https://www.theseus.fi:443/handle/10024/2050 2026-04-25T23:00:00Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915256 Osaamisen kehittäminen suun terveydenhuollossa : miten ottaa lähisuhdeväkivalta puheeksi kliinisessä työssä? Aigro, Elina Opinnäytetyössä kehitettiin suun terveydenhuollon ammattilaisten osaamista lähisuhdeväkivallan puheeksiotossa ja tuotettiin käyttöön viisiportainen toimintamalli. Kehittämistyö toteutettiin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle, jossa väkivallan varhainen tunnistaminen on osa lakisääteistä hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämistä. Suun terveydenhuollossa puheeksioton käytännöt olivat ennen kehittämistyötä hajanaisia, eikä yhtenäistä toimintamallia ollut. Tietoperustassa kuvattiin lähisuhdeväkivallan ilmiö sosiaali- ja terveydenhuollossa, puheeksioton periaatteet sekä osaamisen kehittämisen ja oppivan työyhteisön näkökulmat. Lisäksi tarkasteltiin toimintatutkimusta ja monimenetelmällisyyttä kehittämistyön viitekehyksenä. Aineisto kerättiin Webropol kyselyllä ja osallistavalla työpajalla. Kyselyllä selvitettiin puheeksioton osaamista, toteutumista ja haasteita. Työpajassa harjoiteltiin vuorovaikutustilanteita ja laadittiin yhdessä konkreettisia puheeksioton lauseita. Aineiston analyysi toteutettiin monimenetelmällisellä, teemoittavalla otteella. Tulokset osoittivat, että puheeksiotto toteutuu työssä harvoin ja että ammattilaiset kaipaavat selkeitä ohjeita, valmiita lauseita, ohjauspolkujen tuntemusta ja kirjaamiskäytäntöjä. Suuhygienistit kokivat osaamisensa hammaslääkäreitä heikommaksi, mikä perusteli työpajan kohdentamisen heille. Kehittämistehtävän tuotoksena luotiin viisiportainen puheeksioton toimintamalli: normalisoi ja kysy kaikilta, havainnoista liikkeelle, kiitä, ohjaa ja kirjaa. Jatkokehittämiseksi suositeltiin ohjauspolkujen tarkentamista, kirjaamisohjeen viimeistelyä, mallin pilotointia laajemmalla henkilöstöllä ja toimintamallin sisällyttämistä perehdytykseen. Tulokset osoittavat, että selkeä ja harjoittelua tukeva toimintamalli voi vahvistaa suun terveydenhuollon roolia väkivallan varhaisessa tunnistamisessa ja tukea hyvinvointialueen väkivallan ehkäisytyötä. 2026-04-24T11:38:51Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915242 Työskentelymallin kehittäminen lastensuojelun erityisyksikössä : suunnitelmallinen työskentely pitkän liikkumisvapauden rajoituksen aikana Hietikko, Sonja; Vepsäläinen, Henna Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin pitkän liikkumisvapauden rajoitusjakson aikaista työskentelyä lastensuojelun erityisyksikössä. Kehittämistyön tavoitteena oli jäsentää työskentelyä työprosessin näkökulmasta sekä tukea työyhteisön suunnitelmallista ja tavoitteellista työskentelyä rajoitusjakson aikana. Työn tilaajana toimi yksityinen lastensuojelun erityisyksikkö, jossa oli tunnistettu tarve selkeyttää asiakkaan pitkän liikkumisvapauden rajoitusjakson aikaisen työskentelyn vaiheita, vastuita ja tavoitteita. Tietoperustassa tarkasteltiin lastensuojelutyötä, liikkumisvapauden rajoittamista sekä työprosessin ja suunnitelmallisen työskentelyn käsitteitä. Lisäksi hyödynnettiin osallistavan kehittämisen ja fasilitoinnin näkökulmaa työyhteisön kehittämisessä. Kehittämistyön aineistoa kerättiin työyhteisölle suunnatulla verkkokyselyllä sekä kehittämis-työpajassa. Kyselyn avulla kartoitettiin työskentelyn nykytilaa ja työpajassa jäsennettiin työskentelyä yhdessä työprosessin näkökulmasta. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin työpajan alustuksena. Tulokset osoittivat, että työyhteisössä oli paljon kokemukseen perustuvaa osaamista, mutta työskentelyn vaiheet, vastuut ja tavoitteet eivät olleet kaikille työntekijöille yhtenäisesti jäsentyneet. Kehittämistyön tuotoksena työyhteisölle muodostettiin työskentelymalli, joka jäsentää rajoitusjakson aikaista työskentelyä vaiheittaisena kokonaisuutena. Työskentelymalli tukee työn suunnitelmallisuutta, selkeyttää työnjakoa ja helpottaa työskentelyn arviointia. Mallia voidaan hyödyntää työyhteisössä työn jäsentämisen ja kehittämisen tukena. Työskentelymallilla on sovellettavuutta laajemmin lastensuojelun kentällä, ja se on hyödynnettävissä myös pienemmässä mittakaavassa lyhyempien liikkumisvapauden rajoitusten aikaisen työskentelyn tukena.; This thesis project focused on developing structured and goal-oriented working practices during long-term restriction of freedom of movement in a specialized child protection unit. The objective was to clarify the work process and support more systematic and planned working within the work community. The work was commissioned by a private child protection unit in Finland. The theoretical framework examined child protection work, restriction practices, work processes, and participatory development as an approach to work community development. The study carried out as a participatory development project. Data was collected through a staff survey and a development workshop. The survey was used to explore the current state of working practices, and its results were utilized as a starting point for the workshop, where the work process was jointly structured. The findings showed that the work community had strong experience-based knowledge, but the phases, responsibilities, and goals of the work were not consistently structured across all employees. As a result of the development work, a structured working model was created to describe the restriction period as a phased work process. The model supports more systematic working, clarifies responsibilities, and improves the evaluation and transparency of the work. It can be used as a practical tool for developing and structuring work in similar child protection units. 2026-04-24T10:54:56Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915095 Kuurojen matkustuskokemukset OnniBussilla: Kielellisen saavutettavuuden kehittäminen viittomakielisen videomateriaalin avulla Tuomaala, Riina Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kuurojen kohtaamia haasteita kaukoliikenteen linja-autoissa sekä tuotettiin tilaaja OnniBussille viittomakielistä videomateriaalia heidän käyttöönsä. Työn tavoitteena oli kehittää kielellistä saavutettavuutta ja selvittää, millaista materiaalia OnniBussille olisi hyödyllistä tuottaa. Yleinen tiedotustapa kaukoliikenteen linja-autoissa on kuljettajan kuulutus, jolloin kuurot jäävät helposti tiedon ulkopuolelle. Opinnäytetyö pyrkii korjaamaan tätä ongelmaa erityisesti OnniBussin palveluissa. Työssä käytettiin kehittämistyön menetelmänä puolistrukturoitua haastattelua, jossa haastateltiin viittä kuuroa kaukoliikenteen linja-autojen käyttäjää. Haastattelujen pohjalta luotiin viittomakielistä videomateriaalia tukemaan kuurojen matkustuskokemusta OnniBussilla matkustamisessa. Työ tehtiin yhteistyössä Viittomakielialan Osuuskunta Vian viittomakielisen kääntäjän Maarit Widberg-Palon kanssa, joka käänsi ja viittoi videomateriaalit käsikirjoitusten pohjalta. Opinnäytetyöstä saatujen tulosten perusteella kuuroilla on haasteita kaukoliikenteen linja-autoissa matkustamisessa painottuen erityisesti tiedonsaantiin matkan aikana. Heikko tiedonsaanti vaikuttaa suoraan kuurojen matkustuskokemukseen. Haastattelujen perusteella kuurot itse toivovat tietoa viittomakielellä tai tekstimuodossa, jolloin tiedonsaanti olisi yhdenvertaista myös heille. Konkreettisena tuotoksena opinnäytetyössä tehtiin kahdeksan viittomakielistä videota liittyen OnniBussilla matkustamiseen, ja videot jäävät OnniBussin käyttöön. Vastaavanlaisia kartoituksia on tehty vielä vähän, joten työstä saatu tieto on arvokasta paitsi OnniBussille, mutta myös muille kaukoliikennöitsijöille. 2026-04-23T11:22:27Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915050 Luova talous web3-ajassa : Valmentajan käsikirja Hero, Laura-Maija; Halonen, Katri; Lautamäki, Satu Kuinka web3-ajan nousevien teknologioiden liiketoimintaan ja ansaintaan liittyviä mahdollisuuksia voidaan hyödyntää ja opettaa luovilla aloilla? Kuinka ennakkoluuloja, muutosvastarintaa ja koettuja uhkia voidaan tukea ja riskejä yhdessä hahmottaa? Tämä käsikirja on luovien alojen ammattilaisten sekä ammatillisen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun opettajien opas nousevien teknologioiden oppimiseen, kouluttamiseen ja pedagogiikkaan. Käsikirjasta löydät kouluttajien opetuskokeilujen aitoja kuvauksia, hyviä ja huonoja käytäntöjä sekä testattuja työpajojen fasilitointivälineitä. Kirja jakaa kouluttajien kokemuksia uusien yhteisöjen ja uuden liiketoiminnan innovaatiohakuisista kokeiluista ja pelillisistä työpajamuodoista. Lisäksi se tuo kestävyys- ja vastuullisuusajattelua opetuksen osaksi ja auttaa koulutuksen kehittäjiä ymmärtämään toiminnan vaikutuksia ja opetussuunnitelmatyötä. 2026-04-23T08:20:48Z