https://www.theseus.fi:443/handle/10024/86551 2026-05-16T10:53:15Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/918182 Europol-yhteistyön kehitys ja merkitys Suomen poliisin rikostorjunnassa : Suomen poliisin ja Europolin välisen yhteistyön kehitys vuosina 2015-2025 Malinen, Emilia Vakava ja järjestäytynyt rikollisuus on muuttunut ja muuttuu edelleen yhä kansainvälisemmäksi. Sen torjuminen vaatii mutkatonta ja joustavaa yhteistyötä maiden välillä. Euroopan unionin sisällä keskeisenä kansainvälisen rikostorjunnan yhteistyön edistäjänä toimii Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto Europol. Europol on kehittynyt ja mukautunut vuosien saatossa vastaamaan vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden uhkiin. Sen toimintaa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja kehittämään tärkeäksi EU:n lainvalvontaviranomaisten välineeksi kansainvälisen rikollisuuden torjunnassa. Sillä on myös tärkeä rooli EU:n rikostorjunta strategioiden toteuttamisessa. Tämä opinnäytetyö tarkastelee Europol-yhteistyötä Suomen näkökulmasta. Työssä tutkitaan, miten yhteistyö on kehittynyt vuosina 2015–2025, ja millainen merkitys sillä on ollut Suomen poliisin rikostorjunnan tukena. Europolin kehitystä tarkastellaan keskeisten säädös-, ja organisaatiomuutosten kautta sekä tarkastelemalla keskeisimpiä Europolin tukemia kansainvälisiä rikostorjunta operaatioita, joihin Suomi on osallistunut. Europol-yhteistyö on vahvistanut Suomen poliisin kykyä torjua kansainvälistä rikollisuutta. Se tarjoaa pääsyn laajoihin analyysiresursseihin, parantaa operatiivisen tiedon laatua ja nopeuttaa kansainvälisiä operaatioita. Yhteistyön avulla Suomi voi myös osallistua EU tason strategiseen rikostorjuntasuunnitteluun ja sen ohjaamiin operaatioihin. 2026-05-12T11:45:48Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/917173 Kaikuluotaimen hyödyntäminen pintapelastuksessa Kangaskesti, Pekka Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kaikuluotaimen soveltuvuutta pintapelastuksen tukivälineeksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikuluotaimen vaikutusta pelastettavan paikantamiseen käytännön testien sekä pintapelastustoimintaan osallistuneille suunnatun kyselytutkimuksen avulla. Tutkimuksen kohteena oli kaikuluotaimen käyttö erityisesti huonon näkyvyyden olo-suhteissa. Tutkimus toteutettiin sekä kehittämistutkimuksena että soveltavana tutkimuksena. Empiirinen aineisto kerättiin kenttäkokeilla, joihin osallistui kolme testiryhmää. Kukin ryhmä suoritti pintapelastustehtävän kahdesti: kerran ilman kaikuluotainta ja kerran kaikuluotaimen kanssa. Pelastettavaa esittävät nuket sijoiteltiin ennalta määriteltyihin paikkoihin järvessä, jossa vedenalainen näkyväisyys oli heikko. Testeissä mitattiin pelastettavan paikantamiseen kulunut aika. Lisäksi toteutettiin Webropol-kysely, johon vastasivat testiin osallistuneet. Testitulokset osoittivat, että kaikuluotaimen käyttö nopeutti pelastettavan paikantamista merkittävästi verrattuna ilman kaikuluotainta suoritettuun etsintään. Kaikissa testiryhmissä kaikuluotaimen käyttö johti lyhyempään suoritusaikaan. Kyselytutkimuksen tulokset tukivat testihavaintoja, ja vastaajat kokivat kaikuluotaimen käytön nopeuttavan ja helpottavan etsintätyötä erityisesti huonon näkyvyyden olosuhteissa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kaikuluotain soveltuu pintapelastuksen tukivälineeksi tilanteissa, joissa vedenalainen näkyvyys on rajoittunut. Kaikuluotaimen käyttö edellyttää kuitenkin riittävää koulutusta ja harjoittelua, jotta laitteen tuottamaa tietoa osataan hyödyntää tehokkaasti. Tutkimuksen rajallisen otoksen vuoksi tuloksia ei voida yleistää kaikkiin pintapelastustilanteisiin, eikä tutkimuksessa arvioitu kaikuluotaimen vaikutusta pelastettavan selviytymiseen. 2026-05-07T08:26:07Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/917093 Tekoälyn käytön nykytilan kartoitus pelastuslaitosten päällystötehtävissä Aalto, Juuso; Kalliokoski, Julius Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tekoälyn käytön nykytilaa pelastuslaitosten päällystötehtävissä. Tavoitteena oli muodostaa valtakunnallista yleiskuvaa siitä, miten päällystötehtävissä toimiva henkilöstö hyödyntää tekoälyä työssään sekä millaisia hyötyjä, haasteita ja käyttöä rajoittavia tekijöitä siihen liittyy. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä 15 pelastuslaitoksesta. Analyysiaineisto koostui 94 suostumuksensa antaneesta vastaajasta. Aineisto analysoitiin kuvailevin määrällisin menetelmin frekvenssien ja prosenttiosuuksien avulla, ja avoimia vastauksia käytettiin määrällisten tulosten täydentämiseen. Tulosten perusteella tekoälyn käyttö oli vastaajajoukossa melko yleistä, mutta ei vielä vakiintunutta. Tekoälyä käytettiin erityisesti tiedonhakuun, tekstin muokkaamiseen, tekstin tuottamiseen ja ideointiin. Käyttö painottui hallinnollisiin ja asiantuntijapainotteisiin tehtäviin, kun taas operatiivisessa johtamisessa käyttö oli vähäisempää. Tekoälyn koettiin tukevan työn sujuvuutta, ajansäästöä ja tiedon käsittelyä, mutta käyttöön liittyi myös haasteita erityisesti tietoturvan, tietosuojan, työkalujen luotettavuuden, ohjeistuksen sekä koulutuksen ja tuen osalta. Tulosten perusteella tekoälyllä on pelastuslaitosten päällystötehtävissä tunnistettavissa oleva, mutta toistaiseksi rajattu rooli. Se näyttäytyy ennen kaikkea asiantuntija- ja tietotyön tukena, ei itsenäisenä päätöksentekijänä. Tuloksia voidaan hyödyntää pelastustoimen ohjeistuksen, koulutuksen, tuen ja jatkokehittämisen suunnittelussa. 2026-05-07T06:34:38Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/917091 Pelastustoimen sortumapelastamisen osaamisen hyödyt poikkeusoloissa Ruusunen, Elise Opinnäytetyössä tarkasteltiin pelastustoimen sortumapelastamisen osaamisen hyötyjä poikkeusoloissa. Työn tavoitteena oli selvittää miten sortumapelastamisen erityisosaaminen vaikuttaa pelastustoiminnan tehokkuuteen, turvallisuuteen ja toimintakykyyn sekä millainen merkitys sillä on yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ja resilienssin näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena oli tunnistaa keskeiset kehittämistarpeet ja osa-alueet, joiden avulla osaamisen hyötyjä voidaan hyödyntää kokonaisuudessaan laajamittaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, joka koostui teoriaosuudesta ja haastatteluaineistosta. Teoriaosuus perustui julkisista lähteistä koottuun kirjallisuuskatsaukseen, jossa tarkasteltiin sortumapelastamista, pelastustoimintaa sekä poikkeusoloihin varautumista koskevaa ajantasaista tietoa. Haastatteluaineistoa ei käytetty kirjallisuuskatsauksen lähteenä. Haastatteluaineisto kerättiin asiantuntijahaastatteluilla eri pelastus- ja turvallisuusalan toimijoilta ja aineisto analysoitiin teemoittelemalla keskeiset havainnot. Tulosten perusteella sortumapelastamisen osaaminen vahvistaa pelastustoiminnan kyvykkyyttä, turvallisuutta ja toimintavalmiutta erityisesti vaativissa ja pitkäkestoisissa poikkeusolojen tilanteissa. Osaaminen tukee tilannearviota, resurssien järkevää käyttöä sekä johtamista ja päätöksentekoa paineen alla. Lisäksi se edistää toimivaa moniviranomaisyhteistyötä yhteisten toimintamallien kautta. Koulutuksen ja harjoittelun kehittämisessä korostuvat systemaattisuus, realistiset harjoitusskenaariot ja eri toimijoiden välinen yhteistoiminta. Niiden avulla voidaan vahvistaa pelastustoimen valmiutta ja tukea yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.; This thesis examined the benefits of urban search and rescue (USAR) expertise within rescue services in emergency conditions. The aim of the study was to determine how specialized USAR competence affects the efficiency, safety and operational capability of emergency response, as well as its significance from the perspective of overall societal security and resilience. Additionally, the objective was to identify key development needs and areas through which the benefits of this expertise can be fully utilized in large-scale disruptions and emergency conditions. The study was conducted as a qualitative research project consisting of a theoretical framework and interview data. The theoretical part was based on a literature review compiled from public sources, examining up to date information on USAR, emergency response and preparedness for emergency conditions. The interview data was not used as a source for the literature review. The interview data was collected through expert interviews with professionals from various rescue and security sector organisations, and the data was analysed by identifying and categorizing key themes. The results indicate that USAR expertise strengthens the capability, safety, and operational readiness of emergency response particularly in demanding and prolonged emergency conditions. This expertise supports situational assessment, the efficient use of resources, as well as leadership and decision making under pressure. Furthermore, it promotes effective multi-agency cooperation through shared operational models. In the development of training and exercises systematic approaches, realistic exercise scenarios and inter-agency cooperation are emphasized. These measures can enhance the preparedness of rescue services and support overall societal security. 2026-05-07T06:33:11Z