https://www.theseus.fi:443/handle/10024/160873 Wed, 29 Apr 2026 04:58:19 GMT 2026-04-29T04:58:19Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915545 Yhteiskehittämistä medialukutaitotyön suunnitteluun yleisessä kirjastossa Turkia, Terhi Tässä opinnäytetyössä on tarkasteltu medialukutaitotyötä yleisen kirjaston kontekstissa. Kehittämisen kohteena olivat aikuisille suunnatuissa avoimissa tilaisuuksissa toteutuvat työprosessit Tampereen kaupunginkirjaston organisaatiossa. Tavoitteena oli tarkastella medialukutaitotyön painottumista teoreettiseen viitekehykseen nähden, hahmottaa työprosesseja sekä koota tietopohja, jonka perusteella olisi mahdollista suunnitella pelillistä yhteiskehittämisen mallia työyhteisön käyttöön. Opinnäytetyön keskeiset käsitteet ovat yhteiskehittäminen, medialukutaito, pelillistäminen sekä työprosessit. Yhteiskehittämisellä tavoiteltiin asiakaslähtöisyyden juurruttamista osaksi medialukutaitotyön prosesseja organisaatiossa. Menetelmäksi valikoitui pelillistäminen sen mahdollistaman selkeän, resurssit huomioivan rakenteellisuuden perusteella. Kehittämistyö toteutettiin monimenetelmällisesti konstruktiivisen lähestymistavan periaattein työyhteisölle järjestetyissä työpajoissa. Tausta-aineistona hyödynnettiin organisaatiossa koottuja medialukutaitotyön määrällisiä tilastoja, joita analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Työprosesseja tarkasteltiin tapaustutkimusta lähestyvällä otteella. Pelillisen työpajamallin kehittämisessä sovellettiin useita ideointimenetelmiä. Opinnäytetyön tuotoksina syntyi lista medialukutaitotyön kehittämisehdotuksista sekä yhteiskehittämisen työpajamalli, joka mahdollistaa medialukutaitojen tarpeisiin liittyvän asiakasymmärryksen keräämisen palvelumuotoilun lähtökohtien mukaisesti. Tue, 28 Apr 2026 06:30:03 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915545 2026-04-28T06:30:03Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915318 Indie-levy-yhtiön artistisuhdetoiminnan kehittäminen Kettunen, Marja Opinnäytetyön tarkoituksena oli mallintaa tilaajalle indie-levy-yhtiölle sopivaa toimintamallia artistisuhteisiin päivittäisestä, projektikohtaisesta sekä urakohtaisesta näkökulmasta. Toiminnan kehittämistä tarkasteltiin erityisesti levy-yhtiön A&R:n näkökulmasta käsin. Opinnäytetyön tilasi suomalainen indie-levy-yhtiö Svart Records. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan A&R:n tärkeimpiä tehtäviä. Lisäksi tuodaan esille kehittämismahdollisuuksia sekä tulevaisuusskenaarioita, joilla voi olla vaikutusta indie-levy-yhtiön A&R:n toimintaan. Kehittämistehtävän lähteenä käytettiin Svart Recordsille 2024 tehdyn harjoittelun aikana laadittua esiselvitystä muun lähdeaineiston lisäksi. Tämä opinnäytetyö oli jatkoa esiselvitykselle. Opinnäytetyötyön tutkimuksellinen ote oli monimenetelmällinen. Tutkimuskysymysten asettelu perustui esiselvitykseen ja tilaajan kanssa käytyihin keskusteluihin tutkimuksen päämäärästä. Kehittämistehtävän aineisto koostuu artisteille suunnatusta asiakaskyselystä ja levy-yhtiön työntekijöille suunnatusta kehittämistyöpajasta. Analyysissä hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja keskeiset havainnot teemoiteltiin. Kyselyllä kartoitettiin artistien tyytyväisyyttä levy-yhtiön A&R:n nykyhetkiseen toimintaan. Lisäksi siinä kartoitettiin artistien kehittämistarpeita liittyen päivittäiseen arkeen, uraan ja projekteihin. Kehittämistyöpajassa ideoitiin käytännön ratkaisuja A&R:n käyttöön esiselvitystä, kyselytuloksien analyysiä, SWOT analyysiä ja tietoperustaa hyödyntäen. Työpajan pohjalta kehitettiin eteenpäin tilaajan omaa A&R-toimintamallia. Työn tuloksena laadittiin myös yleisempi A&R:n kehittämiseen soveltuva kaksiosainen toimintamallinnus pienten indie-levy-yhtiöiden hyödynnettäväksi. Mallinnuksen periaate on kuvattu yleisellä tasolla. Svart Recordsille tuotettu yksityiskohtainen malli on liikesalaisuutena salattu, eikä se ole osa tätä työtä. Opinnäytetyön tuloksista voi olla hyötyä tilaajan lisäksi pienille indie-levy-yhtiöille, jotka haluavat tarkastella kehittämismahdollisuuksia artistisuhdetoiminnassaan. Lisäksi siitä voi olla hyötyä erityisesti uransa alussa oleville indie-artisteille, jotka haluavat kehittää kommunikointiaan levy-yhtiön A&R:n kanssa.; The main objective of this thesis was to model an operating method for A&R suitable for an independent record label from a daily, project-specific and career-specific view. The thesis examined the development of A&R from an internal perspective. The Finnish indie record label Svart Records commissioned the work. The theoretical framework examined the most important tasks of A&R. It also highlighted possible future development opportunities through near future scenarios in music business, which may have an impact on the operations to an indie label’s A&R. In addition to other source material, the study’s source material consists of a preliminary study for Svart Records from 2024 that was prepared during practical training. This thesis is a continuation of the preliminary study. The approach of the thesis was multi-method, and the research used two main methods: a customer survey aimed at artists and a development workshop aimed at the personnel working in Svart’s A&R. The analysis used data-based content analysis, and the key findings were thematized. The survey examined artists’ satisfaction with the current operations of Svart Records’ A&R and their needs related to daily tasks, music career and recording projects. In the development workshop co-creation was used as a method in order to generate ideas and solutions for a prototype. It utilized the preliminary study, analysis of survey results and SWOT analysis. As a result of the workshop, Svart Records’ own A&R model was further developed, and a basic A&R development operating model was created. The principle of the model is described in a general level. The more detailed model produced for Svart Records is classified and is excluded from this thesis. The results of the thesis may also be useful to other small indie record labels as well as to indie artists at the beginning of their careers, who want to develop their communication with the record label’s A&R Mon, 27 Apr 2026 06:06:29 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915318 2026-04-27T06:06:29Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915315 Jääkiekko-ottelutapahtuman asiakaskokemus ja viihtyvyys - Case JYP Jyväskylä Oy Rantanen, Nellli; Kivinen, Veera-Maria Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella JYP Jyväskylä Oy:n jääkiekko-ottelutapahtumaa asiakaskokemuksen ja viihtyvyyden näkökulmasta. Työn tarkoituksena on tuottaa konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia kehittämisehdotuksia sekä muodostaa kokonaiskuva JYPin ottelutapahtumasta. Työ on ajankohtainen uuden Hippos-hankkeen myötä. Jyväskylään rakennettava uudistettu monitoimiareena tarjoaa mahdollisuuden uudistaa ottelutapahtumaa kokonaisvaltaisesti. Tämän vuoksi on tärkeää ymmärtää nykyisen ottelutapahtuman vahvuudet ja kehityskohteet ennen siirtymistä uusittuihin tiloihin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu asiakaskokemuksen, viihtyvyyden ja elämyksellisyyden käsitteisiin sekä jääkiekko-ottelun erityispiirteisiin. Lisäksi työssä hyödynnetään palvelumuotoilun näkökulmaa, jossa palvelua tarkastellaan asiakkaan kokemana polkuna eri kontaktipisteiden kautta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa tutkimuskohteena on JYPin kotiottelutapahtuma. Tutkimusaineisto kerättiin havainnoinnin, fokusryhmähaastattelun ja benchmarkkauksen avulla. Näiden menetelmien avulla pyrittiin saamaan monipuolinen kuva ottelutapahtumasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Ottelutapahtumaa havainnoitiin palvelupolkuna, joka koostuu vaiheista ennen ottelua, ottelun aikana ja sen jälkeen. Asiakaskokemusta ja viihtyvyyttä tutkittiin myös kahden fokusryhmähaastattelun keinoin ja ottelutapahtuman toimivuutta ja resursseja verrattiin muihin Liiga-seuroihin benchmarkingin avulla. Tulokset osoittavat, että JYPin ottelutapahtuman keskeisimmät vahvuudet ovat tunnelma, fanikulttuuri ja yhteisöllisyys. Asiakkaat arvostavat erityisesti elämyksellisyyttä, selkeää tapahtumarakennetta sekä mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti ottelutapahtumaan. Kehittämiskohteet liittyvät puolestaan yleisön osallistamisen systemaattisuuteen, kohderyhmäkohtaisen sisällön lisäämiseen sekä palveluiden sujuvuuteen ja saavutettavuuteen. Tutkimuksen pohjalta esitettiin useita konkreettisia kehittämisehdotuksia ja luotiin visualisoitu palvelupolku. Mon, 27 Apr 2026 06:01:47 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915315 2026-04-27T06:01:47Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915256 Osaamisen kehittäminen suun terveydenhuollossa : miten ottaa lähisuhdeväkivalta puheeksi kliinisessä työssä? Aigro, Elina Opinnäytetyössä kehitettiin suun terveydenhuollon ammattilaisten osaamista lähisuhdeväkivallan puheeksiotossa ja tuotettiin käyttöön viisiportainen toimintamalli. Kehittämistyö toteutettiin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle, jossa väkivallan varhainen tunnistaminen on osa lakisääteistä hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämistä. Suun terveydenhuollossa puheeksioton käytännöt olivat ennen kehittämistyötä hajanaisia, eikä yhtenäistä toimintamallia ollut. Tietoperustassa kuvattiin lähisuhdeväkivallan ilmiö sosiaali- ja terveydenhuollossa, puheeksioton periaatteet sekä osaamisen kehittämisen ja oppivan työyhteisön näkökulmat. Lisäksi tarkasteltiin toimintatutkimusta ja monimenetelmällisyyttä kehittämistyön viitekehyksenä. Aineisto kerättiin Webropol kyselyllä ja osallistavalla työpajalla. Kyselyllä selvitettiin puheeksioton osaamista, toteutumista ja haasteita. Työpajassa harjoiteltiin vuorovaikutustilanteita ja laadittiin yhdessä konkreettisia puheeksioton lauseita. Aineiston analyysi toteutettiin monimenetelmällisellä, teemoittavalla otteella. Tulokset osoittivat, että puheeksiotto toteutuu työssä harvoin ja että ammattilaiset kaipaavat selkeitä ohjeita, valmiita lauseita, ohjauspolkujen tuntemusta ja kirjaamiskäytäntöjä. Suuhygienistit kokivat osaamisensa hammaslääkäreitä heikommaksi, mikä perusteli työpajan kohdentamisen heille. Kehittämistehtävän tuotoksena luotiin viisiportainen puheeksioton toimintamalli: normalisoi ja kysy kaikilta, havainnoista liikkeelle, kiitä, ohjaa ja kirjaa. Jatkokehittämiseksi suositeltiin ohjauspolkujen tarkentamista, kirjaamisohjeen viimeistelyä, mallin pilotointia laajemmalla henkilöstöllä ja toimintamallin sisällyttämistä perehdytykseen. Tulokset osoittavat, että selkeä ja harjoittelua tukeva toimintamalli voi vahvistaa suun terveydenhuollon roolia väkivallan varhaisessa tunnistamisessa ja tukea hyvinvointialueen väkivallan ehkäisytyötä. Fri, 24 Apr 2026 11:38:51 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915256 2026-04-24T11:38:51Z