https://www.theseus.fi:443/handle/10024/1552 Tue, 21 Apr 2026 03:37:39 GMT 2026-04-21T03:37:39Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914683 Perheiden osallisuus vaativan moniammatillisen tuen palveluissa; työntekijöiden kokemuksia perheyhteistyön toteutumisesta Häkkinen, Markus; Härmä, Kirsi TIIVISTELMÄ Markus Häkkinen ja Kirsi Härmä Perheiden osallisuus lasten ja nuorten vaativan moniammatillisen tuen palveluissa Sivut ja liitteet Kevät 2026 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja (AMK) Tutkimuspainotteisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia perheiden osallisuuden toteutumista lasten ja nuorten vaativan moniammatillisen tuen yksiköiden arjessa työntekijöiden näkökulmasta. Tavoitteena oli löytää perheiden osallisuuteen vaikuttavia käytänteitä sekä haasteita. Tutkimukseen osallistui 17 lasten- ja nuorten vaativan moniammatillisen tuen yksiköiden työntekijää. Tutkimus toteutettiin Itä-Suomessa sijaitsevassa osaamis- ja tukikeskuksen lasten ja nuorten vaativan moniammatillisen tuen yksiköissä syyskuussa 2025. Kyseessä oli laadullinen tutkimus, joka toteutettiin verkkokyselynä. Tutkimusaineiston analyysi toteutui avoimien kysymysten osalta teema-analyysin keinoin. Avoimien kysymysten lisäksi kysely sisälsi määrällisiä taustaa selvittäviä kysymyksiä, jossa käsiteltiin tutkimukseen osallistuneiden koulutustaustaa, työkokemusta, asiakasryhmän ikää sekä osallistuuko työntekijä perheyhteistyöhön. Tutkimustulosten mukaan perheyhteistyön toteutuminen riippuu monesta eri tekijästä ja sen toteutumisella on pääsääntöisesti positiivisia vaikutuksia lapsen tai nuoren elämään. Perheyhteistyön toteutumisen haasteena on yhtenäisen näkemyksen puuttuminen lapsen/nuoren kuntoutuksessa. Epäviralliset tapaamiset koettiin hyvänä keinona parantaa perheyhteistyötä. Opinnäytetyön tuottamaa tutkimustietoa voidaan hyödyntää perheyhteistyön viitekehystä laadittaessa. Asiasanat: Vaativa moniammatillinen tuki, perheyhteistyö, perheiden osallisuus Mon, 20 Apr 2026 11:56:22 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914683 2026-04-20T11:56:22Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914681 Maltin ja Sinnin tunnekorttien kääntäminen suomen kieleltä ukrainan ja venäjän kielille Dudka, Olga; Filatova, Tatiana TIIVISTELMÄ Olga Dudka, Tatiana Filatova Maltin ja Sinnin tunnekorttien kääntäminen suomen kieleltä ukrainan ja venäjän kielille 48 sivua, 3 liitettä Kevät 2026 Diakonia-ammattikorkeakoulu Tulkki (AMK), asioimistulkkaus Opinnäytetyön tavoitteena oli kääntää lasten tunnetaitoja tukevat Maltin ja Sinnin tunnekortit suomen kieleltä ukrainan ja venäjän kielille sekä kuvata ja analysoida käännösprosessia ja siinä tehtyjä käännösratkaisuja. Tarkoituksena oli varmistaa, että käännökset palvelevat kohderyhmää tarkoituksenmukaisesti ja tukevat tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja käsittelyä lapsen omalla äidinkielellä. Tunnekortteja käytetään muun muassa kouluissa, varhaiskasvatuksessa, terapiatyössä ja perhetyössä tunnetaitojen vahvistamiseen sekä vuorovaikutuksen tukemiseen. Korttien kääntäminen ukrainan ja venäjän kielille oli ajankohtaista Suomessa oleskelevien ukrainaa ja venäjää puhuvien lasten määrän kasvun vuoksi, erityisesti sotaa paenneiden lasten lisääntyneen tuen tarpeen näkökulmasta. Käännösprosessissa keskeisiksi tavoitteiksi nousivat tunnekorttien merkitysten säilyttäminen, tunneilmaisujen luontevuus kohdekielissä sekä kulttuurisensitiivisyys. Haasteita aiheuttivat erityisesti tunnesanojen vivahde-erot, tunnekäsitteiden osittainen vastaamattomuus kielten välillä sekä ilmausten sävyn ja intensiteetin sovittaminen lapsille sekä nuorille sopivaksi. Käännösratkaisuissa painotettiin kohderyhmän ymmärrettävyyttä ja käyttötilanteiden tarpeita. Työ osoitti, että tunnesanaston kääntäminen edellyttää erityisen tarkkaa merkitysanalyysia ja kohdekulttuurin tunneilmaisun tuntemusta, jotta materiaalin pedagoginen ja emotionaalinen tarkoitus säilyy. Johtopäätöksenä todetaan, että vastaanottajalähtöinen ja kulttuurisensitiivinen käännösprosessi voi tuottaa käytännössä hyödynnettävää materiaalia monikieliseen tunnetyöskentelyyn. Asiasanat: empatia, käännöstyö, lapset, tunnekortit, tunnetaitojen vahvistaminen, ukrainan kieli, venäjän kieli Mon, 20 Apr 2026 11:51:53 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914681 2026-04-20T11:51:53Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914680 Viittomakielistä materiaalia VIKKE-hankkeeseen Ketonen, Tiina; TIIVISTELMÄ Tiina Ketonen Viittomakielistä materiaalia VIKKE-hankkeeseen Sivut 40, liitteet 4 Kevät 2026 Diakonia-ammattikorkeakoulu Tulkki AMK, viittomakielen- ja puhevammaisten tulkkaus Tässä kehittämispainotteisessa opinnäytetyössä tutkitaan viittomakielisen lapsen kieliyhteisön monimuotoisuutta ja viittomakielen omaksumista. Huomataan, että kieliympäristön piirteet vaikuttavat siihen, miten viittomakielisen lapsen kielen kehitys etenee. Lisäksi työn tavoitteena on tuottaa uutta käsimuotopohjaista verkkomateriaalia viittomakielen oppimisen tueksi. Teoriaosuudessa tarkastellaan suomalaisen viittomakielen erityispiirteitä, kuten käsimuotoja, viittomia, kuvailua ja konstruoitua toimintaa. Lisäksi käsitellään tarkemmin viittomakielisen lapsen kielen kehitystä lähinnä käsimuotojen ja viittomien omaksumisen näkökulmista. Tutkimusten mukaan lasten käsimuotojen omaksumisjärjestyksessä on yhteneväisyyttä ja viittomakielisten lasten kielen kehitys etenee otollisessa kieliympäristössä pääpiirteissään samankaltaisesti kuin puhutuissa kielissä. Opinnäytetyön lopputuotoksena syntyi verkkomateriaali yhteistyössä Jyväskylän yliopiston VIKKE-hankkeen kanssa. Materiaali sisältää lapsen varhaisen kielen kehityksen käsimuotoja ja niistä johdettuja viittomia sekä viittomakielisiä ilmauksia. Videomateriaalin tavoitteena on tukea ja elävöittää lasten sekä aikuisten viittomakielen oppimista ja kielimaailmaa. Viittomakielisten lasten käsimuotojen kehitystä on tutkittu Suomessa varsin vähän ja tutkimustyölle on edelleen tarvetta. Myös käsimuotopohjaista viittomakielistä materiaalia tarvitaan lisää tukemaan lapsen kielellistä kehitystä ja lukemaan oppimista. Asiasanat: kieliyhteisö, kielen kehittyminen, viittomakieli, käsimuodot, VIKKE-hanke Mon, 20 Apr 2026 11:42:59 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914680 2026-04-20T11:42:59Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914679 Teiden kuurot: SF Caravan ry:n Leirintäoppaan osion "Saavuttaessa leirintäalueelle" kääntäminen suomalaiselle viittomakielelle Keskitalo, Miia; Suoniemi, Ella Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa viittomakielinen käännös SF Caravan ry:lle. Käännöksen kohderyhmänä on viittomakieliset leirintämatkailijat ympäri Suomea. Työn tavoitteena on lisätä SF Caravan ry:n verkkosivuston saavutettavuutta viittomakielisille. Tämä on kehittämispainotteinen opinnäytetyö, jossa käytettiin menetelmänä kääntämistä. Käännöstyö kohdistui SF Caravan ry:n Leirintäoppaaseen ja osioon ”Saavuttaessa leirintäalueelle”. Työssä käytettiin typologiskontrastiivista käännösteoriaa, koska alkuperäisestä materiaalista tehtiin ensin selkokielisempi versio, jonka jälkeen tekstistä tehtiin varsinainen viittomakielinen glossattu käännös. Käännös lähetettiin kommentoitavaksi videon viittojalle ja kahdelle muulle viittomakieliselle. Palautteen jälkeen tehtiin tarvittavat korjaukset käännökselle. Lopputuotteena syntyi viitottu video, jossa on sama tieto viitottuna kuin Leirintäoppaassa on suomenkielisenä tekstinä. Lopputuote kuvattiin SFC Sääksin leirintäalueella ja se on videoitu viittomakielinen käännös. Video julkaistaan SF Caravan ry:n sosiaalisen median alustoilla ja verkkosivustolla. Videolla esiintyy natiivi viittomakielinen henkilö ja SF Caravan ry:n jäsen. Lopputuote tulee vaikuttamaan SF Caravan ry:n nettisivujen saavutettavuuteen kehittävästi. SF Caravan ry:llä on paljon materiaalia, jota ei ole käännetty viittomakielelle. Esimerkiksi muut leirintäoppaan osiot voisi kääntää viittomakielelle opinnäytetöinä. Asiasanat: karavaanarit, käännöstyö, saavutettavuus, suomalainen viittomakieli Mon, 20 Apr 2026 11:41:41 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914679 2026-04-20T11:41:41Z