https://www.theseus.fi:443/handle/10024/1476 Fri, 10 Apr 2026 01:23:46 GMT 2026-04-10T01:23:46Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913888 Lohkopohjainen tuotannonohjaus julkisivusaneerauksessa Myöhänen, Jesse Julkisivusaneeraukset muodostavat merkittävän osan suomalaisesta korjausrakentamisesta, ja niiden onnistunut toteutus edellyttää toimivaa tuotannonohjausta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää julkisivusaneerauksen tuotannonohjausta lohkopohjaiseen ajatteluun perustuvan toimintamallin avulla. Työn tarkoituksena oli analysoida julkisivusaneerauksen tuotannonohjauksen nykytilaa ja tunnistaa siihen liittyviä kehityskohteita. Työ toteutettiin Renevo Oy:lle, joka toimii korjausrakentamiseen erikoistuneena rakennusalan urakointiyrityksenä. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jossa tapaustutkimuksellisen lähestymistavan avulla analysoitiin julkisivusaneeraushanketta. Työn lähtötietoina käytettiin vuonna 2025 toteutettua julkisivusaneeraushanketta, jossa opinnäytetyön tekijä työskenteli työnjohtajana. Aineistoa kerättiin työmaahavainnoinnin, työmaan dokumenttien sekä keskustelujen avulla työnjohdon ja urakoitsijoiden kanssa. Hankkeen tuotannonohjauksen nykytilaa analysoitiin ja sen pohjalta kehitettiin lohkopohjaiseen tuotannonohjaukseen perustuva toimintamalli sekä siihen liittyviä käytännön työkaluja. Työn tuloksena muodostettiin lohkopohjainen tuotannonohjauksen toimintamalli, joka sisälsi lohkoihin perustuvan aikatauluehdotuksen, visuaalisen viikkosuunnittelun, lohkoihin sidotut maksuerätaulukot sekä lohkopohjaiset laadunvarmistus- ja dokumentointikäytännöt. Kehitetyn mallin arvioitiin parantavan työvaiheiden hallintaa, hankkeen tilannekuvaa sekä tuotannon ennakoitavuutta. Lisäksi laadunvarmistuksen ja dokumentoinnin sitominen lohkoihin tukisi työvaiheiden hallittua etenemistä ja tiedon jäljitettävyyttä hankkeen aikana. Mallia ei kuitenkaan testattu käytännössä, minkä vuoksi sen toimivuutta tulisi tarkastella jatkotutkimuksessa todellisissa rakennushankkeissa. Thu, 09 Apr 2026 10:33:20 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913888 2026-04-09T10:33:20Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913878 Simulaatiopankki Savonia-ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoille Hartikainen, Oona; Helkkula, Ruut; Vehkala, Katariina Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä Savonia-ammattikorkeakoululle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda simulaatiopankki Savonia-ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoiden hoitotason opintojen tueksi. Opinnäyteyön lähtökohtana oli havainto tarpeesta valmiiksi luoduille simulaatioharjoituksille. Kehittämistyömme tavoitteena oli tukea ja mahdollistaa Savonia-ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoiden itsenäistä käytännön opiskelua tarjoamalla valmiiksi laadittu materiaali simulaatio-oppimiseen. Simulaatio-oppiminen koetaan mielekkääksi oppimismenetelmäksi, mutta opiskelijoiden osaaminen ei välttämättä riitä pedagogisesti laadukkaiden simulaatioiden suunnitteluun. Tarkoituksena oli, että harjoittelemaan olisi helppo lähteä, sillä resursseja ei tarvitse käyttää simulaatioiden laatimiseen. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyön menetelmää soveltaen. Työssä tuotettiin kolme valmista simulaatiosuunnitelmaa Ensihoidon erityistilanteet ja osaamisen arviointi -opintojaksolle. Laatimamme simulaatiotapaukset testattiin samalla vuosikurssilla opiskelevilla vapaaehtoisilla opiskelijoilla. Tarkoituksen oli testata, ovatko simulaatiosuunnitelmat helppolukuisia ja ymmärrettäviä. Simulaatioista saatiin pääosin positiivista palautetta ja ne koettiin selkeiksi ja helppokäyttöisiksi. Harjoitusten jälkeen suunnitelmiin tehtiin vielä pieniä muokkauksia palautteen perusteella. Kokonaisuus oli hyvin onnistunut. Simulaatiosuunnitelmia voidaan käyttää ensihoitajaopiskelijoiden itsenäiseen simulaatioharjoitteluun opintojen aikana. Jatkossa simulaatiopankkia voi laajentaa erilaisilla harjoituksilla. Tarkoitus olisi, että simulaatiosuunnitelmien haastavuustasoa voidaan muokata ja sinne voidaan lisätä eri tyylisiä tehtäviä. Tulevaisuudessa olisi tärkeää arvioida simulaatioiden vaikuttavuutta opiskelijoiden itsenäiseen oppimiseen. Thu, 09 Apr 2026 09:07:25 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913878 2026-04-09T09:07:25Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913826 Voimavarakeskeiset työkalut neuropsykiatrisessa valmennuksessa Mähönen, Taru Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää neuropsykiatrisen valmennuksen nykytilaa ja sen kehitysmahdollisuuksia Aistituvan asiakastyössä. Erityisesti selvitettiin, miten valmennusmenetelmiä ja -tekniikoita voitiin hyödyntää tehokkaammin asiakkaiden tukemisessa. Tarkoituksena oli kehittää käytännön työkaluja, jotka vahvistavat kuntoutujien toimintakykyä ja tukevat heidän sujuvaa arjessa selviytymistä. Kehitystyön painopisteinä olivat itseohjautuvuuden, itsetuntemuksen, tunnetaitojen ja voimavarojen hyödyntämisen tukeminen. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä, jossa tarkasteltiin neuropsykiatrisen valmennuksen toteutumista ja kehittämistarpeita Eloisan Vaalijalan Aistituvan asiakastyössä. Työn viitekehys perustui kansallisiin suosituksiin ja lainsäädäntöön sekä voimavara- ja ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan. Kehittämis-työ toteutettiin konstruktiivisen mallin periaatteita noudattaen yhteistyössä Aistituvan henkilöstön ja eri palveluyksiköiden asiantuntijoiden kanssa. Aineisto kerättiin teemahaastattelujen ja ideapajatyöskentelyn avulla, ja siihen osallistui yhteensä yhdeksän työntekijää. Laadullista sisällönanalyysia käytettiin aineiston analysointiin, ja saadut tulokset ohjasivat kehittämisprosessia. Aineiston perusteella valmennuskäytännöissä ilmeni rakenteellista vaihtelua ja tarve selkeämmälle, yhteisesti jäsennetylle toimintamallille. Kehittämistyön tuloksena luotiin selkeä ja jäsennelty neuropsykiatrisen valmennuksen voimavaralähtöinen työskentelymalli, joka koostuu kolmesta vaiheesta: aloitus, työskentely ja päätös. Malli kokoaa yhteen työntekijöiden näkökulmat ja tukee asiakkaiden itsetuntemusta, sosiaalisia taitoja ja voimavaroja. Malliin sisältyy käytännön toimintamalli ja siihen liittyvä harjoitekokonaisuus, jotka tarjoavat asiakkaan tarpeisiin soveltuvia yksilö- ja ryhmämuotoisia tehtäviä. Lisäksi malliin on liitetty Aistituvassa jo käytössä olevat selkokieliset ja visuaalisesti selkeät materiaalit, kuten voimavara- ja tunnekortit sekä itsearviointi- ja palautetehtävät. Nämä elementit muodostavat rakenteen, joka tukee työn suunnittelua, tehostaa ajankäyttöä ja mahdollistaa systemaattisen ja tavoitteellisen työskentelyn sekä yhtenäistää valmennuskäytäntöjä organisaatiossa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että neuropsykiatrinen valmennus on hyödyllinen menetelmä, joka tukee neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavia asiakkaita heidän arjessaan ja vahvistaa heidän osallisuuttaan. Menetelmä soveltuu hyvin myös mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden tukemiseen, sillä se tarjoaa yksilöllisiä, konkreettisia ja voimavaralähtöisiä keinoja arjenhallintaan ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kehitetty malli vahvistaa valmennuksen suunnitelmallisuutta ja tukee laadukasta, asiakaslähtöistä työskentelyä. Jatkokehittämisehdotus Teemahaastattelussa nousi esille tarve kehittää visuaalisia ja monikanavaisia työmenetelmiä erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden kanssa tehtävään työhön, etenkin tilanteissa, joissa asiakkaat hyödyntävät kuvakommunikaatiota. Vaikka tämä teema rajattiin tämän opinnäytetyön ulkopuolelle, se tunnistetaan merkittäväksi jatkokehittämisen osa-alueeksi. Saavutettavien ja visuaalisesti tuettujen materiaalien kehittäminen voisi edistää vuorovaikutuksen yhdenvertaisuutta ja mahdollistaa kehitetyn toimintamallin laajemman soveltamisen eri asiakasryhmissä. Thu, 09 Apr 2026 03:58:43 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913826 2026-04-09T03:58:43Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913825 Low-code ja perinteinen sovelluskehitys käytännössä : FlutterFlow, DreamFlow ja Flutter/Dart vertailussa Alhajärvi, Sari Tämä opinnäytetyö syntyi käytännön tarpeesta ymmärtää, milloin low-code-kehitys kannattaa ja milloin perinteinen ohjelmointi on parempi valinta. Vertailtavina menetelminä olivat Flutter-Flow, DreamFlow ja Flutter/Dart-ohjelmointi. Alustat valittiin tietoisesti niin, että ne tukevat toisiaan: molemmat low-code-alustat rakentuvat Flutterin päälle, jolloin perinteinen Flutter/Dart-osaaminen täydentää niiden käyttöä luontevasti. Kaikilla kolmella menetelmällä toteutettiin sama elokuvakirjastosovellus CRUD-toiminnallisuudella. Työn tavoitteena oli selvittää, miten nämä kolme menetelmää eroavat toisistaan käytännön kehitystyössä ja kehittäjäkokemuksessa aloittelevan kehittäjän näkökulmasta. Vertailun arviointi-kehikkona käytettiin Nielsenin käytettävyysheuristiikkoja, joita sovellettiin kehitysympäristöjen arviointiin. Lisäksi tarkasteltiin ajankäyttöä, kustannuksia ja vaadittua osaamistasoa. Tulokset olivat konkreettisia, DreamFlow'lla sovellus valmistui kahdessa päivässä, Flutter-Flow’lla kahdessa viikossa ja Flutter/Dartilla noin kuukaudessa. Ajankäyttöön sisältyi kaikilla alustoilla myös alustan käytön opettelua, ja erityisesti Flutter/Dartin kohdalla suurin osa ajasta kului kieleen ja frameworkiin tutustumiseen, varsinaiseen koodaamiseen kului noin viikko tekoälyavustajan tukemana. Low-code vaatii vähemmän osaamista ja tuottaa tuloksia nopeasti, mutta perinteinen ohjelmointi tarjosi selvästi palkitsevamman kokemuksen, tunteen siitä, että sovellus on oikeasti rakennettu itse. Aloittelevalle kehittäjälle, joka haluaa oppia jotain sovelluskehityksestä helposti lähestyttävällä tavalla, FlutterFlow osoittautui parhaaksi lähtökohdaksi. Tärkein oivallus prosessista on yksinkertainen, sovelluskehitystä ei opi lukemalla. On vain aloitettava, kynnys on matalampi kuin luulee. Thu, 09 Apr 2026 03:55:58 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913825 2026-04-09T03:55:58Z