https://www.theseus.fi:443/handle/10024/160888 2026-04-26T14:40:12Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915280 DAW ja laitteisto: automaation merkitys musiikkituotannossa Lehtonen, Leo Insinöörityön tarkoituksena oli tarkastella DAW-ympäristöä automaatiotekniikan näkökulmasta sekä analysoida, kuinka automaatiota ilmenee kyseisessä ympäristössä. Työn tavoitteena oli luoda selkeä kokonaisuus, jonka avulla niin automaatiotekniikasta kuin musiikkiteknologiasta kiinnostunut lukija voi syventää ymmärrystään DAW-ympäristöstä ja sen kaltaisten reaaliaikaisten järjestelmien toiminnasta. Työssä käsiteltiin DAW-järjestelmän tyypillisiä ominaisuuksia ja rakennetta sekä DAW-ympäristölle keskeisiä käsitteitä ja teknologioita, kuten MIDI-standardia, äänikortin roolia, synkronointia ja tiedonsiirtoa. Näiden aiheiden avulla työssä pyrittiin luomaan ymmärrystä DAW-ympäristön toiminnalle automaatiotekniikan näkökulmasta sekä analysoimaan musiikkiteknologian ja automaatiotekniikan välistä yhteyttä. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena hyödyntäen molempia aloja edustavaa kirjallisuutta, standardeja, verkkoartikkeleita sekä valmistajien teknisiä dokumentteja. Työssä käsiteltyjen aiheiden pohjalta todettiin, että DAW-ympäristön toiminta perustuu digitaaliseen signaalinkäsittelyyn sekä erilaisiin teknologioihin ja standardeihin, jotka mahdollistavat tehokkaan ja reaaliaikaisen kommunikoinnin yhdistettyjen laitteiden välillä. Lisäksi työssä havaittiin selkeitä yhtymäkohtia DAW-ympäristön ja automaatiojärjestelmien välillä, etenkin tiedonsiirrossa sekä järjestelmien arkkitehtuurissa. 2026-04-24T14:42:57Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915279 Lappu vai tippa? : kartoittava kirjallisuuskatsaus peittohoidon ja atropiinin vaikutuksista näöntarkkuuden nousuun lasten amblyopian hoidossa Anttonen, Tiia Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka tehokkaasti peittohoito ja atropiinitipat vaikuttavat näöntarkkuuden nousuun lasten amblyopian hoidossa ja miten näiden hoitomuotojen väliset tulokset eroavat toisistaan. Tavoitteena oli lisätä alan ammattilaisten tietoa toiminnallisesta heikkonäköisyydestä ja sen tyypillisimpien hoitomuotojen vaikutuksista. Amblyopia eli toiminnallinen heikkonäköisyys tarkoittaa silmän riittämättömän näönkehityksen aiheuttamaa näönalenemaa, jota voidaan hoitaa muun muassa peittohoidolla tai atropiinilla. Opinnäytetyö toteutettiin kartoittavana kirjallisuuskatsauksena, sillä tarkkaa käsitystä aineistojen laajuudesta ei ennalta ollut. Tutkimusmenetelmä mahdollisti ilmiön laaja-alaisen tarkastelun ja yhteen koonnin, jonka pohjalta voitiin tunnistaa muun muassa tutkimusten välisiä puutteita. Aineistohaut toteutettiin neljään eri tietokantaan, jotka olivat CINAHL Complete, ProQuest Central, Pubmed ja ScienceDirect. Katsaukseen valikoitui lopulta viisi vertaisarvioitua satunnaistettua tutkimusta, jotka vertasivat peittohoidon ja atropiinin tehokkuutta lasten amblyopian hoidossa. Opinnäytetyö koostuu teoreettisesta viitekehyksestä, menetelmän kuvauksesta, aineiston analyysista sekä pohdinnasta. Katsauksen alkuperäisartikkelit vertailivat peittohoidon ja atropiinin tehokkuutta näöntarkkuuden nousun sekä muiden tekijöiden, kuten stereonäön ja hoitomyöntyvyyden kannalta. Yhdessäkään tutkimuksessa ei havaittu kliinisesti merkittävää eroa näöntarkkuuden nousussa hoitomuotojen välillä. Tutkimuksissa korostui se, ettei runsaammilla hoitoajoilla saavuteta parempaa hoitovastetta. Tarkasti rajattu tutkimuskysymys haastoi aineistohakuja, sillä tutkimusdataa oli saatavilla niukasti. Lähivuosina julkaistuja tutkimuksia ei löytynyt aiheesta lainkaan, joka saattaa heikentää analyysin luotettavuutta. Toisaalta vähäinen tutkimustieto kertoo tietynlaisesta tutkimusaukosta, jota tulisi nykyisten hoitosuositusten osalta tutkia lisää. 2026-04-24T14:27:15Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915278 Säteilyturvallisuus läpivalaisuohjatuissa radiologisissa toimenpiteissä: oppimateriaali toimenpideradiologia -opintojaksolle Tuomela, Niilo; Minni, Laitinen Röntgenhoitajan toiminta läpivalaisuympäristössä vaikuttaa sekä potilaiden, että läpivalaisussa työskentelevän henkilökunnan säteilyaltistukseen. Opintojemme aikana on korostettu erityisesti säteilyturvallisuuden merkitystä, ja miten sen ylläpito on tärkeä osa röntgenhoitajan ammatillista osaamista. Halusimme tuoda ilmi, kuinka säteilyturvallisuus on tärkeää myös henkilökunnalle, kun usein puhutaan vain potilaan näkökulmasta. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli luoda oppimateriaalia toimenpideradiologian opintojaksolle röntgenhoitajaopiskelijoiden oppimisen tueksi. Halusimme luoda sellaista oppimateriaalia, joka olisi tarpeeksi informatiivista olematta kuitenkaan liian monimutkaista. Päädyimme kehittämään tiivistetyn verkkokurssikokonaisuuden aiheesta Moodle-alustalle. Kurssia testasivat ”Toimenpideradiologia” -opintojaksolla olevat röntgenhoitajaopiskelijat. Keräsimme palautteen anonyymisti Google Formsin kautta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa, ja pyrimme siihen, että luomaamme oppimateriaalia voidaan jatkossa hyödyntää edellä mainitulla opintojaksolla.; The actions of a radiographer have an effect on the radiation exposure on both the patients and the staff working in fluoroscopy. During our studies emphasis has been placed on the importance of radiation safety, and how its maintenance is a crucial part of a radiographer’s professional competence. We wanted to disclose how radiation safety is important to the staff, as usually only the patients’ perspective is talked about. The purpose of our thesis was to create educational material for the interventional radiology course to support the learning of radiography students. We wanted to create educational material that is informative enough, without being too complicated. We ended up creating a compressed online course on Moodle about the topic. The course was tested by radiography students on the “Patient in radiological interventions and examinations” course. We collected feedback anonymously using Google Forms. The thesis was carried out in co-operation with Metropolia University of Applied Sciences, and our aim was that the educational material we created could be utilized on the previously mentioned course in the future. 2026-04-24T14:22:39Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915277 Moraalinen rohkeus röntgenhoitajan työssä : kyselytutkimus röntgenhoitajille Varis, Laura; Rossi, Mia Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin moraalisen rohkeuden merkitystä röntgenhoitajan työssä. Moraalinen rohkeus tarkoittaa kykyä toimia eettisesti oikein haastavissa tilanteissa mahdollisista riskeistä tai seurauksista huolimatta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka usein röntgenhoitajat käyttävät moraalista rohkeutta työssään ja miten siihen vaikuttavat tekijät ilmenevät. Tekemämme tutkimuksen tavoitteena oli lisätä määrällisin menetelmin ymmärrystä moraalisen rohkeuden esiintymisestä sekä siihen liittyvistä tekijöistä. Tutkimuskysymyksinä olivat, kuinka usein röntgenhoitajat käyttävät moraalista rohkeutta työssään sekä miten siihen vaikuttavat tekijät ilmenevät. Röntgenhoitajat työskentelevät moninaisissa ja vaativissa tilanteissa, joissa korostuvat potilasturvallisuus, eettinen päätöksenteko sekä kiireen ja resurssien vaikutukset. Näissä tilanteissa moraalisen rohkeuden tarve voi korostua, ja siihen vaikuttavat muun muassa työyhteisön tuki, käytettävissä olevat resurssit sekä työkokemus. Näiden tekijöiden ymmärtäminen mahdollistaa eettisesti kestävän toiminnan tukemisen työyhteisöissä. Tutkimus toteutettiin keräämällä tutkimusaineisto sähköisellä kyselylomakkeella Suomen Röntgenhoitajat -liiton jäseniltä (n = 291). Aineisto analysoitiin tarkastelemalla vastauksia moraalisen rohkeuden esiintymisen ja siihen vaikuttavien tekijöiden näkökulmasta sekä analysoimalla taustatekijöiden, kuten iän, sukupuolen ja työkokemuksen, yhteyttä vastauksiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että moraalinen rohkeus on keskeinen ja hyvin toteutuva osa röntgenhoitajan työtä, ja se liittyy laajasti erilaisiin työtehtäviin. Röntgenhoitajien näkemykset olivat pääosin yhteneväisiä, ja moraaliseen rohkeuteen vaikuttavat tekijät arvioitiin pääosin hyvälle tasolle. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää työyhteisöjen eettisen toimintakulttuurin kehittämisessä sekä röntgenhoitajien tukemisessa haastavissa tilanteissa. Jatkotutkimuksena voitaisiin toteuttaa laadullinen tutkimus, esimerkiksi haastattelututkimus, jonka avulla analysoitaisiin tarkemmin röntgenhoitajien ajatuksia, kokemuksia ja näkemyksiä moraalisesta rohkeudesta sekä siihen vaikuttavista tekijöistä.; This thesis examined the significance of moral courage in the work of radiographers. Moral courage refers to the ability to act ethically in challenging situations despite potential risks or consequences. The purpose of the study was to investigate how often radiographers use moral courage in their work and how the factors influencing it are manifested. The aim of the study was to increase understanding of the occurrence of moral courage and the factors related to it using quantitative methods. The research questions focused on how often radiographers use moral courage in their work and how the influencing factors appear in their professional practice. Radiographers work in diverse and demanding situations where patient safety, ethical decision-making, and the effects of time pressure and limited resources are emphasized. In such situations, the need for moral courage may be highlighted, and it is influenced by factors such as support from the work community, available resources, and work experience. Understanding these factors enables the promotion of ethically sustainable practices in healthcare settings. The study was conducted by collecting data through an electronic questionnaire from members of the Finnish Association of Radiographers (n = 291). The data were analyzed by examining responses from the perspective of the occurrence of moral courage and its influencing factors, as well as by analyzing the associations between background variables, such as age, gender, and work experience, and the responses. The results of the study indicate that moral courage is a central and well-established part of radiographers’ work and is broadly connected to various work tasks. The respondents’ views were largely consistent, and the factors influencing moral courage were generally assessed to be at a good level. The findings can be utilized in developing the ethical culture of work communities and in supporting radiographers in challenging situations. Future research could include qualitative studies, such as interviews, to gain a deeper understanding of radiographers’ thoughts, experiences, and perceptions of moral courage and the factors influencing it. 2026-04-24T14:18:22Z