https://www.theseus.fi:443/handle/10024/5 2026-04-20T15:42:56Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914665 Hoitotyön asiantuntijasta projektiosaajaksi Narvio, Kaisa Projektimaisen työn lisääntyessä, projektityö ja projektitaidot voidaan nähdä tulevaisuuden työelämän yleistaitoina. Terveydenhuollon projekteissa kehitetään tyypillisesti jotakin uutta, kuten prosesseja, järjestelmiä tai palveluita. Hoitotyön asiantuntijoiden työtehtäviin kuuluu usein myös kehittämistehtäviä, joissa projektit ovat yksi tapa tehdä kehittämistyötä. Terveydenhuollon projekteissa tehtävää työtä on kuitenkin tutkittu varsin vähän, tutkimus on pääasiassa keskittynyt projekteista saatuihin tuloksiin tai niiden vaikuttavuuteen. Yleisiä projektitaitoja ovat esimerkiksi hyvät viestintätaidot, järjestelmällisyys sekä johtamis-, neuvottelu- ja ongelmanratkaisutaidot. Projektitehtäviin hakeutuu tyypillisesti henkilöitä, jotka pitävät ihmisten kanssa työskentelystä, tulosten aikaansaamisesta sekä ongelmanratkaisusta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista projektiosaamista hoitotyön asiantuntija tarvitsee siirtyessään projektityöhön. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva niistä taito- ja osaamisalueista, joita hoitotyön asiantuntija projektityössä tarvitsee. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena, integratiivisena kirjallisuuskatsauksena, joka antoi mahdollisuuden tutkia aiheesta tehtyä tutkimusta ja kirjallisuutta varsin laajasti. Aineistoa haettiin useista tietokannoista sekä lopuksi myös manuaalisen haun avulla. Aineistoksi valikoitui kahdeksan artikkelia, joista seitsemän oli vertaisarvioituja. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, jonka avulla aineistosta muodostettiin ala-, ylä- ja pääkategoriat. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että projektissa työskentelevä hoitotyön asiantuntija tarvitsee kolmea keskeistä taitokokonaisuutta menestyäkseen projektityössä: yleisiä projektinhallintataitoja, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä projektiorientoituneen työotteen. Tästä opinnäytetyöstä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi projektikoulutuksia tai -valmennuksia suunniteltaessa etenkin hoitotyön asiantuntijoille. Tulokset auttavat myös kohdentamaan koulutussisältöä siten, että se ei jää liian yleispäteväksi, vaan palvelee erityisesti hoitotyön asiantuntijoiden kehittymistä projektiosaajiksi. 2026-04-20T09:53:19Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914664 Paperikoneen perälaatikon kustannustehokkuuden kehittäminen Santala, Joona Suomalaisten korkean jalostusarvon ja laadukkaiden teollisuustuotteiden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tuotteiden kustannustehokkuuteen, sekä niiden kykyyn vastata globaalien markkinoiden vaatimuksiin. Paperikoneen perälaatikon kustannuskilpailukyvyn parantamismahdollisuuksia tarkasteltiin hyödyntäen kirjallisuutta, asiantuntijahaastatteluja, virtauslaskentaa, laatupoikkeamadataa sekä nykyisen tuoteportfolion rakenteellista vertailua. Tavoitteena oli löytää keinoja, joilla tuotteiden kustannustehokkuutta voidaan parantaa ilman teknisen suorituskyvyn laskemista. Kustannustehokkuuden parantamismahdollisuuksia arvioitiin tuotekehityksen ja tuotesuunnittelun alkuvaiheen näkökulmasta. Tuotteelta vaadittavia ominaisuuksia kartoitettiin asiakasvaatimusten perusteella, ja nykyisten perälaatikkomallien keskeisiä ongelmakohtia tunnistettiin laatupoikkeamien avulla. Alarungon valmistettavuuden kehittämistä tarkasteltiin aiempien alarunkokonseptien pohjalta, ja Valmetin koko perälaatikkoportfolion rakenteellisia eroja ja yhtenäistämisen mahdollisuuksia analysoitiin rakennetarkastelujen ja virtauslaskentojen avulla. Menetelmien yhdistelmä mahdollisti sen, että kustannustekijöitä voitiin tarkastella sekä teknisestä että toimitusketjun näkökulmasta. Kustannustehokkuuden parantamiseen tunnistettiin ratkaisuja, jotka perustuvat tuoteperheiden väliseen yhteiseen tuotealustaan. Yhtenäistämällä perälaatikon keskeisiä komponentteja, voidaan vähentää osavariaatioiden määrää ja tehostaa tuotantoa sekä toimitusketjua. Tarkastellut ratkaisut erilaisista alarunkokonsepteista tarjoavat mahdollisuuksia parantaa valmistettavuutta ja pienentää materiaalikustannuksia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kustannustehokkuutta voidaan parantaa merkittävästi siirtymällä kohti yhtenäistä tuotealustaa, jossa perusrakenteet ovat yhteisiä ja prosessikohtaiset erot ratkaistaan rajatuilla moduuleilla. Yhteinen tuotealusta vähentää nimike‑ ja varianttimääriä, parantaa valmistettavuutta, tehostaa toimitusketjua ja selkeyttää huoltotoimintoja koko tuotteen elinkaaren ajan. 2026-04-20T09:52:53Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914663 Märkätilaremonttien toimintatapojen kehittäminen. Reinikainen, Tomi Märkätilaremonttien alkuvaiheen tiedonkulku ja valmistelu nähtiin kriittisinä tekijöinä työn sujuvuuden kannalta. Kehittämistehtävän tavoitteena oli selvittää märkätilaremonttien keskeiset haasteet toimeksiantajayrityksessä K-S Ykstuuma Oy:ssä. Tarkoituksena oli luoda toimintamalli, joka vakioisi tiedonsiirron työnjohdolta asentajille ja vähentäisi työvaiheiden keskeytyksiä sekä informaatiohukkaa. Tavoitteena oli parantaa asentajien työmotivaatiota keventämällä henkistä kuormaa ja selkeyttämällä urakoita. Tutkimuksessa hyödynnettiin monimenetelmäistä lähestymistapaa, jossa yhdistettiin määrällinen ja laadullinen tutkimusote. Aineistoa kerättiin sähköisellä kyselyllä yrityksen asentajilta sekä osallistuvalla havainnoinnilla remonttikohteissa. Menetelmien triangulaatiolla pyrittiin varmistamaan tulosten luotettavuus ja saamaan kattava kuva työmaiden todellisista ongelmakohdista. Tuloksista ilmeni, että asentajien työtä hidastivat toistuvat puutteelliset lähtötiedot, kuten materiaalikoodit ja kalustekuvien puuttumiset sekä epäselvyydet logistiikassa. Havainnoinnin perusteella todettiin, että tiedonhaku ja valmistelematta jääneisiin työvaiheisiin kului huomattava määrä työaikaa, mikä lisäsi työntekijöiden kokemaa kognitiivista kuormitusta. Kehittämistyön lopputuloksena laadittiin työnjohdon tarkastuslista ja määriteltiin urakkakortin kriittiset sisältöpäivitykset, kuten työvaiheistus ja osaurakkarajaukset. Johtopäätöksenä todettiin, että aloituksen vakioinnilla saavutettiin merkittäviä hyötyjä taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden osa-alueilla. Hukan minimointi ja henkisen kuorman keventäminen nähtiin keskeisinä tekijöinä työhyvinvoinnin ja tuotannollisuuden parantamisessa. Jatkotoimenpiteeksi esitettiin tarkastuslista digitalisointia osaksi yrityksen projektinhallintasovellusta tiedon reaaliaikaisuuden varmistamiseksi. Raportti sisältää nykytilan analyysin, kehitetyn toimintamallin sekä yksityiskohtaisen ehdotuksen urakkakortin päivittämiseksi. 2026-04-20T09:50:23Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914527 Sopimussakkoehdon kohtuullisuus terveydenhuollon tarvikehankintasopimuksissa Nyyssönen, Janne Suomen alijäämäinen valtiontalous ajaa hankintayksiköitä tehostamaan julkisten varojen käyttöä. Yksi keino varojen käytön tehostamiseksi löytyy hankintasopimuksista ja niissä käytetyistä sopimussakkoehdoista. Kohtuullisiksi mitoitetut sopimussakkoehdot voivat osaltaan edistää kilpailua julkisissa hankinnoissa, mikä tukee julkisten varojen tehokasta käyttöä. Tutkimus suoritettiin lainopillisena tutkimuksena. Sanamuodon mukaisen tulkinnan avulla tarkasteltiin, miten kohtuullisuus näkyy terveydenhuollon tarvikehankintasopimusten sopimussakkoehdoissa. Erityisesti tutkittiin sitä, mitkä ilmaisut sopimussakkoehdoissa viittaavat kohtuullisuuteen. Lisäksi lainopillista menetelmää hyödyntäen tutkimuksessa systematisoitiin sopimussakkoehtojen kohtuullisuutta sääntelevää lainsäädäntöä sekä markkinaoikeuden ratkaisukäytäntöjä. Tutkimuksessa havaittiin, että sopimussakkoehtojen kohtuullisuuden arvioinnissa korostuu erityisesti hankintalain suhteellisuusperiaate. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti kohtuullisuuden arviointiin vaikuttavat mm. hankinnan luonne sekä sopimussakkoehtojen oikea suhde tavoiteltavan päämäärän kanssa. Mikäli sopimussakkoehdot eivät ole hankintalain suhteellisuusperiaatteen mukaisia, ne saattavat joutua soviteltaviksi oikeustoimilain 36 §:n mukaisen sovittelusäännöksen perusteella. Markkinaoikeuden ratkaisuista selvisi, että markkinaoikeus on valmis katsomaan ankariakin sopimussakkoehtoja kohtuullisiksi, mikäli sopimussakkolausekkeiden suhteellisuus hankinnan arvoon nähden on otettu riittävällä tavalla huomioon. Tulosten perusteella esimerkkinä käytettyjen terveydenhuollon tarvikehankintasopimusten sopimussakkoehdot täyttävät kohtuullisuuden vaatimukset ja ovat linjassa markkinaoikeuden ratkaisukäytäntöjen kanssa. 2026-04-17T08:30:13Z