https://www.theseus.fi:443/handle/10024/702902 2026-04-25T18:48:39Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914973 Minnesota-mallisen päihdehoidon merkityksellisimmät elementit: kokemuksia kuntoutujien silmin Kaskela, Mimmi Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä Minnesota-mallisen päihdehoidon elementit kuntoutujat kokevat merkityksellisimmiksi omassa toipumisprosessissaan. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Etelä-Suomessa toimivan Minnesota-mallia soveltavan päihdehoitoyksikön kanssa. Tavoitteena oli tuottaa kuntoutujien kokemuksellista tietoa Minnesota-hoidon keskeisistä osa-alueista sekä tuoda esiin, miten tätä tietoa voidaan hyödyntää päihdepalveluiden kehittämisessä ja asiakaslähtöisyyden vahvistamisessa. Tutkimuskysymykseksi muotoutui: Mitkä Minnesota-mallin elementit kuntoutujat kokevat merkityksellisiksi päihdekuntoutusprosessissa? Opinnäytetyön tietoperusta rakentui päihderiippuvuuden sairauskäsityksestä sekä Minnesota-mallisen päihdehoidon taustasta, arvoista ja keskeisistä elementeistä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin puolistrukturoidulla ryhmähaastattelulla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jonka avulla tunnistettiin keskeiset teemat ja merkitykset kuntoutujien kokemuksista. Analyysin tulosten mukaan merkityksellisimmiksi elementeiksi nousivat vertaistuki, henkilökunnan kokemusasiantuntijuus, rehellisyys, vastuun ottaminen omasta toipumisesta sekä sairauskäsitteen hyväksyminen. Erityisesti vertaistuki näyttäytyi toipumisen perustana, joka vähensi häpeää ja lisäsi toivoa. Rehellisyyden ja oman riippuvuuden myöntämisen kuvattiin muodostavan käännekohdan toipumisprosessissa. Myös läheiskohtaaminen ja jatkohoitoryhmät koettiin merkittävinä raittiutta tukevina tekijöinä. Tulokset osoittavat, että Minnesota-hoito tukee toipumista kokonaisvaltaisesti yhdistämällä yhteisöllisyyden, kokemuksellisen oppimisen, osallisuuden vahvistamisen ja yksilöllisen vastuunoton. Opinnäytetyön tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää Minnesota-mallisen päihdehoidon sekä laajemmin päihdepalveluiden kehittämisessä. 2026-04-22T13:00:36Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914111 Ammatillinen kasvu ICT-asiantuntijana Kytö, Toni Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda ICT-asiantuntijan työ ja sen monimuotoisuus näkyväksi päiväkirjamuotoisen seurannan avulla. Tavoitteena oli selvittää, mistä asiantuntijan arki koostuu, miten laajoja työtehtäväkokonaisuuksia hallitaan sidosryhmätyöskentelyn avulla ja miten ammatillinen osaaminen kehittyy vaativassa muutostilanteessa. Opinnäytetyö sijoittui ajallisesti organisaatiossa käynnissä olevaan mittavaan IT-palvelutoimittajan vaihdokseen eli transitiovaiheeseen, mikä määritti vahvasti seurantajakson sisältöä ja toi työhön mukaan toimittajaohjauksen ja muutoksenhallinnan näkökulmat. Tietoperusta rakentui ICT-asiantuntijan työnkuvan, palvelutuotannon ja projektijohtamisen ympärille monitoimittajaympäristössä. Keskeisinä käsitteinä työssä olivat päätelaitehallinta, elinkaaripalvelut sekä organisaation huoltovarmuus ja jatkuvuus. Aineisto kerättiin yhdeksän viikon seurantajakson aikana keväällä 2025 kirjaamalla päivittäisiä havaintoja ja analysoimalla niitä viikkotasolla. Menetelmänä hyödynnettiin kriittistä itsereflektiota, jossa tarkasteltiin omaa toimintaa suhteessa sisäisiin ja ulkoisiin sidosryhmiin sekä oman ajankäytön hallintaan. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että ICT-asiantuntijan rooli ei ole staattinen, vaan se on kehittynyt teknisestä suorittajasta kohti strategista kumppanuutta. Työ on jatkuvaa tasapainoilua operatiivisen ongelmanratkaisun ja tulevaisuuden mahdollistamisen välillä. Keskeisenä havaintona nousi esiin itsensä johtamisen, priorisoinnin ja keskeneräisyyden sietämisen merkitys asiantuntijatyössä. Tulosten perusteella asiantuntijatyö kriittisessä toimintaympäristössä on ennen kaikkea huoltovarmuuden rakentamista ja laajojen syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä. Opinnäytetyön tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää tiimin toimintatapojen kehittämisessä ja roolien selkeyttämisessä muuttuvassa toimintaympäristössä. 2026-04-13T11:53:26Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914043 Hyvä opiskelijaohjaus rekrytoinnin apuna: Vanhan Vaasan sairaalassa Korhonen, Taru; Kuusisto, Jaakko Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten opiskelijaohjaus tukee rekrytointia Vanhan Vaasan sairaalassa sekä mitä kehittämistarpeita ohjauksessa on rekrytoinnin näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla sairaala voi vahvistaa vetovoimaansa ja henkilöstön saatavuutta psykiatrisessa hoitotyössä. Työn teoreettinen viitekehys rakennettiin kirjallisuuteen perehtymällä. Aiemman tutkimuksen avulla tarkasteltiin opiskelijaohjauksen laatua, ohjaajan roolia ja opiskelijaohjauksen yhteyttä rekrytointiin. Empiirinen aineisto kerättiin monimenetelmällisesti laadullisella sekä määrällisenä Webropol-kyselyllä kesällä 2025 Vanhan Vaasan sairaalan sairaanhoitajaopiskelijoilta ja vastavalmistuneilta sairaanhoitajilta. Laadullinen aineisto analysoitiin kvalitatiivisella sisällönanalyysilla ja määrällinen aineisto analysoitiin kuvailevin tilastotieteen menetelmin. Tulosten mukaan Vanhan Vaasan sairaalan opiskelijaohjaus ja perehdytys koettiin laadukkaiksi, tavoitteellisiksi ja opiskelijalähtöisiksi. Ohjaajien ammattitaito, myönteinen työilmapiiri ja mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen lisäsivät opiskelijoiden halukkuutta työllistyä sairaalaan. Ohjauksen laatu, työyhteisön tuki ja positiivinen harjoittelukokemus osoittautuivat keskeisiksi tekijöiksi rekrytoinnin onnistumisessa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että laadukas opiskelijaohjaus tukee oppimista, sitouttaa opiskelijoita ja vahvistaa organisaation työnantajamielikuvaa. Kehittämismahdollisuuksia havaittiin ohjauksen tasalaatuisuudessa, ohjaajien koulutuksessa sekä oppilaitosyhteistyön vahvistamisessa. 2026-04-13T06:51:46Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914042 BV206 D4M datan hyödyntäminen kunnossapidossa Ylimartimo, Jaakko Opinnäytetyön aiheena oli Bandvagn 206 D4M (BV206 D4M) datan hyödyntäminen kunnossapidossa. Tavoitteena oli tutkia BV206 D4M tela-ajoneuvon keräämän datan hyödyntämismahdollisuuksia kunnossapidossa. Työssä pyrittiin tunnistamaan keskeiset osa-alueet, joissa data tukee kunnossapitoa. Lisäksi pyrittiin tarkastelemaan, miten dataa voidaan käytännössä hyödyntää. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan BV206 SF tela-ajoneuvon modernisointiprojektin tuottamaa BV206 D4M -mallia, jonka eri versiot ja käyttötarkoitukset vaikuttavat kunnossapidon toteutustapoihin. Työ toteutettiin Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen toimeksiannosta. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jonka pyrkimyksenä oli ratkaista miten BV206 D4M tuottamaa dataa voidaan hyödyntää kunnossapidossa ja sen suunnittelussa. Työssä hyödynnettiin kirjallisuus- ja internettietoa sekä ajoneuvosta tuotettua materiaalia ja ajoneuvon tuottamaa tietoa. Lisäksi hyödynnettiin myös opinnäytetyön laatijan hyvää tietoa ja pitkää kokemusta aiheesta. Työssä tunnistettiin keskeiset osa-alueet, joissa data tukee kunnossapitoa. Lisäksi tunnistettiin, miten datan hyödyntäminen tukee kunnossapitoa. Nykyaikainen kunnossapitomalli perustuu pääsääntöisesti ajomäärä- tai aikaperusteisiin huoltoväleihin ja reaktiivisiin vikakorjauksiin. Opinnäytetyön tuloksena havaittiin, että BV206 D4M tuottaa merkittävän määrän kunnossapitoa tukevaa dataa, joita nykyisessä kunnossapitomallissa ei hyödynnetä systemaattisesti. Työn tuloksena tuotettiin malli, jossa ajoneuvon dataa hyödyntäen huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet voitiin kohdentaa ajoneuvon todellisen käytön ja rasituksen perusteella ajoneuvokohtaisesti. Työn tuloksena havainnollistettiin, miten datan hyödyntämistä voitaisiin käyttää osana myös ajoneuvojen käytettävyystilanteen määrittelyyn. Opinnäytetyön johtopäätöksenä oli, että datan hyödyntäminen mahdollistaa siirtymisen ajoneuvokohtaiseen käyttöön perustuvaan kunnossapitomalliin. Tämä parantaa kunnossapidon kohdentamista, tehostaa kunnossapidon resurssien käyttöä, tukee ajoneuvon elinkaarenhallintaa sekä vähentää ennakoimattomia kalustovikoja. Työtä voidaan hyödyntää dataa hyödyntävän ajoneuvokohtaisen kunnossapitomallin kehittämiseen. Tämä vaatii datan keskitettyä keräämistä ja analysoinnin automatisointia sekä kunnossapidon tietojärjestelmien kehittämistä ja yhteensovittamista.; The topic of the thesis was the utilization of Bandvagn 206 D4M (BV206 D4M) data use in maintenance. The objective was to investigate the possibilities of using the data collected by the BV206 D4M tracked vehicle in maintenance. The aim of the thesis was to identify the key areas where data supports maintenance. It also aimed to examine how the data can be utilized in practice. The thesis was limited to the BV206 D4M model produced by the BV206 SF tracked vehicle modernization project, the different versions and uses of which affect the implementation methods of maintenance. The thesis was carried out on behalf of the Finnish Defence Forces Logistics Command. The thesis was carried out as a research-based development work, the aim of which was to solve how the data produced by BV206 D4M can be used in maintenance and its planning. The work utilized literature and internet information as well as material produced from the vehicle and information produced by the vehicle. In addition, the author of the thesis’s good knowledge and long experience on the subject were utilized. The thesis identified the key areas where data supports maintenance. In addition, it was identified how the utilisation of data supports maintenance. The modern maintenance model is mainly based on mileage- or time-based service intervals and reactive fault repairs. As a result of the thesis, it was found that BV206 D4M produces a significant amount of data supporting maintenance, which is not systematically utilized in the current maintenance model. As a result of the work, a model was produced in which, utilizing vehicle data, service and maintenance measures could be targeted vehicle-specifically based on the actual use and strain of the vehicle. As a result of the work, it was illustrated how the use of data could also be used as part of defining the usability situation of vehicles. The conclusion of the thesis was that the use of data enables the transition to a vehicle-specific maintenance model. This improves maintenance targeting, makes maintenance resource use more efficient, supports vehicle lifecycle management and reduces unforeseen equipment failures. The work can be used to develop a vehicle-specific maintenance model that utilizes data. This requires centralized data collection and automation of analysis, as well as development and coordination of maintenance information systems. 2026-04-13T06:44:38Z