https://www.theseus.fi:443/handle/10024/160882 2026-04-23T21:04:47Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/819359 Biosuotimet metsätalouden vesiensuojelussa Salo, Atso Mikkelin ammattikorkeakoulu toteuttaa vesiensuojeluhanketta yhdessä Tapio Oy:n kanssa. Hanketta rahoittavat Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta, RKP-Hiili Oy ja Tapio Oy. Työssä tutkittiin ja kehitettiin metsätalouden vesiensuojelun tehostamiseksi tarkoitettavia biosuotimia. Suodattimien tarkoitus oli poistaa vedestä ravinteita sekä kiintoainesta. Tutkimuksessa on rakennettu laboratoriomittakaavan koejärjestelyt sekä pilot-mittakaavan koejärjestelyt metsäkohteisiin. Vedestä tarkasteltiin muutoksia typen, fosforin, kiintoaineen, sameuden, värin, hapen, COD Mn, pH:n sekä sähkönjohtavuuden osalta. Työssä pyrittiin kehittämään suodatinta joka suodattaisi tehokkaasti ravinteita sekä olisi helppo ja edullinen toteuttaa erityyppisiin metsänhoitokohteisiin. Laboratoriomittakaavan kokeiden järjestelyt aloitettiin toukokuussa 2015. Laboratoriokokeissa rakennettiin kahdessa vaiheessa erityyppisiä kolonneja. Laboratoriomittakaavan tutkimuksissa suodatinmateriaaleina käytettiin haketta, lehtipuuhiiltä, kevytsoraa, vesihuollossa käytettäviä muovisia kantokappaleita, rahkasammalta ja rakeistettua tuhkaa. Pilot-mittakaavan kokeet järjesteltiin Juvalle kahteen metsänhoito kohteeseen sekä Mikkeliin Metsä-Sairilaan Etelä-Savon Energia Oy:n polttoaineterminaalin laskuojaan. Juvan ensimmäinen pilot-mittakaavan koe aloitettiin kesäkuussa 2015 ja toinen lokakuussa 2015. Metsä-Sairilan koe aloitettiin marraskuussa 2015. Kokeet jatkuvat vuoden 2016 loppuun. Näytteiden analysoinnit suoritettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun energia – ja ympäristötekniikan laitoksen ympäristölaboratoriossa sekä osittain ulkopuolisella Eurofins Viljavuuspalvelu Oy:n laboratoriolla. Tutkimuksissa saatiin selvitettyä suodattimen toimivuutta. Laboratoriokokeet osoittivat, että parhaiten toimiva materiaali oli lehtipuuhiili. Pilot-mittakaavan kokeiden suotimissa materiaalina käytettiin hiiltä ja suotimet sitoivat hienoisesti fosforia ja kiintoainesta vedestä sekä laskivat pH-arvoa ja sähkönjohtavuutta. 2024-02-01T09:56:55Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/123304 Lähiomaisten kokemuksia rauhanturvaajien psyykkisestä toimintakyvystä Afganistanista kotiutumisen jälkeen Kallionalusta, Hanna Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa, miten Afganistanissa palvelleen kantahenkilökuntaan kuuluvan rauhanturvaajan lähiomaiset kokevat rauhanturvaajan psyykkisen toimintakyvyn rauhanturvaoperaation jälkeen. Tarkoituksena oli myös selvittää, onko kantahenkilökuntaan kuuluvien sotilaiden koulutus rauhanturvatehtäviin ja Puolustusvoimien tarjoama psykososiaalinen tuki rauhanturvaajien omaisten mielestä riittävää. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä yleistä tietämystä rauhanturvaoperaatioista esimerkiksi sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden keskuudessa, jotta he osaisivat ottaa huomioon traumaperäisten stressihäiriöiden mahdollisuuden nuortenkin potilaiden joukossa. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Teemat olivat kaikille haastateltaville samat, mutta kysymysten muoto saattoi vaihdella. Haastateltavia oli neljä henkilöä. Kaikki haastateltavat olivat suomalaisten upseerien puolisoja. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin välittömästi haastattelujen jälkeen, minkä jälkeen ne analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Vastaavaa suomalaista tutkimusta lähiomaisten näkökulmasta ei ole tehty aiemmin, ja kansainvälisiäkin samansuuntaisia tutkimuksia on vain muutamia. Opinnäytetyön tulosten perusteella rauhanturvaoperaatio vaikuttaa sotilaaseen. Oireet eivät välttämättä ole vakavia, ja ne ovat usein läheisten ja vertaistuen avulla muutamassa kuukaudessa ohimeneviä lieviä yliherkistymisen oireita. Vakavaa psyykkistä oirehdintaa, esimerkiksi traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD), ei haastateltavien mielestä ollut esiintynyt. Palveluksen jälkeinen tuki on kehittynyt 2000-luvulla, mutta sitä tulisi vielä kehittää.; The main aim of this thesis was to find out, how working as a peacekeeper in such a hard country such Afghanistan affects the peacekeeper’s family life after the deployment. The point of view was the families of the peacekeepers. All the interviewees were spouses of Finnish Army officers. Another main aim was to describe, how the families found the post-deployment psychic capability of the peacekeeper. The goal of this thesis was to increase the common knowledge about peacekeeping and its risks, for example post-traumatic stress disorder. This kind of knowledge would be useful for nurse students. This thesis was made as a half-structured theme interview. All the themes were similar to all of the interviewees, but the format of the questions, as well as the order of the questions varied a bit. There were four interviewees in total. All the interviews were recorded, transcribed and afterwards analysed by material based content analysis. There is no such a similar Finnish study from the point of view of a next of kin. The international studies exist, but just a few, and you can’t compare them to the Finnish ones, because of the different background of the soldiers of different countries. The results of this thesis show that the peacekeeping mission affects a peacekeeper’s life. After the deployment, there are symptoms, which are not necessary severe, i.e. sleeplessness, anger and the need of own time and space. With the assistance of their families and peer support, the peacekeepers get over the prob-lems within a few months. According to this thesis, there were none severe psychical problems, for example post-traumatic stress disorder, among the peacekeepers. The post-deployment support has been developed during the last 15 years, but it still needs to be developed, especially from the point of view of the families. 2017-03-08T07:30:15Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/121993 Kansallisen tapahtuman markkinointiviestintä alueellisella tasolla : Case Asuntomessut Mikkeli 2017 Parkkinen, Sari Mikkelin kaupunki järjestää kesällä 2017 Asuntomessut yhteistyössä Suomen Asuntomessut Osuuskunnan kanssa. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Mikkelin Asuntomessutoimisto. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia vuodelle 2017 paikallisen tason markkinointiviestintää, jossa hyödynnettäisiin kustannustehokkaita markkinointiviestinnän keinoja. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää verkostoitumisen ja joukkoistamisen hyödyntämisen mahdollisuutta tapahtumamarkkinoinnissa. Opinnäytetyön tavoitteena on auttaa toimeksiantajaa toteuttamaan markkinointiviestintää kustannustehokkaasti ja niin, että aktivoidaan ja osallistetaan paikallisia yrityksiä, yhteisöjä ja seutukuntalaisia mukaan toimintaan ja tapahtuman hyödyntämiseen sekä luonnollisesti vierailemaan Mikkelin asuntomessuilla. Tutkimusongelmana oli selvittää minkälaisilla kustannustehokkailla markkinointiviestinnän keinoilla paikallista markkinointiviestintää voi toteuttaa ja kuinka hyödynnetään verkostoitumista ja joukkoistamista tapahtuman markkinoinnissa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui kolmen teeman ympärille: tapahtumamarkkinointi, verkostoituminen ja joukkoistaminen sekä markkinointiviestintä. Rajallisesti budjetista ja resursseista johtuen viitekehyksessä keskityttiin erityisesti kustannustehokkaisiin markkinointiviestinnän keinoihin. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelminä käytettiin haastatteluja, vertailuanalyysiä sekä dokumenttianalyysiä. Haastatteluja tehtiin neljä kappaletta ja ne toteutettiin teemahaastatteluina. Kaksi haastatteluista edusti vertaisanalyysia. Vertailuanalyysin ja dokumenttianalyysin avulla tutkittiin tutkimuksen kannalta sopivia projekteja eli Jyväskylän vuoden 2014 asuntomessuja ja Nostalgiaviikkoa Somerolla. Käytettyjä tutkimusmenetelmiä hyväksi käyttäen tutkija löysi perusteltuja kehitysehdotuksia asiakkaan hyödynnettäväksi koskien joukkoistamista, verkostoitumista ja kustannustehokkaita tapoja toteuttaa markkinointiviestintää suunnitelmaa vuodelle 2017.; The city of Mikkeli will organize a Housing Fair in summer 2017 in co-operation with Housing Fair Fin-land Co-op. The thesis was assigned by Housing Fair in Mikkeli organization. The purpose of the thesis was to examine cost-effective ways of marketing communications for the year 2017 at the local level. The purpose was also to find out opportunities for networking and crowdsourcing in event marketing. The aim of the thesis was to help the client to execute marketing communications by activating local en-terprises, communities and local citizens to participate in and take advantage of this event and naturally also to visit the Housing Fair in Mikkeli. The research problem was to find which are the most cost-effective ways and channels of marketing com-munications and how to use networking and crowdsourcing in event marketing. The theoretical framework was divided into three parts: event marketing, networking and crowdsourcing and marketing communications. Because of the small marketing budget, special emphasis was put on especially cost-effective ways of marketing communications. The research method used in the thesis was qualitative. The qualitative study was carried out through interviews, benchmarking and document analysis. The interview study consisted of four theme inter-views. Two of the interviews concerned benchmarking. Benchmarking and document analysis were used to examine two other suitable projects, which were the Housing Fair 2014 in Jyväskylä and Nostalgiaviik-ko at Somero. By using research methods the researcher was able to create some justified and cost-effective development proposals for the client concerning crowdsourcing, networking and for marketing communications for the year 2017. 2017-01-16T06:13:07Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/121769 Osaamiskartoitus esimiestyön kehittämisen tukena Rantanen, Pia Tämä opinnäytetyö on toteutunut tutkimuksellisena kehittämistyönä, mikkeliläisessä palveluasumisyksikössä. Opinnäytetyön tarkoitus on ollut tehdä osaamiskartoitus, joka kohdentuu esimiestyön osaamiseen. Osaamiskartoituksella voidaan nostaa esille osaamisen tasoa ja sen kehittämistarpeita. Osaamiskartoituksen tavoitteena oli selvittää tiimin vastaavien sairaanhoitajien esimiestyön osaamisen tasoa. Lisäksi selvi-tettiin, mitkä osaamisalueet kaipaavat kehittämistä. Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu esimiestyötä käsittelevästä aineistosta. Tutkimuksen toiminnallisessa osuudessa on käytetty erilaisia menetelmiä aineiston keräämiseksi. Aineistonkeruumenetelminä olen käyttänyt avointa haastattelua, toiminnallista ryhmittelymenetelmää, kyselylomaketta ja ryhmäkehityskeskustelua. Opin-näytetyön aineisto koostuu kirjallisuudesta, kyselylomakkeen tuloksista ja ryhmäkehityskeskustelussa tuotetusta kehittämissuunnitelmasta. Opinnäytetyön tuloksena on tuotettu tietoa tiimin vastaavien sairaanhoitajien esimiestyön osaamisen tasosta ja kehittymistarpeista. Osaamistasoselvityksen pohjalta on laadittu kehittämissuunnitelma, esimies-työn osaamisen kehittämiseksi. Esimiestyön osaamisalueiden osalta kehittämistarpeita ilmeni koko osal-listujaryhmän osalta ja kehittämissuunnitelman tuella osaamisen kehittäminen on kohdennettu niihin osaamisalueisiin, jotka koettiin tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi. Opinnäytetyön tuottamien tulosten perusteella osaamiskartoituksen tekeminen nosti esille osaamisen tasoa ja sen kehittämistarpeita. Osaamiskartoituksen tulosten pohjalta luodun kehittämissuunnitelman toteuttaminen tukee osaamisen kehittymistä, arviointia ja seurantaa. Osaamisen kehittämisen työkaluja ja mittaria voidaan hyödyntää Annakodin osaamisen arvioinnin ja kehittämisen seurannassa myös jatkossa.; The topic of this thesis is skills survey on manager level expertise. With a skills survey we can verify the level of expertise and where improvement is needed. The aim was to conduct a skills survey in cooperation with the nurses in charge at Annakoti nursing home. The purpose of the skills survey was to find out the management skills level of the nurses in charge at Annakoti. With the survey we also investigated which areas of expertise needed improvement. The thesis was executed as qualitative research where various methods for collecting data were used. Four nurses in charge took part in the skills survey. The research methods used were an open interview, functional clustering methodology, a questionnaire and a group development discussion. Thesis material consist of literature, questionnaire results and development plan which was created by group development discussion. As the outcome of this thesis, I’ve produced data on the expertise level of the manager level nurses in charge as well as on the areas which need improvement. A development plan for management was created based on the expertise level survey. Needs for improvement in the management skills were found in all participants. From the results of this thesis we can say that making a skills survey was appropriate and creating a development plan brings out a tangible need to improve competencies. The development plan, based on the research results, support the development and monitoring to competencies. 2017-01-09T06:32:17Z