https://www.theseus.fi:443/handle/10024/266376 2026-06-02T06:27:11Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/925099 Kroonisen sydänpotilaan sitoutuminen etähoitopolulla : integratiivinen kirjallisuuskatsaus Woods, Arja Opinnäytetyössä tarkasteltiin kroonisen sydänpotilaan sitoutumista etähoitopolulla, tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla hoitoon sitoutumista voidaan edistää. Tutkimusmenetelmänä oli integratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto muodostui kansainvälisistä, vertaisarvioiduista tutkimuksista. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmin. Tulosten perusteella etähoitoon sitoutuminen ilmeni moniulotteisena ja ajassa vaihtelevana ilmiönä. Sitoutumiseen vaikuttivat potilaan tausta ja elämäntilanne, kokemukset ja motivaatio, ammatillinen tuki sekä käytettävän teknologian ominaisuudet ja käytettävyys. Sitoutumista edistivät erityisesti etähoidon kytkeytyminen hoitopolkuun, jatkuva vuorovaikutus terveydenhuollon ammattilaisten kanssa sekä potilaslähtöiset ja joustavat etähoitoratkaisut. Lopputuloksena tuotettiin kehittämisehdotuksia, joiden mukaan etähoitopolkuja tulisi kehittää joustaviksi ja potilaslähtöisiksi osiksi kroonisen sydänpotilaan hoitoketjua. Lisäksi ammattilaisten aktiivista roolia etähoidon seurannassa, ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa tulisi vahvistaa, jotta hoitoon sitoutuminen säilyisi myös etähoitojaksojen päättymisen jälkeen. 2026-06-02T06:18:07Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/925094 Opas huoltajille varhaiskasvatuksen sisällöstä, toiminnasta ja leikin merkityksestä Kormano-Keltanen, Sini; Salmi, Tanja Opinnäytetyön aiheena oli varhaiskasvatuksen toiminta ja sisältö. Tavoitteena oli lisätä huoltajien tietämystä varhaiskasvatuksen toiminnasta ja sisällöstä sekä leikin merkityksestä varhaiskasvatuksen arjessa. Tarkoituksena oli tuottaa opas varhaiskasvatuksen pedagogiikasta ja toimintakulttuurista, jossa leikki on keskiössä. Varhaiskasvatuslaki määrittelee monipuolisen pedagogisen toiminnan toteuttamisen muun muassa lapsen leikkiin perustuen. Varhaiskasvatuslaki ja valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2022) määrittävät sisällön ja tavoitteet sekä ohjaavat toiminnan suunnittelua ja toimintaa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2022) tunnistetaan ja tunnustetaan leikin merkitys lapsen kehittymiseen, kasvamiseen ja oppimiseen. Opinnäytetyön toteutuksessa hyödynnettiin edellä mainittuja teorioita sekä tutkimustietoa. Toiminnallisen opinnäytetyön tuloksena syntyi opas varhaiskasvatuksen huoltajille. Opas tuo näkyväksi leikin merkityksen, ja lapsen ja huoltajan osallisuuden. Opas avaa varhaiskasvatuksen sisältöä ja toimintakulttuuria huoltajille sekä tuo näkyväksi varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaavat tekijät. Yhteistyötahona on eräs Etelä-Karjalan kunnan varhaiskasvatusyksikkö, johon opas annetaan käytettäväksi. 2026-06-02T06:13:58Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/925087 Prosessijohtamista leanilla otteella : kirkkaampi suunta ja tehokkaampi toiminta Tiittanen, Susanna Kehittämistyössä selvitettiin, miten julkiseen organisaatioon kuuluvan ryhmän työskentelyä voidaan kehittää, jotta saadaan aikaan tehokkuutta. Tavoitteena oli tarkastella ryhmän prosessien nykytilaa ja tunnistaa niissä hyvin toimivia ja ongelmallisempia kohtia. Lisäksi tavoitteena oli löytää toimivia menetelmiä tehokkuuden lisäämiseksi. Kehittämistyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, fenomenologis-hermeneuttisen strategian avulla. Tutkimusmenetelmän tavoitteena oli ymmärtää ilmiötä kokonaisvaltaisesti. Teoreettinen viitekehys muodostui prosessijohtamisesta, lean-ajattelusta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimasta Barnahus-hankkeesta. Kehittämistyö toteutettiin julkisen kirjallisen aineiston keräämisen lisäksi haastattelujen sekä kohdeorganisaation sisäisten asiakirjojen avulla, joihin anottiin kohdeorganisaatiolta tutkimuslupa. Saaduista tuloksista kävi ilmi, että ryhmän prosesseissa moni asia on erityisen hyvin, mutta myös ongelmakohtia tunnistettiin. Menetelmiä tehokkuuden lisäämiseksi on jo olemassa, mutta niitä ei ole saatu valjastettua yhteisiksi toimintatavoiksi. Osallistaminen on kuitenkin hyvällä mallilla ja kehittämistyön kautta esiin nousseet jatkotoimenpiteet voivat auttaa ryhmää eteenpäin.; The development work examined how the work of a group within a public organization could be developed to achieve efficiency. The goal was to examine the current state of the group's processes and identify areas that are working well and areas that are more problematic. In addition, the goal was to find effective methods to increase efficiency. The development work was carried out as qualitative research, using a phenomenological-hermeneutic strategy. The aim of the research method was to understand the phenomenon holistically. The theoretical framework consisted of process management, lean thinking and the Barnahus project coordinated by the National Institute for Health and Welfare. In addition to collecting public written material, the development work was carried out using interviews and internal documents of the target organization, for which a research permit was requested from the target organization. The results obtained showed that many things are particularly good in the group's processes, but also problem areas were identified. Methods for increasing efficiency already exist, but they have not yet been harnessed into common operating methods. However, participation is on a good track, and the follow-up measures that have emerged through development work can help the group move forward. 2026-06-02T06:09:53Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/924873 Varhainen tuki ja moniammatillinen yhteistyö varhaiskasvatuksessa : suosituksia varhaisen tuen käytäntöjen kehittämiseksi Ahlfors, Susanna Varhaiskasvatuksessa lasten tuen tarpeiden on havaittu lisääntyneen viime vuosina, mikä korostaa varhaisen tuen ja moniammatillisen yhteistyön merkitystä lasten hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Kehittämistyö toteutettiin osana kunnallista kehittämishanketta, jonka tavoitteena oli vahvistaa varhaisen tuen rakenteita ja yhtenäisiä toimintamalleja. Tarkoituksena oli tuottaa suosituksia varhaisen tuen ja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi varhaiskasvatuksessa. Aineisto kerättiin sähköisellä tiedonkeruulomakkeella sekä Learning café -työpajassa henkilöstön kokemuksiin perustuen. Moniammatillisuutta tarkastellaan tässä työssä laajana käsitteenä, joka sisältää sekä varhaiskasvatuksen sisäisen että monialaisen yhteistyön. Tuloksena oli, että varhainen tuki toteutui pääosin arjen vuorovaikutuksessa ja pedagogisissa ratkaisuissa, mutta varhaisen toimintamallit olivat osin hajanaisia ja toiminta keskittyi yksittäisiin pedagogisiin menetelmiin. Moniammatillinen yhteistyö toimi parhaiten silloin, kun roolit, tavoitteet ja viestintä olivat selkeitä. Johtopäätöksenä oli, että varhaisen tuen kehittämisessä tulee vahvistaa yhtenäisiä rakenteita, toimintatapoja ja yhteistyön selkeyttä yksittäisten menetelmien kehittämisen sijaan. 2026-06-01T10:58:07Z