https://www.theseus.fi:443/handle/10024/160881 2026-04-22T05:52:32Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914778 Tiedolla johtamisen käyttöönoton edellytykset sosiaali- ja terveydenhoitoalalla Karlström, Iiro Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tunnistaa tiedolla johtamisen käyttöönoton onnistumiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavat tekijät sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Tavoitteena oli tuottaa tutkimusperustaista tietoa tiedolla johtamisen käyttöönoton kehittämiseen. Tutkimus pyrki vastaamaan siihen, mitkä tekijät vaikuttavat tiedolla johtamisen käyttöönoton onnistumiseen ja epäonnistumiseen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Työ toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui kuudesta kansainvälisestä tutkimuksesta, jotka valittiin ennalta määriteltyjen sisäänottokriteerien perusteella. Analyysissä hyödynnettiin laadullista teemoittelua, jossa tutkimuksista tunnistetut käyttöönottoon vaikuttavat tekijät ryhmiteltiin temaattisiksi kokonaisuuksiksi. Teemoittelua täydennettiin vote counting -menetelmällä, jonka avulla tarkasteltiin eri tekijöiden numeerista esiintyvyyttä aineistossa. Tulosten perusteella tiedolla johtamisen käyttöönottoon vaikuttavat keskeisesti organisationaaliset, teknologiset ja osaamiseen liittyvät tekijät. Erityisesti johdon sitoutuminen, datan laatu, selkeät rakenteet sekä henkilöstön valmiudet hyödyntää tietoa nousivat keskeisiksi edellytyksiksi. Vastaavasti käyttöönottoa vaikeuttivat muun muassa teknologiset haasteet, tiedon hajanaisuus sekä muutosvastarinta. Tulokset osoittavat, että tiedolla johtamisen käyttöönotto edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa huomioidaan samanaikaisesti sekä organisationaaliset että teknologiset näkökulmat. Tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon organisaatioissa tiedolla johtamisen käyttöönoton suunnittelemisessa ja kehittämisessä.; The purpose of this thesis was to identify the factors that influence the successful and unsuccessful implementation of data-driven management in health and social care organizations. The aim was to produce research-based knowledge to support the development of data-driven management implementation. The study sought to answer which factors influence the success and failure of implementing knowledge-based management in health and social care organizations. The study was conducted as a systematic literature review. The data consisted of six international studies selected based on predefined inclusion criteria. The analysis utilized qualitative thematic analysis, in which factors influencing implementation identified in the studies were grouped into thematic categories. The analysis was complemented by the vote counting method, which was used to examine the numeric frequency of different factors within the data. The results indicate that the implementation of knowledge-based management is influenced by organizational, technological, and competence-related factors. In particular, management commitment, data quality, clear structures, and the personnel’s ability to utilize data emerged as key prerequisites. Conversely, implementation was hindered by technological challenges, data fragmentation, and resistance to change. The findings suggest that successful implementation requires a comprehensive approach that simultaneously addresses both organizational and technological aspects. The results can be utilized in the planning and development of knowledge-based management implementation in health and social care organizations. 2026-04-21T08:48:23Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914700 Kyberturvaopas pelin muodossa sosiaali- ja terveysalan työntekijöille Aalto, Ingrid; Suhonen, Piia Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää kyberturvaosaamista sosiaali- ja terveysalalla hyödyntäen pelillistämistä motivaatiota kasvattavana tekijänä. Opinnäytetyössä toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä selainpohjainen kouluttava kyberturvaopaspeli, jonka avulla pyrittiin vahvistamaan käyttäjien kyberturvallisuustaitoja ja kykyä tunnistaa sekä ehkäistä sosiaali- ja terveysalan työympäristöissä esiintyviä kyberuhkia. Tutkimuskysymyksissä tarkasteltiin, kuinka hyvin peli tukee kyberturvallisuuden oppimista, motivoiko pelillisyys oppimaan sekä millaisia kehitystarpeita pelistä nousi käyttäjätestauksen perusteella. Opinnäytetyön tietoperusta keskittyi kyberturvallisuuden keskeisiin käsitteisiin sekä kyberrikollisuuden muotoihin ja niiltä suojautumiseen erityisesti sosiaali- ja terveysalan konteksti huomioiden. Tietoperustassa tarkasteltiin pelillistämistä oppimismenetelmänä sekä sen myönteisiä vaikutuksia motivaatioon ja tiedon omaksumiseen. Työ toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä, jossa koulutuspeli suunniteltiin ja kehitettiin React-teknologiaa hyödyntämällä. Pelin sisältö koostui infoteksteistä ja kouluttavista monivalintakysymyksistä sekä työpäivän kyberturvariskejä simuloivasta tenttiosuudesta. Käyttäjätestaukseen pyydettiin osallistumaan 15 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista, joista kahdeksan osallistui ja antoi palautetta. Saatu aineisto analysoitiin hyödyntämällä sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä, jotta saatiin muodostettua kokonaisvaltainen kuva pelin toimivuudesta. Tulosten perusteella peli osoittautui oppimista tukevaksi ja motivoivaksi työkaluksi, mikä tuki henkilöstön osaamisen kehittämistä tarjoten organisaatioille konkreettisen välineen kyberturvallisuuskoulutuksiin. Opinnäytetyö kehitti opinnäytetyön tekijöiden ammatillisia taitoja projektinhallinnassa, sisällön suunnittelussa ja digitaalisten oppimisratkaisujen toteuttamisessa.; The aim of the thesis was to promote cybersecurity competence in the social and health care sector by utilizing gamification as a factor increasing motivation. In the thesis, a browser-based educational cybersecurity guide game was implemented as a practical development project, through which the goal was to strengthen users’ cybersecurity skills and their ability to recognize and prevent cyber threats occurring in social and health care work environments. The research questions examined how well the game supports learning about cybersecurity and whether gamification motivates learning, as well as what development needs arose from the game based on user testing. The theoretical background of the thesis focused on the key concepts of cybersecurity, forms of cybercrime, and protection against them, especially taking into account the social and health care context. The theoretical background also examined gamification as a learning method, and its positive effects on motivation and knowledge acquisition. The work was implemented as a practical development project, in which the training game was designed and developed using React technology. The game content consisted of informational texts and educational multiple-choice questions as well as a simulated test section on cybersecurity risks during a workday. Fifteen social and health care professionals were invited to participate in user testing, of whom eight participated and provided feedback. The collected data were analyzed using both quantitative and qualitative research methods in order to form a comprehensive picture of the game’s functionality. Based on the results, the game proved to be a tool that supports learning and motivates, supporting staff competence development and providing organizations with a concrete instrument for cybersecurity training. The thesis developed the authors’ professional skills in project management, content design, and the implementation of digital learning solutions. 2026-04-20T13:06:08Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914699 Työntekijän hyvinvoinnin edistäminen kokonaisvaltaisesti: tapaustutkimus varhaiskasvatuspalveluissa Pennanen, Jarna; Rusanen, Assi Opinnäytetyön aiheena oli Inarin kunnan varhaiskasvatuspalveluiden työntekijöiden hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen työntekijöiden lähtökohdista käsin. Inarin kunnan varhaiskasvatuspalveluissa on viime vuosina panostettu työhyvinvointiin ja havaittu, että työntekijät hyötyisivät mahdollisuudesta pohtia omia vaikutusmahdollisuuksiaan hyvinvoinnin edistämiseksi. Kokonaisvaltaisen näkökulman vuoksi oli tärkeää, että myös esihenkilöt osallistuivat tutkimukseen. Tietoperusta sisältää itsemääräämisteorian, joka mahdollistaa työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisen tarkastelun johtamisen näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksen tietoperusta pohjautuu positiiviseen psykologiaan ja PERMA-V-malliin, joka huomioi yksilön omat mahdollisuudet hyvinvointinsa edistämiseksi. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Esihenkilöille järjestettiin työpaja, jossa esihenkilöt pohtivat keinoja, joita heillä on työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi itsemääräämisteorian viitekehyksessä. Varhaiskasvatuspalveluiden työntekijöille järjestettiin sähköinen kysely, jossa kerättiin anonyymisti keinoja, joita työntekijöillä on oman hyvinvointinsa edistämiseksi PERMA-V-malliin pohjautuen. Opinnäytetyön tuloksena syntyi keinoja ja kehittämisehdotuksia, joiden avulla varhaiskasvatuspalveluiden esihenkilöt voivat tukea työntekijöiden hyvinvointia työntekijöiden lähtökohdista käsin. Opinnäytetyön tuloksena syntyi myös kehittämisehdotuksia, joiden avulla työntekijät voivat edistää hyvinvointiaan. Tutkimuksen tuloksena laadittiin työntekijöille suunnattu itsearviointilomake, jonka avulla työntekijät voivat arvioida omaa hyvinvointiaan ja sen edistämistä. 2026-04-20T12:44:16Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914675 Betonirakenteiden laadunvarmistus ja dokumentointi Kesonen, Matti Opinnäytetyön aiheena oli betonirakentamisen laadunvarmistus ja siihen liittyvä dokumentointi työmaalla. Työn tarkoituksena oli tarkastella laadunvarmistuksen käytännön toteutusta betonirakentamisessa sekä selvittää, miten dokumentointia voidaan kehittää vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. Tavoitteena oli kuvata käytössä olevia laadunvarmistusmenetelmiä ja -työkaluja sekä arvioida niiden vaikutusta työn sujuvuuteen, lopputuotteen laatuun ja koko rakennusprojektin hallintaan. Tietoperusta rakentui betonin ominaisuuksiin, osa-aineisiin, lujuus- ja rasitusluokkiin, vesi-sementtisuhteeseen sekä betonointityön eri vaiheisiin ja siihen liittyvään laadunvarmistukseen. Lisäksi tarkasteltiin talvibetonoinnin haasteita ja massiivirakenteiden erityispiirteitä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa aineistoa kerättiin työmaahavainnoinnin, dokumenttien tarkastelun sekä tekijän oman työkokemuksen pohjalta. Tarkastelun kohteena oli vaativa paikallavalurakenteinen kohde, jossa analysoitiin muun muassa betonointisuunnitelmien, muotti- ja raudoitustarkastusten, lämpötilaseurannan ja jälkihoidon toteutumista. Tulosten perusteella laadunvarmistuksen merkitys korostuu erityisesti vaativissa ja sääolosuhteiltaan haastavissa betonointikohteissa. Huolellinen ennakkosuunnittelu, systemaattinen dokumentointi sekä lämpötilojen ja lujuuden kehityksen seuranta tukivat rakenteiden turvallista toteutusta. Sadgroven-menetelmän mukainen kypsyysikäseuranta osoittautui toimivaksi työkaluksi talviolosuhteissa. Työssä todettiin, että laadunvarmistus ei ole pelkästään muodollinen velvoite, vaan keskeinen osa työmaan riskienhallintaa, työturvallisuutta ja rakenteiden pitkäaikaiskestävyyttä. Tuloksia voidaan hyödyntää betonirakentamisen työmaiden laadunhallinnan kehittämisessä sekä dokumentointikäytäntöjen yhtenäistämisessä. 2026-04-20T11:31:26Z