https://www.theseus.fi:443/handle/10024/504780 2026-04-14T22:03:20Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914168 Kenguruhoito -Tiedon lisääminen perheille Nevanperä, Emma Kenguruhoidossa vastasyntynyt on äidin tai perheenjäsenen rinnalla iho ihoa vasten, se on myös suunnitelmallista hoitoa. Kenguruhoito auttaa vastasyntynyttä lämmön säätelyssä, vakauttaa hengitys- ja elintoimintoja. Se on myös tärkeä osa kiintymissuhteen muodostamisessa vanhemman ja vauvan välillä Kehittämistyö kertoo kenguruhoidosta, sen hyödyistä ja toteutuksesta. Kehittämistyössäni etsin keinoja, miten kenguruhoitoa voisi tuoda enempi ilmi perheille. Aihe on tärkeä, koska kenguruhoito on suuresti esillä ja toteutuksessa vauvan ensimmäisistä päivistä lähtien. Tarkoituksena kehittämistyössä on miettiä konkreettisia keinoja, miten kenguruhoito tavoittaisi perheet paremmin. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta kenguruhoidon toteutuksesta ja hyödyistä perheille. Tutkimustehtävä on: Miten tuoda perheille tietoa kenguruhoidon toteuttamisesta ja sen hyödyistä? Kehittämistyön tuloksena syntyy artikkeli, jossa mietitään keinoja tiedon lisäämisestä kenguruhoidosta perheille. Artikkeli julkaistaan KAMK:in omaan yhteisjulkaisuun, joka julkaistaan kerran vuodessa. Kehittämistyö pohjautuu opinnäytetyöhön: Sairaan vastasyntyneen kenguruhoidon toteutus ja sen hyödyt- Kainuun keskussairaalassa. Opinnäytetyössä toteutettiin teho-osastolle diaesitys, jossa kerrottiin kenguruhoidon hyötyjä ja toteutusta perheille. Ennen tuotteen käyttöönottoa, palautetta kysyttiin perheiltä sekä hoitohenkilökunnalta, molemmat saivat esityksestä tarvittavan tiedon ilmi.; In kangaroo care, the newborn is placed skin-to-skin on the mother’s or a family member’s chest. It is, thus, a planned form of care. Kangaroo care helps the newborn. Regulate body temperature and stabilizes breathing and vital functions. It is also an important part of forming the attachment bond between the parent and the baby. This development project discusses kangaroo care, its benefits and implementation and explores ways for making kangaroo care more accessible to families professionals. The topic is important because kangaroo care plays a significant role and is implemented from the very first days of a newborn’s life. The purpose of the development project was to explore concrete ways for making kangaroo care more accessible to families professionals. The aim was to increase awareness of the implementation and benefits of kangaroo care among families staff. The development project aimed to answer the following research question: how can information about the implementation and benefits of kangaroo care be effectively communicated to families? As a result of the development work, an article will be produced that explores ways to increase awareness of kangaroo care among families. The article will be published in KAMK’s own community publication, which is released once a year. This development project is based on a 2026 thesis by the same author, Implementation of Kangaroo Care for Sick Newborns and Its Benefits at Kainuu Central Hospital. As part of the thesis, a presentation on the benefits and implementation of kangaroo care to families was created for the intensive care unit. Before introducing the presentation, feedback was collected from both families and healthcare staff, and both. 2026-04-14T09:03:06Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914167 Perehdytyksen laadun kehittäminen HUS Psykiatrialla Anttonen, Minna HUS Psykiatriassa perehdytyksen laadun kehittäminen on keskeistä, sillä mielenterveyspalvelut ovat kuormittuneet ja henkilöstön riittävyys sekä osaamisen varmistaminen ovat strategisesti tärkeitä koko organisaation toiminnan kannalta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää HUS Psykiatrian hoitotyön perehdytyksen laatua. Työ toteutettiin pehmeän systeemianalyysin (SSM) seitsemänvaiheisen prosessin mukaisesti. Nykytilankuvaus vaiheen tarkoituksena oli kuvata HUS psykiatrian hoitotyön perehdytyksen nykytila. Tutkimuskysymyksenä oli miten perehdytys vastaa sille asetettuihin laatuvaatimuksiin nykytilassaan? Todettiin, että perehdytys täyttää useita sille asetettuja laatuvaatimuksia, mutta sen rakenteissa, rooleissa, dokumentoinnissa ja seurannassa on merkittäviä puutteita. Ydinvision määrittelyvaiheen tarkoituksena oli kuvata laadukas hoitotyön perehdytys HUS Psykiatriassa. Tutkimuskysymyksenä oli mitkä tekijät edistävät laadukasta perehdytystä? Ydinvisio laadukkaasta perehdytyksestä muodostettiin kirjallisuuskatsauksen ja ASTU tukiohjelman laatukriteerien pohjalta, ja sen keskeisiksi elementeiksi tunnistettiin suunnitelmallisuus, selkeä rakenne, esihenkilön tuki, osaamisen alkukartoitus sekä systemaattinen arviointi. Tulevaisuusmalli-vaiheessa tarkoituksena oli kuvata tulevaisuusmalli hoitotyön perehdytyksen laadun kehittämiseksi. Tutkimuskysymyksenä oli, miten perehdytyksen laatua kehitetään HUS Psykiatrialla. Tulevaisuusmallia kehitettiin täydentämällä ydinvisiosta ryhmähaastatteluiden avulla, ja sen perusteella perehdytyksen kehittämistarpeet liittyivät erityisesti materiaalien ja tarkistuslistojen yhtenäistämiseen, perehdytyksen selkeään dokumentointiin, perehdyttäjien osaamisen vahvistamiseen sekä mentoroinnin ja työssä oppimisen tuen lisäämiseen. Nykytilan ja tulevaisuusmallin vertailuvaiheessa tarkoituksena on kuvata hoitotyön perehdytyksen kehittämistarpeet HUS psykiatriassa. Tutkimuskysymyksenä oli tunnistaa, mitä kehittämiskohteita HUS Psykiatrian perehdytyksessä on, jotta se vastaisi sille asetettuihin laatuvaatimuksiin? Vertailun avulla tunnistettiin nämä kehittämiskohteet ja vertailuprosessi osoitti, että perehdytysprosessi on osin toimiva, mutta vaatii mm. rakenteellista yhdenmukaistamista ja systemaattista johtamista. Soveltuvien ratkaisujen vaiheessa oli tarkoitus kuvata kehittämissuunnitelma HUS psykiatrian hoito-työn perehdytyksen laadun kehittämiseksi. Tutkimuskysymyksenä oli, mitä perehdytyksen kehittämis-suunnitelma sisältää. Tässä vaiheessa laadittiin kehittämissuunnitelma, joka sisältää perehdytyksen yhtenäisen rakenteen, osaamisen alkukartoituksen käyttöönoton, perehdyttäjien koulutuksen, dokumentointikäytännöt sekä mentorointimallin. Implementointivaiheen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön perehdytyksen kehittämissuunnitelman käyttöönottosuunnitelma. Kehittämiskysymyksenä oli, mitä kehittämissuunnitelman käyttöönotto-suunnitelma sisältää? Käyttöönottosuunnitelma kuvattiin Ottawa mallin mukaisesti. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotetaan perehdytyksen laadun kehittämisen vaikutusten arviointia, perehdytyksen vaikutukset aloittelevien sairaanhoitajien työhyvinvointiin ja laadukkaan perehdytyksen vaikutukset potilasturvallisuuteen. 2026-04-14T08:55:24Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913952 Alle kouluikäisten lasten tyypillisimmät loistartunnat Suomessa -Artikkeli Talso, Jemina Tässä kirjoituksessa kuvataan kolmen tyypillisimmän loistartunnan yleisyyttä, ehkäisyä ja hoitoa arkiympäristössä. Artikkelin tavoitteena on lisätä ihmisten tietoa kyseisestä aiheesta. Suomessa tyypillisimpiä loistartuntoja alle kouluikäisillä lapsilla ovat päätäit, kihomadot ja syyhy. Loistartunnat ovat yleisiä varsinkin varhaiskasvatuksessa ja siellä ne leviävät herkästi. Artikkeliin kootut tiedot perustuvat Kajaanin ammattikorkeakoulussa tehtyyn opinnäytetyöhön ja siinä käytettyihin lähteisiin.; This article describes the prevalence, prevention and treatment of the three most typical parasitic infections in the everyday environment. The aim of the article is to increase people's knowledge of the subject. In Finland, the most typical parasitic infections in children under school age are head lice, worms and scabies. Parasitic infestations are common, especially in early childhood education, and they spread easily there. The data collected in the article are based on the thesis made at Kajaani University of Applied Sciences and the sources used in it. 2026-04-10T08:12:19Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913747 Pidä sydämesi kunnossa - kehonhuolto sydänterveyden kulmakivenä Koistinen, Essi; Marttiini, Suvi Kehittämistyömme tavoitteena oli lisätä tietoisuutta kehonhuollon merkityksestä sydänsairauksien ennaltaehkäisyssä. Tarkoituksena oli kerätä ajankohtaista tietoa kehonhuollon hyödyntämisestä sydänsairauksien ennaltaehkäisyssä. Tutkimustehtäväksi kehittämistyölle muodostui, millä kehonhuollon keinoilla voidaan ennaltaehkäistä sydän- ja verisuonisairauksia. Kehittämistyön tuloksena muodostui yleistajuinen artikkeli, joka julkaistaan Kajaanin ammattikorkeakoulun omassa julkaisussa. Kehittämistyö pohjautuu syksyllä 2025 valmistuneeseen opinnäytetyöhön ”Sydänsairaan kehonhuolto -opas kotioloihin”. Kehittämistyön teoria pohjautuu opinnäytetyömme teoreettiseen viitekehykseen. Kehittämistyössä teoria on rajattu sepelvaltimotautiin, sydämen vajaatoimintaan ja kehonhuoltoon. Aineistona kehittämistyössä käytettiin kirjallisuutta sekä sähköisiä lähteitä, kuten Terveysportti ja Sydänliiton-sivut. Artikkeli on kirjoitettu noudattaen yleistajuisen artikkelin kirjoitusohjetta. Eri kehonhuollon menetelmillä voidaan ennaltaehkäistä sydänsairauksia. Artikkelissa nostetaan esille liikunnan hyötyjä, kuten verenpaineen aleneminen ja fyysisen kunnon koheneminen. Lisäksi artikkelissa puhutaan mielen hyvinvoinnin vaikutuksista. Mielekäs liikunta sekä muu mielekäs toiminta vaikuttavat positiivisesti mielen hyvinvointiin. Stressin lievittäminen, keskittymiskyvyn parantaminen ja esimerkiksi saunominen, voivat auttaa niin ikään verenpaineen laskussa kuin mielihyvän tunteiden heräämisessä. 2026-04-07T15:13:54Z