pedagogisen osaamisen vahvistamisen välineenä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli, miten mallintaminen tukee ei-kelpoisten varhaiskasvatuksen opettajien ammatillista kehittymistä sekä miten se näyttäytyy päiväkodin johtajien työssä ja pedagogisessa johtamisessa tilanteessa, jossa kelpoisten opettajien saatavuus on heikentynyt. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla KAMU-opettajia ja päiväkodin johtajia, ja se analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Analyysia ohjasivat sosiaalisen oppimisen teoria sekä pedagogisen johtajuuden näkökulmat, jotka tarjosivat välineitä aineiston tulkintaan. Tulokset osoittavat, että mallintaminen vahvistaa pedagogista osaamista erityisesti arjen tekemisen, konkreettisten esimerkkien ja yhteisen reflektion kautta. Ei-kelpoisten varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta mallintaminen auttaa jäsentämään pedagogisia käytäntöjä, lisää varmuutta omaan toimintaan ja tukee työn arkea. Johtajien työssä mallintaminen näyttäytyy käytännöllisenä pedagogisen johtamisen välineenä: sen avulla voidaan tehdä näkyväksi henkilöstön osaamistarpeita, tukea jaettua johtajuutta sekä edistää pedagogiikan kehittämistä myös tilanteissa, joissa resurssit ovat rajalliset. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että mallintaminen on toimiva ja käytännönläheinen tapa vahvistaa varhaiskasvatuksen pedagogista osaamista ja tukea toiminnan laatua. Jotta mallintamisesta muodostuisi pysyvä osa arkea, sen toteutumista tulee tukea selkeillä rakenteilla, riittävillä resursseilla ja yhteisesti sovituilla toimintatavoilla. 2026-04-09T08:39:47Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913871 Yhteisöllisyys sopimuspalokunnassa: vapaaehtoisten pelastajien kokemuksia kuormituksesta ja pitovoimasta Hedman, Henri Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa vapaaehtoisten pelastajien kokemista kuormittavista ja voimaannuttavista tekijöistä. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä niistä yksilöllisistä, yhteisöllisistä ja organisatorisista tekijöistä, jotka vaikuttavat vapaaehtoisten jaksamiseen, kuormittumiseen ja toiminnassa pysymiseen sekä pelastustoimen pitovoimaan. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin ryhmämuotoisilla teemahaastatteluilla kahdella paikkakunnalla, ja siihen osallistui yhdeksän vapaaehtoista pelastajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa hyödynnettiin pelkistämisen, ryhmittelyn ja abstrahoinnin vaiheita. Tulosten perusteella vapaaehtoisten pelastajien kuormitus on moniulotteinen ilmiö, joka liittyy erityisesti emotionaaliseen kuormitukseen, arjen keskeytymiseen sekä vastuuseen muista toimijoista. Kuormitus ei kuitenkaan näyttäydy yksiselitteisesti kielteisenä, vaan siihen voi liittyä myös oppimista ja merkityksellisyyden kokemuksia. Keskeisimmiksi jaksamista ja pitovoimaa vahvistaviksi tekijöiksi nousivat yhteisöllisyys, vertaistuki, toiminnan merkityksellisyys sekä kokemus oman osaamisen kehittymisestä. Perheen tuki mahdollisti toimintaan osallistumisen, mutta vapaaehtoistoiminta saattoi myös kuormittaa perhe-elämää. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vapaaehtoisten pelastajien toiminnassa pysymistä ei selitä pelkästään auttamisen halu, vaan erityisesti yhteisön merkitys ja sen tarjoama tuki. Kuormitus ja pitovoima kietoutuvat toisiinsa siten, että yhteisöllisesti käsitelty kuormitus voi vahvistaa sitoutumista toimintaan. Tuloksia voidaan hyödyntää vapaaehtoisen pelastustoiminnan kehittämisessä erityisesti yhteisöllisten rakenteiden ja vertaistuen vahvistamisessa. 2026-04-09T08:36:27Z