https://www.theseus.fi:443/handle/10024/13 Tue, 17 Mar 2026 03:33:20 GMT 2026-03-17T03:33:20Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/912524 Teräs- ja teräsbetonisiltojen vauriot ja korjausmenetelmät Suomessa Mäkelä, Antti Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin Suomessa käytössä olevien teräs- ja teräsbetonisiltojen tyypillisiä vaurioita sekä niihin liittyviä tarkastus- ja korjausmenetelmiä. Taustalla olivat siltakannan ikääntyminen ja korjaustarpeen kasvu, jotka korostavat vaurioiden varhaista havaitsemista ja oikea-aikaisia toimenpiteitä sillan turvallisuuden, käyttöiän ja palvelutason varmistamiseksi. Työn tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva vauriomekanismeista, tarkastuskäytännöistä ja keskeisistä korjausratkaisuista. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin siltarakentamisen ja sillankorjauksen ohjeistuksia ja käsikirjoja, joiden perusteella koottiin yhteen vaurioiden luokittelu, vaurioitumisen eteneminen sekä korjausten yleiset laatu- ja työvaiheperiaatteet. Tarkastelussa huomioitiin sekä teräsrakenteiden että betonirakenteiden ominaispiirteet siltaympäristössä. Työssä kuvattiin terässiltojen vaurioista erityisesti pintakäsittelyjen heikkenemiseen ja korroosioon liittyviä ilmiöitä sekä väsymisvaurioita ja liitosten ja hitsien ongelmia. Teräsbetonisilloissa tarkastelun painopiste oli betonipeitteen vaurioissa, raudoituksen korroosiossa, halkeilussa ja rapautumisessa sekä eräissä kemiallisissa vaurioitumismekanismeissa. Lisäksi silloille tehtävät tarkastukset koottiin osaksi kunnonhallinnan kokonaisuutta, jossa tarkastustiedolla ohjataan toimenpiteiden valintaa ja ajoitusta. Korjausmenetelmistä terässilloissa tarkasteltiin korroosionestoa ja pintakäsittelyjä, rakenneosien vaihtamista sekä liitosten ja hitsien korjauksia. Teräsbetonisilloissa keskeisiä olivat betonipaikkaus, ruiskubetonointi ja manttelointi, raudoituksen korroosiosuojaus sekä halkeamien korjausmenetelmät. Työn perusteella korjausratkaisun valinnan tulee perustua vaurion syntymekanismiin ja laajuuteen, ja järjestelmällinen tarkastustoiminta sekä ennakoiva kunnossapito ovat keskeisiä keinoja korjausvelan hallinnassa erityisesti silloin, kun omistajan resurssit ja siltatekninen osaaminen vaihtelevat.; The purpose of this thesis was to compile a clear overview of the damage mechanisms affecting steel bridges and reinforced concrete bridges, as well as the inspection and repair methods used in Finland. The need for systematic condition management was addressed due to the ageing bridge stock and the growing demand for rehabilitation. A literature review was conducted. Data were collected from Finnish bridge maintenance guidelines, SILKO repair instructions, and technical handbooks of bridge engineering. The material was organised into deterioration mechanisms, inspection practices, and repair methods for each bridge type. In steel bridges, typical issues include corrosion, coating failures, and defects in joints and welds. For reinforced concrete bridges, key deterioration mechanisms include degradation of cover concrete, reinforcement corrosion, cracking, frost damage, and chemical deterioration. Inspections are described as a staged process acceptance, annual, general, and special inspections which support the planning and timing of repairs. Repair techniques for steel bridges include recoating and corrosion protection, replacement of components, and repair of joints and welds. For reinforced concrete bridges, methods include patch repair, shotcreting, jacketing, reinforcement protection, and crack repair by injection or impregnation. The findings of this thesis emphasize that selecting an appropriate repair strategy requires understanding the underlying damage mechanism, and that thorough quality control is essential for successful rehabilitation. Mon, 16 Mar 2026 13:41:43 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/912524 2026-03-16T13:41:43Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/912498 Välilihavaurioiden vaikutukset hyvinvointiin ja elämänlaatuun Haavisto, Heta; Viertola, Veera Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla, miten välilihavauriot vaikuttavat synnyttäneen hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Tavoitteena oli koota yhteen näyttöön perustuvaa tietoa, jonka avulla hoitotyön ammattilaiset ymmärtäisivät laajemmin erilaisten välilihavaurioiden aiheuttamien haittojen vaikutuksia synnyttäneiden jokapäiväiseen elämään. Hyödyntämällä tätä työssään, voidaan kehittää erilaisia toimintatapoja näiden ongelmien puheeksiottoon ja hoitoon, parantaen näin synnyttäjien hyvinvointia ja elämänlaatua. Opinnäytetyö toteutettiin mukaillen kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui systemaattisella tiedonhaulla 9 kansainvälistä tutkimusta. Lisäksi manuaalihaulla löydettiin 2 tutkimusta. Opinnäytetyöhön valituista tutkimuksista tulokset syntetisointiin, joiden pohjalta muodostui kuusi teemaa: kipu, inkontinenssi, ihmissuhteet, minäkuva, seksuaalisuus sekä huoli tulevasta. Tulokset osoittavat, että välilihavaurioilla on suuri vaikutus koettuun hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Välilihavauriot vaikuttavat synnyttäneen jokapäiväiseen elämään kipuna sekä inkontinenssiongelmina. Niiden vaikutukset näkyvät myös haasteina ihmissuhteissa ja seksuaalisuudessa. Synnyttäneet kuvailivat epämiellyttäviä oireita jo lievimmistäkin vaurioista, mutta vakavimmilla välilihavaurioilla oli pidempiaikaisia vaikutuksia synnyttäneen hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Opinnäytetyön tulosten pohjalta voidaan esittää seuraavat johtopäätökset: Välilihavaurioilla on huomattavia vaikutuksia synnyttäneen hyvinvointiin ja elämänlaatuun, jonka vuoksi synnytyksen aikaisella välilihan tukemisella on merkittävä vaikutus välilihavaurioiden ehkäisyssä. Synnyttäneillä on myös heikosti tietoa erilaisista välilihavaurioista, jonka vuoksi tiedon lisäämistä äitiyshuollossa tulisi tehostaa. Tässä opinnäytetyössä esitellään suositukset erityisesti äitiyshuollossa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille.; The purpose of this study was to examine how perineal trauma and episiotomy affect women’s wellbeing and the quality of life after birth. The aim of this study was to gather information for healthcare professionals to increase their understanding and awareness of the wide effects of perineal trauma and episiotomy. By using this knowledge, healthcare professionals could initiate discussions easier. This study was conducted as a descriptive literature review. The data were collected from health databases and eleven articles were reviewed. There were six themes that emerged: pain, incontinence, relationships, body image, sexuality and concerns of the future. The results revealed that perineal trauma and episiotomy have a significant impact on wellbeing and the quality of life after birth. It was found that even after mild perineal trauma, there were unpleasant symptoms reported, while major perineal trauma caused more long-term issues. The findings indicate that preventing perineal trauma by supporting perineum during childbirth could increase postpartum wellbeing and the quality of life. Postpartum women have limited knowledge about different types of perineal trauma. Therefore, it is important to provide information in advance during maternity care visits. Mon, 16 Mar 2026 11:24:45 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/912498 2026-03-16T11:24:45Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/912477 Collaborative leadership and maintaining momentum in educational change : case TVET Kenya Shemeikka Okello, Miia The purpose of this research was to examine the role of collaborative leadership in maintaining momentum and supporting the sustainability of educational change within an international TVET educational development project. The study focused on how leadership practices contribute to embedding project outcomes into institutional structures and routines beyond the project period. The research was conducted using an action research approach, with the researcher participating in the project while simultaneously observing leadership practices, collaboration and organizational processes. Data were collected through systematic observation, reflective field notes, and a questionnaire consisting of four Likert-scale items and one open-ended question administered to participating TVET teachers. The data collection process took place throughout the project lifecycle and incorporated both face-to-face and online contexts. The qualitative data were analysed using deductive qualitative content analysis guided by the theoretical framework of collaborative leadership and systems thinking. The Likert-scale responses were analysed descriptively using Microsoft Forms. The different data sources were treated as an interconnected dataset to enhance methodological triangulation. The findings indicate that sustainable educational change requires leadership practices that integrate structural support, professional capacity building, clear communication of vision and the cultivation of collaboration. The results highlight the importance of systemic alignment and active institutional leadership engagement throughout all phases of international development projects to ensure long-term sustainability beyond external funding. Mon, 16 Mar 2026 07:40:41 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/912477 2026-03-16T07:40:41Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/912461 Rekrytointiprosessien nykytila : case Kansallinen Kokoomus Järvensivu, Antti Opinnäytetyö tarkastelee Kansallisen Kokoomuksen hajautetussa organisaatiossa käytössä olevia rekrytointikäytäntöjä ja tuottaa koko puolueyhteisölle yhtenäisen, kevyen mutta kurinalaisen toimintamallin. Tavoitteena on parantaa prosessien läpinäkyvyyttä, ennakoitavuutta ja yhdenvertaisuutta sekä vahvistaa työnantajakuvaa; toimeksiantajana toimii Kansallinen Kokoomus. Työ on tutkimuksellinen kehittämistehtävä, jossa aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla (n = 9, 04.06.2025–11.07.2025) rekrytoinneista vastaavilta eri organisaatiotasoilta sekä tehtäviä hakeneilta. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä ja tutkimus toteutettiin hyvien tieteellisten käytäntöjen mukaisesti. Nykytilassa kanavat nojaavat verkkosivuun ja someen, mutta verkostot ja suositukset vaikuttavat vahvasti. Prosessin vaiheistus ja dokumentointi vaihtelevat, valinnoissa korostuvat tehtäväkohtainen osaaminen, poliittinen sitoutuneisuus ja “talon tuntemus”. Hakijakokemus on epätasainen: esiintyy viiveitä, suuria haastattelukokoonpanoja, niukkaa palautetta sekä perehdytyksen hajanaisuutta. Lopputuotteena esitetään yhtenäinen rekrytointimalli ja jalkautussuunnitelma: kriteerit ja niiden painotukset määritellään ja julkaistaan ennen hakua, jokaiselle haulle nimetään prosessin omistaja, haastattelut toteutetaan 2–3 hengen kokoonpanolla yhteisen kysymysrungon pohjalta, päätökset dokumentoidaan ja viestitään samanaikaisesti, ja perehdytykselle otetaan 30–60–90-minimitaso. Käyttöönottoa tuetaan mallipohjilla, koulutuksella ja seurannalla (mm. läpimenoaika, aikarajojen noudattaminen, päätösviestin laatu). Ratkaisu parantaa läpinäkyvyyttä, yhdenvertaisuutta ja hakijakokemusta yli organisaatiotasojen.; The thesis examines the recruitment practices used in the National Coalition Party’s decentralized organization and produces a unified, light but disciplined operating model for the entire party community. The aim is to improve the transparency, predictability, and equity of the processes and to strengthen the employer brand; the commissioning organization is the National Coalition Party. The work is a research-based development project. Data were collected through semi-structured interviews (n=9, June 4–July 11, 2025) with individuals responsible for recruitment at different organizational levels as well as with applicants. The material was analyzed using qualitative content analysis, and the study was conducted in accordance with good scientific practice. In the current state, recruitment channels rely on the website and social media, while networks and referrals play a strong role. The sequencing and documentation of the process vary; selections emphasize role-specific competence, political commitment, and “knowledge of the house.” Candidate experience is uneven: there are delays, large interview panels, scant feedback, and fragmented onboarding. The final output presents a unified recruitment model and rollout plan: criteria and their weightings are defined and published before the call, each search is assigned a process owner, interviews are conducted by a 2–3-person panel using a shared question set, decisions are documented and communicated simultaneously, and onboarding adopts a 30–60–90-day minimum standard. Implementation is supported with templates, training, and monitoring (e.g., time-tohire, adherence to deadlines, quality of decision notices). The solution improves transparency, equity, and candidate experience across organizational levels. Mon, 16 Mar 2026 06:55:54 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/912461 2026-03-16T06:55:54Z