https://www.theseus.fi:443/handle/10024/12 Sun, 12 Apr 2026 22:18:14 GMT 2026-04-12T22:18:14Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913955 Alaraaja-amputaatiopotilaan kuntouttava hoitotyö Trogen, Jade; Saukkonen, Jana Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, minkälaisista sisällöistä alaraaja-amputaatiopotilaan kuntouttava hoitotyö koostuu. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että tiedosta hyötyvät terveydenhuollon ammattilaiset, jotka työskentelevät alaraaja-amputaatiopotilaiden kanssa. Terveydenhuollon ammattilaiset saisivat uusinta näyttöön perustuvaa tietoa alaraaja-amputaatiopotilaan kuntouttavasta hoitotyöstä. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin EBSCO host, Pubmed ja ScienceDirect tietokannoista. Tietokannoista valikoitui seitsemän tutkimusartikkelia vuosilta 2017–2024. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Kolme pääteemaa tunnistettiin analyysistä: kivunhoito, kuntoutus ja sairaanhoitajan ammatillisuus. Tulosten mukaan alaraaja-amputaatiopotilaat kokevat aave- ja tynkäkipua. Kivunhoito on tärkeimmässä roolissa kuntouttavassa hoitotyössä. Kivunhoito on monimuotoista. Alaraaja-amputaatiopotilaan kuntoutus koostuu myös aseptisesta haavanhoidosta, riittävästä ravitsemuksesta ja liikkumisen ohjaamisesta. Kuntouttavassa hoitotyössä sairaanhoitajan rooli ja ammatillisuus osoittautui tärkeäksi tekijäksi, joka tukee alaraaja-amputaatiopotilaan toimintakykyä ja elämänlaatua. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kuntouttava hoitotyö koostuu monista eri osioista. Jokaisella osiolla on oma tärkeä roolinsa, jotka edistävät potilaan kuntoutumista. Jatkotutkimusaiheena on hyödyllistä tarkastella myös alaraaja-amputaatiopotilaan omakohtaisia kokemuksia kuntouttavasta hoitotyöstä. Niiden pohjalta voisi kehittää asiakaslähtöisiä toimintatapoja, jotka perustuvat potilaiden tarpeisiin. Fri, 10 Apr 2026 08:21:21 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913955 2026-04-10T08:21:21Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913954 AI-pohjainen onboarding- ja myyntivalmennusratkaisu: case Nordic Sales Crew Popova, Astrit; Begolli, Vedat; Erkkilä, Mikael Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää digitaalinen ratkaisu, joka tukee myyntiorganisaatioiden onboarding-prosessia ja jatkuvaa myyntivalmennusta. Työ toteutettiin yhteistyössä Nordic Sales Crew -organisaation kanssa. Lähtökohtana oli tarve kehittää uusien myyjien perehdytystä, tukea osaamisen kehittämistä sekä keventää tiiminvetäjien työkuormaa. Kehittämistehtävänä suunniteltiin tekoälyyn perustuva palvelukonsepti, joka yhdistää perehdytyksen, myyntiharjoittelun, palautteen ja osaamisen seurannan yhdeksi digitaaliseksi kokonaisuudeksi. Tietoperusta rakentui onboardingin, myyntivalmennuksen ja tekoälyn hyödyntämisen tutkimukseen. Työ toteutettiin Design Sprint -menetelmällä, jonka aikana kerättiin käyttäjäymmärrystä haastatteluilla ja kyselyillä sekä hyödynnettiin benchmarking-analyysiä. Tämän pohjalta rakennettiin klikattava prototyyppi. Tuloksena syntyi NSC AI Coach -prototyyppi, joka toimii digitaalisena mentorina ja tukee oppimista työarjessa. Ratkaisu tarjoaa tavoitteita, harjoituksia, palautetta ja osaamisen seurantaa. Tulokset osoittavat, että digitaalinen valmennusratkaisu voi tukea perehdytystä ja jatkuvaa oppimista sekä täydentää esihenkilöiden valmennusta. Jatkossa ratkaisua voidaan kehittää toimivaksi sovellukseksi ja testata laajemmin käytännössä. Fri, 10 Apr 2026 08:20:26 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913954 2026-04-10T08:20:26Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913953 Juniorijalkapalloilijan selän rasitusmurtumat Ojala, Outi Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa kirjallisuuteen ja tutkimustietoon perustuva digitaalinen koulutusmateriaali juniorijalkapalloilijoiden vanhemmille selän rasitusmurtumien ennaltaehkäisystä, oireiden tunnistamisesta ja kuntoutuksesta. Työn tavoitteena on lisätä vanhempien valmiuksia tukea nuorta urheilijaa turvallisen harjoittelun, toipumisen ja henkisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Työ toteutettiin yhteistyössä Suomen Palloliiton kanssa. Koulutusmateriaalia voidaan hyödyntää Palloliiton ja eri jalkapalloseurojen vanhemmille tarkoitetuissa koulutustilaisuuksissa, kuten vanhempainilloissa. Opinnäytetyö on kehittämistehtävä, joka toteutettiin Laurean kehittämistyön mallin mukaisesti neljässä vaiheessa: tarve, suunnittelu, toteutus ja arviointi. Teoreettinen viitekehys rakentuu ajankohtaisesta tutkimuskirjallisuudesta, joka käsittelee juniorijalkapalloilijoiden selän rasitusmurtumia, vammojen riskitekijöitä, ennaltaehkäisyä sekä vanhempien roolia nuoren urheilijan tukemisessa. Työ toteutettiin kvalitatiivista lähestymistapaa soveltaen, ja materiaalin sisältöä tarkennettiin anonyymisti kerätyn asiantuntija- ja kohderyhmäpalautteen perusteella. Teoriaosuudessa korostui nuoren nopean kasvuvaiheen merkitys, jolloin selkärangan rakenteet ovat erityisen alttiita jalkapallon mekaaniselle kuormitukselle. Palautteen perusteella vanhemmilla on keskeinen rooli oireiden varhaisessa havaitsemisessa, mutta he tarvitsevat tuekseen tutkimustietoon perustuvaa ja helposti lähestyttävää materiaalia. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi selkeä ja käytännönläheinen digitaalinen koulutusmateriaali. Saadun palautteen perusteella materiaalia muokattiin entistä käytännönläheisemmäksi lisäämällä siihen konkreettisia esimerkkejä oireiden tunnistamisesta. Jatkokehittämisenä koulutusmateriaalia voitaisiin laajentaa koskemaan myös muita nuorten urheilijoiden yleisiä rasitusvammoja sekä niiden ennaltaehkäisyä. Fri, 10 Apr 2026 08:17:29 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913953 2026-04-10T08:17:29Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913950 Vanhempien kokemuksia oman epilepsiansa käsittelystä leikki-ikäisen lapsensa kanssa Bowern, Hannele Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten epilepsiaa sairastavat vanhemmat käsittelevät omaa sairauttaan leikki-ikäisen lapsensa kanssa sekä kartoittaa, millaisia tuen tarpeita vanhemmat kokevat epilepsiansa esille ottamisessa tai käsittelyssä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa vanhempien kokemuksista, joka voi tulevaisuudessa auttaa toimeksiantajana toiminutta Epilepsialiittoa kehittämään palveluja tai materiaalia vanhempien tueksi. Kerätyn aineiston pohjalta koottiin myös lyhyt infosivu epilepsiaa sairastaville vanhemmille. Tämä opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, joka toteutettiin yksilöllisten teemahaastattelujen avulla. Haastateltavina oli kuusi epilepsiaa sairastavaa vanhempaa, joilla on ollut leikki-ikäisiä lapsia. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin epilepsiaan sairautena, sen mahdollista kuormitusta sekä vaikutusta arkeen ja vanhemmuuteen. Lisäksi tarkasteltiin vanhemman omaa sopeutumista epilepsiaansa, leikki-ikäisen lapsen kehitysvaihetta, sekä lapsen tuen tarvetta vanhemman sairauden käsittelyssä. Teemahaastattelurunko rakennettiin tietoperustaan pohjautuen. Aineisto äänitettiin, litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen. Tutkimustulokset osoittavat, että epilepsiaa sairastavat vanhemmat käsittelevät sairauttaan leikki-ikäisen lapsensa kanssa monin eri tavoin. Käsittely rakentuu usein lapsen kehitystason mukaisesti, arjen tilanteissa ja lapselle ymmärrettävällä tavalla. Siihen liittyy lapsen turvallisuuden tunteen huomioiminen sekä avoimen vuorovaikutuksen tärkeys. Käsittelytapaan usein vaikuttaa myös vanhemman kohtaustilanne sekä perhekohtaiset tekijät. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että myös vanhempien tukitarpeet epilepsian käsittelyssä leikki-ikäisen lapsensa kanssa ovat monimuotoisia. Usein merkitystä on ammatillisella tuella, vertaistuella, lähipiirin tuella, vanhemman omalla sopeutumisella epilepsiaansa sekä yhteiskunnallisella tietoisuudella epilepsiasta. Tutkimustulokset tarjoavat merkityksellistä tietoa epilepsiaa sairastavien vanhempien kokemuksista ja heidän tavoistaan käsitellä sairauttaan leikki-ikäisen lapsensa kanssa. Koska vastaavia tutkimuksia ei löytynyt, tuloksia ei ole mahdollista verrata aiempaan tutkimustietoon. Tämä korostaa opinnäytetyön tuottaman tiedon ja analyysin merkitystä vanhempien tukimuotojen kehittämisessä. Fri, 10 Apr 2026 08:11:38 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913950 2026-04-10T08:11:38Z