<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rdf:RDF xmlns="http://purl.org/rss/1.0/" xmlns:rdf="http://www.w3.org/1999/02/22-rdf-syntax-ns#" xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/">
<channel rdf:about="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/160913">
<title>fi=Julkaisut|sv=Publikationer|en=Publications|</title>
<link>https://www.theseus.fi:443/handle/10024/160913</link>
<description/>
<items>
<rdf:Seq>
<rdf:li rdf:resource="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/910880"/>
<rdf:li rdf:resource="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/906032"/>
<rdf:li rdf:resource="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/903073"/>
<rdf:li rdf:resource="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/898455"/>
</rdf:Seq>
</items>
<dc:date>2026-04-11T03:13:56Z</dc:date>
</channel>
<item rdf:about="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/910880">
<title>The police and the public : in-depth essays based on Police Barometer Survey data, Vol. 2</title>
<link>https://www.theseus.fi:443/handle/10024/910880</link>
<description>The police and the public : in-depth essays based on Police Barometer Survey data, Vol. 2
Vuorensyrjä, Matti; Rauta, Jenita
The second volume of The Police and the Public introduces three new in-depth essays on the relationships between the police and the public. All three studies are based on the Police Barometer Survey (PBS) 2022 data. From the PBS 2022 sweep on, the survey has been based on random sampling methodology. The sample has been drawn from the database of the Digital and Population Data Services Agency of Finland, and prepared for the analysis by Statistics Finland. The data have exceptionally robust statistical grounds.&#13;
&#13;
The three essays of the book provide unique new perspectives on 1. distrust in the operation of the police among victims of violent crime, sexual harassment, and sexual assault; 2. the question of why, against all odds, citizens’ trust in the operation of the police withstood the Aarnio malfeasance case, and; 3. the power of the key deontological variables—perceived procedural justice of the police, perceived police corruption—to predict distrust in the operation of the police, holding constant a comprehensive set of other predictors.&#13;
&#13;
The articles of the book offer valuable reading to scholars and students in the fields of police studies and criminology, and to policy analysts of the police.
</description>
<dc:date>2026-02-11T09:04:56Z</dc:date>
</item>
<item rdf:about="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/906032">
<title>Erävalvonnan nykytila Suomessa – tilannekuva ja kehittämistarpeet</title>
<link>https://www.theseus.fi:443/handle/10024/906032</link>
<description>Erävalvonnan nykytila Suomessa – tilannekuva ja kehittämistarpeet
Bisi, Jukka
Erävalvontaa tekevät sekä viranomais- että vapaaehtoistoimijat. Viranomaistoimijoita ovat poliisi, Rajavartiolaitos, Tulli ja Metsähallituksen erätarkastajat. Erätarkastajat valvovat laillisuutta ja luvallisuutta vain valtion mailla. Tämän rinnalla toimii metsästyksen ja kalastuksen valvojien vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä, jossa pääasiassa valvotaan luvallisuutta ja välitetään tietoa viranomaistoimijoille. Tämän lisäksi maan- ja vedenomistajilla on oikeus valvoa oman alueensa käyttöä.&#13;
&#13;
Lähtökohtaisesti toimijajoukon määrä luo kattavuuden vaikutelman, mutta tosiasiallisesti tämä järjestelmä muodostaa melko hajanaisen kokonaisuuden, jossa kenelläkään alan toimijoista ei ole koordinaatiovelvollisuutta eikä myöskään koordinaatiokyvykkyyttä nykyisellä työ- ja toimivaltajaolla ja resursseilla. Vapaaehtoisvalvonnan suoritteissa on mukana aktiiveina noin 2000 henkilöä, ja heidän valvontapanoksensa muodostaa noin 15 henkilötyövuotta (htv). Viranomaisvalvonnan kokonaispanos on noin 20 henkilötyövuotta. Tähän käytetään julkista rahaa noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Alan toimijoiden rahallinen kokonaisresurssi on kuitenkin yhteensä yli 1,5 miljardia euroa vuodessa.&#13;
&#13;
Vapaaehtoisvalvonta toimii pääasiassa irrallaan viranomaisvalvonnasta. Viranomaisvalvonta suunnittelee omaa toimintaansa PTR-yhteistyön kautta (poliisi, Tulli, Rajavartiolaitos). Viranomaisvalvonnan taustalla ovat sisäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja valtionvarainministeriö, mutta yhteistä strategiaa erävalvonnalle ei tulosohjauksessa ole muodostettu. Ympäristöministeriö ei osallistu erävalvonnan rahoittamiseen eikä tulosohjaukseen, mutta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) suojeluviranomaishallinto on riippuvainen luontorikoksien ennaltaehkäisyn valvonnassa ja tutkinnassa PTR-toimijoista.&#13;
&#13;
Alan toimijat kokevat, että luonnon käytön intensiteetti ja suojelun nykyiset vaateet ovat kasvaneet niin, ettei nykyisellä järjestelmällä tai työnjaolla pystytä enää varmistamaan luonnonvarojen kestävää käyttöä. Erävalvonnan suoritteet ja resurssit ovat laskeneet viime vuosina ja valvonnan tarpeen ja laskevan volyymin välinen kuilu vain kasvaa.&#13;
&#13;
Korjausliikettä tarvitaan ja sen keskeisiä keinoja on organisoida toimija, joka ylläpitäisi valtakunnan tason tilannekuvaa ja kykenisi koordinoimaan kokonaisuutta. Se voitaisiin sijoittaa Metsähallitukseen, poliisiin tai erilliseen virastoon. Metsähallituksen nykyisen erävalvontayksikön vahvistaminen olisi kerrannaisvaikutuksiltaan lievin ja lainsäädäntötyöltään helpoin toteuttaa.&#13;
&#13;
PTR-toimintaa ja sen yhteistyötä edelleen tarvitaan ja siinä on edelleen kehittämisen mahdollisuuksia. Alueellista maastoon lähdön kyvykkyyttä tulisi parantaa ja rikostutkintaa vahvistaa. Myös yhteistä hanketoimintaa voidaan kehittää.&#13;
&#13;
Kustannusvaikutuksiltaan pienin mutta toiminnan näkökulmasta vaikuttavin tapa lisätä perusvalvonnan tasoa olisi ammattimaistaa vapaaehtoisten metsästyksen ja kalastuksen valvojien panosta. Ne tulisi luoda tiimeiksi, saada ohjaukseen ja luoda niistä ohjaajan kautta verkosto viranomaistoimijoihin. Vapaaehtoisvalvonnan taustaorganisaatiot, riistanhoitoyhdistykset ja osakaskunnat ovat heterogeeninen toimijajoukko, ja niiden suunnitelmallinen yhdistäminen loisi sekä resursseja että mahdollistaisi uskottavamman ja ammattimaisemman valvontatoiminnan kehittämisen.&#13;
&#13;
Erävalvonta kattaa monipuolisesti luonnonsuojelun ja luonnon käytön valvontaa, mutta käsitteenä erävalvonta mielletään helposti vain metsästyksen valvonnaksi. Luonto- ja erävalvonnan käsitteen käyttöönotto laajentaisi valvonnan kuvaa vastamaan sen todellista tarvetta ja luonnetta. Kysymyksessä on luonto- ja erärikollisuuden ennaltaehkäiseminen luonnonsuojelun ja kestävän käytön turvaamiseksi. Ympäristöministeriön mukaan tulo toiminnan ohjaamiseen ja resursointiin olisi välttämätöntä.
</description>
<dc:date>2025-12-11T08:10:19Z</dc:date>
</item>
<item rdf:about="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/903073">
<title>Matkustuskielto ja tehostettu matkustuskielto lapsen pidättämisen ja vangitsemisen vaihtoehtoina esitutkinnassa</title>
<link>https://www.theseus.fi:443/handle/10024/903073</link>
<description>Matkustuskielto ja tehostettu matkustuskielto lapsen pidättämisen ja vangitsemisen vaihtoehtoina esitutkinnassa
Forss, Marko
Tämän oikeusdogmaattisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää milloin&#13;
matkustuskielto ja tehostettu matkustuskielto voivat toimia pidättämisen ja vangitsemisen vaihtoehtoina rikoksesta epäillyn lapsen kohdalla esitutkinnassa. Tutkimuksen alussa tarkastellaan matkustuskiellon ja tehostetun matkustuskiellon vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksiin sekä verrataan toimivaltuuksia suhteessa toisiinsa, mutta myös pidättämiseen ja vangitsemiseen. Tarkastelu suoritetaan kaikki määrättävissä olevat velvoitteet ja niiden erilaiset vaikutukset huomioiden.&#13;
&#13;
Matkustuskiellon ja tehostetun matkustuskiellon yleiset ja erityiset edellytykset on eroteltu osittain eri säännöksiin, ja tämä koskee myös joko yhdessä tai erikseen määrättäviä velvoitteita. Monimutkaiseksi koetun sääntelyn haasteisiin liittyen tilannetta ei helpota se, että matkustuskiellon ja tehostetun matkustuskiellon edellytysten ja velvoitteiden suhde toisiinsa ei vaikuta kovin onnistuneelle. Tutkimuksessa esitetäänkin kattavasti lainsäädäntökritiikkiä sekä tähän liittyviä de lege ferenda -suosituksia.&#13;
&#13;
Oikeusmallin mukaisen vangitsemisen tulee olla aina viimesijainen vaihtoehto lapsen kohdalla. Täysi-ikäisistä poiketen lasten osalta tulee ottaa huomioon huoltomallin mukaiset toimenpiteet, jotka vaikuttavat eri tavoin karttamis- sotkemis- ja jatkamisvaaratilanteessa. Yksinkertaistettuna huoltomallin mukaiset toimenpiteet tarkoittavat sosiaaliviranomaisen ja huoltajien toimenpiteitä, joilla voi olla merkitystä pakkokeinojen käyttöön. Tutkimuksessa avataan kattavasti millaisia mahdollisuuksia sosiaaliviranomaisella ja huoltajilla on vaikuttaa pakkokeinojen käyttöön. Tähän liittyy merkittävällä tavalla myös se, että ilman huoltomallin mukaisten keinojen huomioon ottamista, ei pakkokeinojen tulkinnassa voida katsoa otetun huomioon lapsen edun ensisijaisuutta.&#13;
&#13;
Tutkimuksen lopussa analysoidaan korkeimman oikeuden ainoaa lapsen vangitsemista koskevaa ennakkoratkaisua KKO 2025:28, jolla on vaikutusta myös matkustuskiellon ja tehostetun matkustuskiellon soveltamiseen. Toisaalta niin kuin tulen osoittamaan, liittyy päätökseen erilaisia ongelmia, ja tarve uusille ennakkopäätöksille on ilmeinen.
</description>
<dc:date>2025-12-01T09:29:14Z</dc:date>
</item>
<item rdf:about="https://www.theseus.fi:443/handle/10024/898455">
<title>Poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen vaikuttavuus vuosina 2020–2023 valmistuneiden poliisien arvioimana</title>
<link>https://www.theseus.fi:443/handle/10024/898455</link>
<description>Poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen vaikuttavuus vuosina 2020–2023 valmistuneiden poliisien arvioimana
Kokko, Minna; Puputti, Marika; Salmi, Tuire
Tässä katsauksessa raportoidaan poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksesta vuosina 2020–2021 (raportointivuosi 2023) ja 2022–2023 (raportointivuosi 2025) valmistuneiden arviot poliisikoulutuksesta. Vastaamishetkellä valmistumisesta oli kulunut yhdestä kahteen vuotta. Kyselyyn vastasi noin neljännes kohderyhmästä. Matalan vastausaktiivisuuden vuoksi tuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina, eikä niitä ei voi yleistää kattamaan kaikkia raportointivuosien aikana valmistuneita.&#13;
Koulutuksen vaikuttavuudella tarkoitetaan tässä katsauksessa sitä, kuinka hyvin koulutuksessa opitut tiedot ja taidot vastaavat käytännön poliisityön vaatimuksia ja ovatko koulutuskokonaisuudet riittäviä. Vaikuttavuutta on täten koulutuksen vastaavuus suhteessa ammatin, alan ja tehtävien vaatimuksiin poliisityössä.&#13;
Valmistuneet kävivät järjestämistavaltaan monelta osin erilaisen poliisikoulutuksen kuin aiemmin valmistuneet. Koronapandemiasta johtuvat etäopiskelujärjestelyt eivät ilmene vaikuttavuusarvioissa, kun kriteerinä ovat poliisityön vaatimukset. Arviot poliisikoulutuksen antamista valmiuksista ovat pääasiassa pysyneet samalla tasolla kuin aiemminkin.&#13;
Arvioiden valossa poliisikoulutus antaa hyvät ammatilliset perusvalmiudet fyysisen kunnon, stressinsietokyvyn ja -hallinnan ylläpitämiseen sekä tiimityöskentelyyn. Ammatissa tarvittavat yleiset perustiedot ja -taidot opitaan poliisikoulutuksessa kattavasti.&#13;
Valmistuneilta kysyttiin koulutuksen työelämävastaavuudesta valvonta- ja hälytystehtävien, liikennevalvonnan ja rikostutkinnan tehtäväalueilla. Vastaavuus arvioitiin vahvimmaksi voimankäyttöä koskevien säädösten tuntemisessa, kiinniottotilanteissa, aggressiivisen asiakkaan käsittelyssä, yleisissä tilannearviovalmiuksissa ja kotihälytystehtävillä. Työelämävastaavuus arvioitiin vahvaksi myös poliisiajoneuvon erioikeuksien hallitsemisessa, työturvallisuuden huomioimisessa liikennevalvonnassa, ilmoitusten kirjaamisessa, tietojärjestelmien käytössä ja rikoksen tunnusmerkistöjen hallinnassa. Työelämävastaavuus koettiin ohuemmaksi ajoneuvon varusteiden ja kunnon tai rakenteen tarkastamisessa, ajoneuvojen kuormauksen ja -yhdistelmien tarkastamisen hallinnassa, siviilioikeuden peruskäsitteiden tuntemisessa sekä tutkinnan päättämisessä.
</description>
<dc:date>2025-10-08T09:01:53Z</dc:date>
</item>
</rdf:RDF>
