https://www.theseus.fi:443/handle/10024/14 Sat, 04 Apr 2026 07:03:14 GMT 2026-04-04T07:03:14Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913598 Piirikaaviokirjaston luonti Elo, Eino Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda Alfa Laval Aalborg Oy:lle EPLAN-ohjelmalla toteutettava piirikaaviomakrokirjasto, jonka avulla yrityksen sähkösuunnittelua voidaan yhdenmukaistaa, nopeuttaa. Työ toteutettiin kartoittamalla yrityksen pääsuunnittelijoiden haastattelujen avulla yleisimpiä ja toistuvia sähköpiirikaavioissa esiintyviä kokonaisuuksia, joista makroja oli tarkoituksenmukaista rakentaa. Opinnäytetyössä laadittiin useita eri makrosivuja ja -kokonaisuuksia power- ja marine-puolen tarpeisiin. Lähes keskeisin toteutettu kokonaisuus oli kaasuventtiiliyksikkö. Osa ratkaisuista perustui aiemmin toteutettujen projektien mallintamiseen ja osa suunniteltiin tai muokattiin tarpeen mukaan. Osa makrokirjaston sivuista myös suunniteltiin lähes kokonaan itse. Lisäksi työn lopuksi laadittiin Excel-taulukko, jonka avulla suunnittelija voi tarkistaa käytettävissä olevat makrot ja niiden sijainnit projektissa. Työn tuloksena syntyi makroprojekti, joka sisältää lähes valmiita uudelleenkäytettäviä piirikaaviosivuja tulevia projekteja varten. Makrokirjastoa voidaan jatkossa laajentaa ja päivittää yrityksen tarpeiden mukaan. Thu, 02 Apr 2026 12:44:25 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913598 2026-04-02T12:44:25Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913597 Tekoälyn hyödyntämisen kypsyystaso teollisuuden pk-yritysten tuotesuunnittelun alkuvaiheissa Härkönen, Juuso Opinnäytetyössä tutkittiin tekoälyn hyödyntämisen kypsyystasoa suomalaisissa teollisuuden pk-yrityksissä tuotekehityksen alkuvaiheissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tasolla tekoälyä hyödynnetään tuotesuunnitteluprosessin esisuunnittelu- ja mallinnusvaiheessa sekä tunnistaa tekoälyn käyttöönottoa edistäviä ja estäviä tekijöitä. Lisäksi tavoitteena oli muodostaa kehitysehdotuksia tekoälyn hyödyntämisen edistämiseksi pk-yrityksissä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla neljästä suomalaisesta teollisuuden pk-yrityksestä. Haastatteluissa tarkasteltiin tekoälyn nykytilaa, yritysten valmiuksia sen hyödyntämiseen sekä käyttöönottoon liittyviä haasteita ja kehitystarpeita. Kerätty aineisto analysoitiin ja yritysten tekoälykypsyys arvioitiin tutkimuksessa muodostetun arviointimallin avulla. Tulosten perusteella tarkasteltujen yritysten tekoälykypsyys sijoittui pääosin alimmille tasoille. Puolissa yrityksistä tekoälyä ei hyödynnetty lainkaan tuotekehityksen alkuvaiheissa ja puolissa käyttö oli yksittäisten henkilöiden kokeilevaa hyödyntämistä. Yhdessäkään yrityksessä tekoälyä ei ollut integroitu systemaattiseksi osaksi tuotekehitysprosessia, eikä tekoälyn käyttöä ohjaavaa strategiaa tai selkeitä vastuita ollut määritelty. Keskeisiksi tekoälyn hyödyntämistä rajoittaviksi tekijöiksi tunnistettiin osaamisen puute, tiedonpuute, rajalliset resurssit, ajankäytön priorisointi sekä strategisen ohjauksen puuttuminen. Tekoälyyn ei kuitenkaan suhtauduttu kielteisesti, vaan sitä pidettiin potentiaalisena mahdollisuutena tulevaisuudessa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että tekoälyn hyödyntäminen pk-teollisuuden tuotekehityksen alkuvaiheissa on vielä varhaisessa kehitysvaiheessa. Tekoälykypsyyden kehittämisen kannalta keskeisiksi toimenpiteiksi tunnistettiin osaamisen vahvistaminen, selkeiden suuntaviivojen ja vastuiden määrittely sekä pilottihankkeiden käynnistäminen. Näiden avulla yritykset voivat edetä kohti systemaattisempaa tekoälyn hyödyntämistä tuotekehityksessä. Thu, 02 Apr 2026 12:41:10 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913597 2026-04-02T12:41:10Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913502 "Exploring Customer Views on Instagram Marketing" : A Case Study of Everest Himayal Oy K.C., Sangeeta This thesis examines how Instagram marketing influences the customers' perception and visit intention of a restaurant, Everest Himal Oy. The study aims at understanding how customers perceive restaurant-related Instagram content, the type of content they are willing to engage with, and how Instagram marketing can support the company's customer engagement and visibility. The mixed-methods approach was used to acquire both numerical and contextual insights. Quantitative data was collected by conducting a customer survey with 57 respondents. The survey examined the usage of Instagram, awareness about the Instagram account of the company, the type of content they liked, and how it affected the choice of a restaurant. Besides that, the qualitative information was obtained by a semi-structured interview with the restaurant owner to get actual inside information on the existing practices on Instagram and challenges in handling the platform. The findings indicate that Instagram plays a significant role in the customer impression and interest in restaurants. The respondents were more attracted to creative and experience-related content, which included food pictures, brief videos, and posts of customers. However, the Instagram presence of Everest Himal Oy is relatively limited, which demonstrates that it is not used to its full capacity. Interview results also show the issues faced by small businesses, such as time issues, lack of resources, and insufficient digital marketing skills. This research suggests that well-planned and regular Instagram posts would make the company more visible and potentially more interacting with customers. Some of the practical suggestions made are a continuous posting, focusing on the quality of visual content, user-generated content, emphasizing cultural identity, and interaction with followers. Wed, 01 Apr 2026 10:28:28 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913502 2026-04-01T10:28:28Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913500 Itsensä johtaminen etätyössä: käytännön opas asiantuntijoille Lund, Ewa Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella itsensä johtamista etätyössä asiantuntijatyön näkökulmasta sekä kehittää tutkimusperustainen käytännön opas etätyötä tekeville asiantuntijoille. Työn taustalla on työelämän muutos sekä etä- ja hybridityön vakiintuminen osaksi asiantuntijatyötä, joka on lisännyt yksilön vastuuta työn organisoinnista, ajankäytöstä ja työhyvinvoinnista. Työ toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Teoreettinen viitekehys perustui työn vaatimusten ja voimavarojen malliin, jossa etätyön haasteita tarkastellaan suhteessa yksilön käytettävissä oleviin voimavaroihin. Tässä työssä itsensä johtamisen taidot nähtiin keskeisenä yksilöllisenä voimavarana. Empiirinen aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä, joka sisälsi monivalinta- ja avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin kuvailevasti ja teemoittelemalla. Tulosten perusteella etätyön keskeiset haasteet asiantuntijatyössä liittyivät työpäivän hallinnan vaikeuksiin ja rakenteettomuuteen, työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtymiseen sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden puutteeseen. Nämä tekijät lisäsivät vastaajien kokemaa kuormitusta ja vaikeuttivat palautumista. Työhyvinvointia tukeviksi itsensä johtamisen keinoiksi nousivat selkeät rutiinit, työn rajaaminen, tavoitteiden asettaminen sekä aktiivinen yhteydenpito työyhteisöön. Opinnäytetyön tuloksena laadittiin käytännönläheinen itsensä johtamisen opas asiantuntijoille etätyöhön. Opas kokoaa yhteen teoreettisen tiedon ja tutkimustulokset sekä tarjoaa konkreettisia keinoja etätyön arjen hallintaan ja työhyvinvoinnin tukemiseen. Wed, 01 Apr 2026 10:25:03 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913500 2026-04-01T10:25:03Z