<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rdf:RDF xmlns="http://purl.org/rss/1.0/" xmlns:rdf="http://www.w3.org/1999/02/22-rdf-syntax-ns#" xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/">
<channel rdf:about="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/160895">
<title>fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|</title>
<link>https://www.theseus.fi:443/handle/10024/160895</link>
<description/>
<items>
<rdf:Seq>
<rdf:li rdf:resource="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915253"/>
<rdf:li rdf:resource="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915252"/>
<rdf:li rdf:resource="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915247"/>
<rdf:li rdf:resource="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915245"/>
</rdf:Seq>
</items>
<dc:date>2026-04-25T10:08:46Z</dc:date>
</channel>
<item rdf:about="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915253">
<title>Opas inklusiiviseen perehdyttämiseen</title>
<link>https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915253</link>
<description>Opas inklusiiviseen perehdyttämiseen
Perikangas, Susanna; Rinne, Hanna
Olipa perehdytys työpaikalla hyvää tai huonoa, sen vaikutukset ovat pitkäaikaiset. Se vaikuttaa työhön sitoutumiseen, työtehokkuuteen sekä työhyvinvointiin.&#13;
&#13;
Tämä opas auttaa suunnittelemaan ja toteuttamaan inklusiivista perehdytystä, jotta jokaisella työntekijällä olisi tasavertaiset mahdollisuudet menestyä ja tuntea olevansa osa työyhteisöä.&#13;
&#13;
Opas on laadittu majoitus- ja ravintola-alan työyhteisöille, mutta se soveltuu käyttöön myös muilla aloilla.
</description>
<dc:date>2026-04-24T11:32:17Z</dc:date>
</item>
<item rdf:about="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915252">
<title>Yhteisöllisyyden muodonmuutos monipaikkaisessa työssä</title>
<link>https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915252</link>
<description>Yhteisöllisyyden muodonmuutos monipaikkaisessa työssä
Mäki, Kimmo; Kotila, Hannu; Gjerstad, Eevastiina; Mehto, Tiina; Aura, Pirjo
Suhteemme asiantuntijatyöhön on kokenut merkittäviä muutoksia aivan viimeisinä vuosina. Tekoälyn kehitys sekä 2020-luvulla koetun globaalin pandemian vauhdittama työn monipaikkaistuminen ovat muotoilleet työhön kohdistuvia odotuksiamme, toiveitamme ja arvostuksiamme. Yksilön tarpeet korostuvat yhä enemmän yhteisöllisten tarpeiden kustannuksella ja henkilökohtaiset arvot nostavat yksilölähtöisiä odotuksia työlle.&#13;
&#13;
Yhteisöllisyyden tunne on hajautunutta ja yhteisöllisyyden tarve vaihtelee. Osalle on tärkeää perinteinen yhteisöllisyys epämuodollisine kohtaamisineen kahvihuoneissa, käytävillä ja lounaalla. Toiset taas eivät tarvitse omasta mielestään yhteisöä työtä tehdäkseen. He pyrkivät toimimaan yksilöinä mahdollisimman tehokkaasti. Tämä muodostuu haasteeksi esimerkiksi uusille työntekijöille ja niille, joille työpaikan sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta.&#13;
&#13;
Johtajien ja johdettavien on tunnistettava, että yhteisöllisyyden ja tuottavuuden välinen tasapaino on dynaaminen ja jatkuvasti muuttuva. Tämä edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua työntekijöiden kanssa ja joustavuutta johtamiskäytännöissä. Yhteisöllisyyden vahvistaminen vaatii tietoista panostusta ja strategista suunnittelua, jotta sekä yksilön että yhteisön tarpeet tulevat huomioiduiksi.&#13;
&#13;
Yhteisön parhaaksi -tutkimus tuo oman puheenvuoronsa monipaikkaisten työkulttuurien kehittämiseen. Tarkastelukulmana ovat erityisesti yhteisöohjautuvuuden toimivuus, tasapainoilu etä- ja autenttisten kohtaamisten välillä työpaikoilla sekä työryhmien sisäisen vuorovaikutuskulttuurin sidos suhteessa yhteisöllisyyden kokemiseen. Fokus on kysymyksessä, miten yhteisöllisyyttä ja millaista yhteisöllisyyttä voidaan mahdollistaa korkeakoulujen työyhteisöissä.&#13;
&#13;
Yhteisön parhaaksi -tutkimusryhmä esittää kiitokset OAJ työhyvinvointirahastolle ja Haaga-Helia ammattikorkeakoululle tämän tutkimuksen tuesta ja sen rahoittamisesta. Rahoituksen ansiosta hanke voitiin toteuttaa suunnitellusti, ja sen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa työhyvinvoinnin kehittämiseksi.
</description>
<dc:date>2026-04-24T11:28:17Z</dc:date>
</item>
<item rdf:about="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915247">
<title>KeProK – Ammattikeittiöiden ergonomiapohjainen prosessikehittämisen malli</title>
<link>https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915247</link>
<description>KeProK – Ammattikeittiöiden ergonomiapohjainen prosessikehittämisen malli
Lagstedt, Altti; Ahonen, Jarmo; Hyrkkänen, Ursula; Heikkinen, Vesa
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää ammattikeittiöihin soveltuva arviointimalli, joka yhdistää prosessien kehittämisen ja ergonomian näkökulmat. Taustalla on havainto siitä, että keittiötyö on fyysisesti ja kognitiivisesti kuormittavaa, ja vaikka ergonomiaan on kiinnitetty huomiota, parannukset eivät ole juurtuneet osaksi keittiöiden arjen prosesseja. Tavoitteena oli luoda malli, joka tukee sekä työn tehokkuutta että työntekijöiden hyvinvointia ja jonka avulla voidaan tunnistaa ja toteuttaa kehittämistoimia osallistavasti ja resurssitehokkaasti.&#13;
&#13;
Tutkimus toteutettiin kehittämistutkimuksen periaattein, jossa yhdistyvät teoreettinen ja käytännöllinen kehittäminen. Mallia kehitettiin ja testattiin kolmessa vaiheessa: Haaga-Helian opetuskeittiössä, Turun yliopistollisen keskussairaalan keskuskeittiössä (Kaarea Oy) ja Mintti-ravintoloiden lounasravintolassa. Tutkimuksessa hyödynnettiin LAPPI-työpajoja, joissa työntekijät osallistuivat prosessien ja materiaalivirtojen kuvaamiseen ja kehittämiskohteiden tunnistamiseen. Lisäksi käytettiin TIKKA-menetelmää psyykkisen kuormituksen arviointiin sekä erilaisia fyysisen ergonomian mittauksia, kuten Borg-asteikkoa, sykevälianalyysiä ja silmänliikemittausta. Aineisto koostui havainnoista, haastatteluista, fokusryhmistä ja mittausdatan analyysistä.&#13;
&#13;
Tutkimuksen tuloksena syntyi arviointimalli, joka yhdistää prosessikehittämisen ja ergonomian kolmitasoisesti siirtyen organisaation makrotasolta mesotasolle ja mikrotasolle. Arviointimallissa myös huomioidaan ergonomian kolme osa-aluetta: organisatorinen, kognitiivinen ja fyysinen ergonomia. Malli mahdollistaa kehittämistyön aloittamisen organisaation sisäisin voimin ja tarvittaessa ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämisen tarkemmissa mittauksissa. LAPPI-menetelmä osoittautui toimivaksi tavaksi osallistaa henkilöstöä ja tunnistaa kehityskohteita. TIKKA-menetelmä puolestaan soveltui hyvin keittiötyön psyykkisen kuormituksen arviointiin. Fyysisen ergonomian mittaukset osoittautuivat käyttökelpoisiksi, mutta vaativat asiantuntijaosaamista ja huolellista suunnittelua.&#13;
&#13;
Johtopäätöksenä todetaan, että keittiöala on jäänyt prosessikehittämisen katveeseen, ja kehitetty malli auttaa organisaatioita siirtymään funktionaalisesta työnjaosta prosessilähtöiseen ajatteluun. Malli yhdistää top-down- ja bottom-up-lähestymistavat, mikä lisää sitoutumista ja parantaa kehittämistoimien vaikuttavuutta. Malli ei korvaa olemassa olevia työturvallisuuskäytäntöjä, vaan täydentää niitä ja tarjoaa keittiöalan yrityksille konkreettisen työkalun toiminnan ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Mallin jatkokehittäminen ja laajempi testaus erilaisissa keittiöympäristöissä on suositeltavaa
</description>
<dc:date>2026-04-24T11:14:47Z</dc:date>
</item>
<item rdf:about="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915245">
<title>The Report on Local Industry Needs and Knowledge Gap Specification in Ghana and Namibia</title>
<link>https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915245</link>
<description>The Report on Local Industry Needs and Knowledge Gap Specification in Ghana and Namibia
Kolog, Emmanuel Awuni; Atarah, Samuel Asampana; Owusu, Acheampong; Edu, Abeeku Sam; Oklu, Victoria Dzifa; Agjei, Richard Osei; Ankudze, Bright; Hanson, Ruby; Assuah, Charles Kojo; Shikalepo, Elock Emvula; Amuthenu, Silohenda Hileni; Sheepo, Timoteus Ashipala; Iikela, Sioni; Ndeunyema, Alpha; Shivolo, Tomas; Urbancikova, Natasa; Lagstedt, Altti
</description>
<dc:date>2026-04-24T11:01:48Z</dc:date>
</item>
</rdf:RDF>
