https://www.theseus.fi:443/handle/10024/431 2026-05-28T03:11:59Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/923083 Näyttöön perustuvan liikuntapalvelun integraatio osaksi työelämää: Implementointimalli työantajan ja työterveyshuollon näkökulmasta Lassila, Leena Opinnäytetyössä kehitettiin integraatiomalli tukemaan näyttöön perustuvien liikuntapalvelujen liittämistä osaksi työyhteisöjen työkykyä edistäviä rakenteita. Työn lähtökohtana oli tarkastella palveluntuottajan, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyömahdollisuuksia sekä liikunnan roolia työkyvyn tukena. Työ rajattiin koskemaan aikuisten terveysliikuntaa ja sen toteuttamista työelämän kontekstissa. Työn teoreettinen viitekehys käsittelee työkykyjohtamista, terveysliikuntaa, henkilöstöliikunnan nykytilaa sekä liikuntatoiminnan implementointia ja integraatiota. Viitekehys kokosi yhteen tutkimustietoa näistä osa‑alueista ja muodosti perustan kehittämisprosessin rakenteelle. Kehittämistyö toteutettiin palvelumuotoilun prosessia soveltaen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja autoetnografisella aineistonmuodostuksella, joka perustui tutkijan omiin kokemuksiin ja niistä laadittuihin muistiinpanoihin. Haastatteluihin osallistui työelämän toimijoita työnantajaorganisaatioista ja työterveyshuollon kentältä. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla, ja työ toteutettiin syksyn 2025 ja kevään 2026 aikana. Tuloksena syntyi integraatiomalli, joka jäsentää liikuntapalvelun käyttöönoton vaiheet ja osapuolten roolit sekä tarjoaa rakenteen työyhteisöjen tukemiseen liikunnan integroimisessa osaksi työkykyä edistäviä käytäntöjä. Mallin keskeiset elementit kytkettiin RE‑AIM‑viitekehykseen, mikä mahdollisti toteutettavuuden ja vaikuttavuuden kannalta olennaisten edellytysten huomioimisen ilman erillistä pilottia. Haastattelujen perusteella käyttöönottoa edistävät selkeä vastuunjako, matalan kynnyksen aloitus ja työterveyshuollon osallistuminen, kun taas haasteita aiheuttavat työaikaan liittyvät rakenteet ja organisaatioiden vaihtelevat resurssit. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että integraatiomalli tarjoaa käytännöllisen välineen liikuntapalvelujen jäsentämiseen ja käyttöönoton tukemiseen. Mallia voidaan hyödyntää eri toimialoilla, ja sen avulla voidaan vahvistaa liikunnan roolia työkyvyn edistämisessä. Jatkossa olisi perusteltua tarkastella mallin toimivuutta käytännön pilotoinneissa sekä tutkia, miten liikunta voidaan integroida osaksi sosiaali‑ ja terveydenhuollon rakenteita siten, että potilaat ohjautuvat systemaattisesti näyttöön perustuvien liikuntapalvelujen pariin. 2026-05-27T13:18:19Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/923082 Kohti yhdenvertaisempia liikuntapaikkoja – Esteettömyysosaamisen lisääminen ja koulutuksen kehittäminen Vuoti, Juha Tässä opinnäytetyössä on perehdytty rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyviin lakeihin ja suosituksiin, sisäliikuntapaikkojen esteettömyyden nykytilaan, toimintarajoitteisten henkilöiden kokemuksiin liikuntapaikoilta sekä asiantuntijan näkemyksiin sisäliikuntapaikkojen esteettömyydestä. Näiden pohjalta kehitetään sisäliikuntapaikkojen esteettömyyskoulutuskokonaisuus. Suomessa esteettömyyteen vaikuttava lainsäädäntö perustuu YK:n vammaisyleissopimukseen. Rakentamislaista ja valtioneuvoston asetuksesta rakennuksen esteettömyydestä saadaan lainsäädöllinen minimitaso esteettömyyden toteuttamiselle. Lisäksi mm. yhdenvertaisuus- ja liikuntalaki vaikuttaa esteettömyyden toteuttamiseen. Sisäliikuntapaikkojen esteettömyydestä ei ole saatavilla kattavaa tietoa. Tieto perustuu pitkälti kuntien ja kaupunkien internetsivuilta löytyviin liikuntapaikkojen esteettömyystietoihin, joita ei kuitenkaan löydy systemaattisesti. Käyttäjien, tässä tapauksessa toimintarajoitteisten henkilöiden kokemuksiin liikuntapaikkojen esteettömyydestä syvennyttiin opinnäytetyön dokumenttianalyysissä. Siinä korostuu esteettömyystietojen merkitys käyttäjille. Käyttäjien kokemukset eivät liity pelkästään fyysisiin esteisiin, vaan niitä luovat myös asenteet ja esteettömyystietojen puute. Esteettömyys, asenteet ja tieto luovat kokonaisuuden, jotka toteutuessaan mahdollistavat yhdenvertaisen osallistumisen. Mikäli näissä on puutteita, yhdenvertainen osallistuminen on haastavampaa. Asiantuntijahaastattelun tuloksissa nousi esille myös esteettömyystietojen tärkeys sekä näiden tietojen puute. Lisäksi asenteet ja osaamisen lisääminen nousivat keskeisiksi teemoiksi haastattelussa. Esteettömyyden toteuttamiseen ja edistämiseen liittyy siis vahvasti tiedon, osaamisen ja ymmärtämisen lisäämisen tarve. Tähän tarpeeseen opinnäytetyössä on kehitetty esteettömyyskoulutusmateriaali. Koulutusmateriaalissa kootaan yhteen lait ja suositukset sekä niissä määritellyt mitat. Näiden lisäksi esteettömyyden toteutusta tarkastellaan käyttäjien näkökulmista, mitkä mitoitukset ja ratkaisut ovat liikuntatiloissa kannattavia ja miksi. Koulutuksen tavoitteena on lisätä tietoa, osaamista ja ymmärrystä esteettömyyteen liittyen ja näihin tavoitteisiin pyritään pääsemään konkreettisten oikeiden esimerkkien kautta. 2026-05-27T13:18:07Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/923081 The Practice Behind Success - Tuomas Iisalo Saukkola, Timo Tekijä(t) Timo Saukkola Tutkinto Valmennus, Master Opinnäytetyön nimi The Practice Behind Success – Tuomas Iisalo Sivumäärä 42 Tarkoitus: Tämä opinnäytetyö on idiografinen tutkimus koripallovalmentaja Tuomas Iisalon valmennusfilosofiasta ja -käytännöistä. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on mennä kilpailullisen menestyksen pintapuolista kuvausta syvemmälle ja tunnistaa ne erityiset tekijät, jotka luonnehtivat hänen toimintaansa, tarjoten kattavan "menestyksen anatomian". Teoreettinen tausta: Tutkimus sijoittuu VPEF-viitekehykseen (Vision-People-Environment Framework), joka on analyyttinen malli huippuvalmentajien käytäntöjen tutkimiseen. Tutkimus hyödyntää myös systeemiajattelua, jossa koripallojoukkue nähdään monimutkaisena ekosysteeminä, jossa kollektiivinen vuorovaikutus on merkityksellisempää kuin yksilöllinen lahjakkuus. Menetelmä: Tutkimuksessa käytetään eksploratiivista ja selittävää tapaustutkimusasetelmaa. Tiedonkeruu toteutettiin monitasoisella strategialla, joka sisälsi julkaistujen haastattelujen ja podcastien analysointia (toissijainen aineisto) sekä Iisalon puolistrukturoidun syvähaastattelun (ensisijainen aineisto). Aineisto käsiteltiin temaattisella analyysilla, jossa hyödynnettiin sekä deduktiivista (VPEF-pilarit) että induktiivista (yksilöllisten käsitteiden, kuten "System Pairs", tunnistaminen) vaihetta. Tulokset: Tulokset paljastavat, että Iisalon visiota määrittää "viidakkometafora", jossa harjoittelun on jäljiteltävä pelien villiä ennakoimattomuutta periaatepohjaisen pelaamisen ja "Speed Kills" -konseptin (ajattelun ja päätöksenteon nopeus) kautta. Ihmiset-pilarissa (People) korostuu "oikeiden" pelaajien rekrytointi "parhaiden" pelaajien sijaan, keskittyen roolisopivuuteen ja kasvun asenteeseen. Ympäristöä (Environment) luonnehtii harjoittelun siirtovaikutus (transfer of training), johon kuuluu äärimmäinen keskittyminen, häiriötekijöiden poistaminen ja "identiteettiharjoittelu", jossa käytetään korkean paineen harjoitteita automaattisten kollektiivisten tapojen luomiseksi. Pohdinta ja johtopäätökset: Tutkimus korostaa siirtymää kohti VPEF-mallin systeemistä paradigmaa ja vertaa Iisalon lähestymistapaa perinteisiin pedagogisiin tai organisatorisiin valmennusmalleihin. Tutkimus päättelee, että Iisalon menestys ankkuroituu "päättäväiseen hyväntahtoisuuteen" (Driven Benevolence) – säälimättömään erinomaisuuden tavoitteluun, joka on tasapainossa inhimilliseen kehitykseen sitoutumisen kanssa. Tämä tutkimus tarjoaa valmentajille käytännön tiekartan huippu-urheiluympäristöissä navigoimiseen kollektiivisen kulttuurin tavoitteellisen arkkitehtuurin avulla. Asiasanat Koripallo, valmennus, kompleksisuus, menestyminen 2026-05-27T13:17:55Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/923080 ”Optimoi palautumisesi”- liikuntapalvelukonseptin kehittäminen palvelumuotoilun keinoin yksityiselle kuntokeskukselle Kortelainen, Joonas Kehittämistyön tavoitteena oli luoda Joensuulaiselle yksityiselle kuntokeskukselle asiakaslähtöisesti uusi kokonaisvaltaiseen palautumiseen perustuva liikuntapalvelukonsepti, jonka avulla saataisiin parannettua yrityksen tulovirtaa, tuettua työntekijöiden työllisyyttä sekä tarjota asiakkaille heidän tarpeitaan mahdollisimman hyvin vastaava palvelumalli. Kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä toimeksiantajan, yksityisen kuntokeskuksen työntekijöiden sekä yrityksen asiakaskunnan kanssa. Kehittämistyössä selvitettiin, onko uudelle palvelulle tarvetta ja eroaako henkilökunnan mielipide tarpeesta asiakaskunnan mielipiteestä. Selvityksen alla oli myös se, että miten palvelumuotoilun keinoin voidaan kehittää palautumiseen perustuva liikuntapalvelukonsepti, joka huomioi liikunta-alan yksityisen sektorin sekä asiakasymmärryksen kautta esiinnousseet tarpeet palvelua kohtaan? Teoreettinen viitekehys rajattiin tarkastelemaan yksityistä sektoria palvelun tarjoajana, palvelumuotoilua uuden palvelun kehittämisen kautta sekä kokonaisvaltaista palautumista fysiologisten, psykologisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien näkökulmista. Palautumisen tarkasteluun päädyttiin toimeksiantajan toiveesta ja esille tuodusta tarpeesta kehittää palautumisen edistämistä tukeva palvelu, muiden palveluiden rinnalle. Viitekehystä rajattiin myös kuvaamaan aiheita pelkästään kuntokeskuksen pääkohderyhmän eli 18–64- vuotiaiden asiakkaiden näkökulmasta. Kehittämistyössä sovellettiin palvelumuotoilua sekä hyödynnettiin tuplatimanttimallia prosessin läpiviemiseen. Kehittämistyö jaettiin neljään tuplatimanttiprosessimallin mukaiseen iteratiiviseen vaiheeseen, joiden aikana tutkittiin, analysoitiin, kiteytettiin, ideoitiin, testattiin ja kehitettiin uuden palvelun sisältöä sekä aineistoa. Aineistoa kerättiin teemahaastatteluissa, aivoriihessä, ideointipalavereissa sekä prototypoinnin yhteydessä kerätyn palautteen muodossa. Tutkimuskysymysten ohjaamana kehittämistyön lopputuotoksiksi muodostuivat ”raamit” uudelle liikuntapalvelukonseptille, palvelumallikuvaus (service blueprint), kohdennetut asiakasprofiilit, palvelupolku, arvolupaus sekä suunnitelma palvelukonseptin pilotointia varten. Kehittämistyön tulosten analysoinnin ja viitekehyksen perusteella, tehtiin johtopäätös siitä, että uusi kokonaisvaltaiseen palautumiseen perustuva liikuntapalvelukonsepti on ajankohtainen, mielenkiintoa herättävä ja kilpailukykyinen nykyisessä markkinatilanteessa. Sille ei myöskään löydy vastaavaa kilpailijaa vielä Joensuun markkina-alueella. Kehitystyön tulokset mahdollistavat palvelukonseptin jatkokehittämisen ja pohjustavat alvelukonseptin lanseeraamista markkinoille vuoden 2026 loppuun mennessä. Tulokset kuvaavat tarkasti asiakkaiden keskuudessa piillyttä tarvetta, tuovat sen kaikkien nähtäville, antavat konkretiaa palvelun testaamiseen sekä jatkokehittämiseen. 2026-05-27T13:17:29Z