https://www.theseus.fi:443/handle/10024/160885 Avoimen kokoelman opinnäytetyöt ovat vapaasti käytettävissä Internetin välityksellä. Thu, 28 May 2026 03:45:18 GMT 2026-05-28T03:45:18Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/923074 Aikuisten puhe- ja kuulovammaisten potilaiden ohjaus magneettitutkimuksissa : kommunikointikortit röntgenhoitajien työn tueksi Pohjola, Anni Magneettitutkimukset ovat yleisiä kuvantamistutkimuksia, joilla saadaan monipuolista kuvantamistietoa. Röntgenhoitajan työssä koetaan haasteeksi puhe- ja kuulovammaisten potilaiden kanssa kommunikointi magneettitutkimuksissa esimerkiksi kuulokojeen puuttumisen takia. Kuulonalenema on yleinen toimintarajoite ja kuurot sekä huonokuuloiset potilaat voivat kokea epätasa-arvoisuutta terveydenhuollossa. Suomessa on noin 800 000 ihmistä, joilla on jonkin asteinen kuulonalenema. Suomessa on noin 120 000 ihmistä, joilla on puheen ymmärtämisen tai tuottamisen haasteita. Noin 70 % kuulovammaisista on vaikeuksia ymmärtää lääketieteellisiä tutkimuksia. Kuulovammaisilla potilailla on riski kuvantamisprosessin keskeyttämiselle, jos he eivät ole ymmärtäneet kokonaan heille annettuja ohjeita. Huono viestintä magneettitutkimuksessa voi aiheuttaa turvallisuusriskejä ja huonoja potilaskokemuksia. Väärinymmärrykset voivat myös aiheuttaa puutteellista hoitoa ja hoitovirheitä. Erilaisten kommunikointikeinojen käyttö helpottaa viestimistä ja tehostaa myös viestin ymmärtämistä. Kuvat ovat yksi kommunikoinnin keinoista. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli laatia 11 kommunikointikorttia röntgenhoitajien työn tueksi puhe- ja kuulovammaisten potilaiden ohjaamiseen. Kommunikointikorttien tarkoituksena oli parantaa röntgenhoitajan ja puhe‑ tai kuulovammaisen potilaan välistä kommunikaatiota magneettikuvaustilanteessa. Lopputuotoksena tehtävistä kommunikointikorteista tehtiin helposti luettavia ja ymmärrettäviä sekä röntgenhoitajille että puhe- ja kuulovammaisille potilaille. Kommunikointikortteihin sisältyi ohjeteksti sekä tekstin ymmärtämistä täydentävä kuva. Korttien aiheet koskivat magneettikuvauksissa yleisimmin tarvittavia ohjelauseita. Kommunikointikortit laadittiin sisällöltään tilaajan toiveiden mukaisiksi. Kortit toteutettiin sähköisessä muodossa PowerPoint –ohjelmalla. Korteista kerättiin palautetta Webropol-kyselyllä ja kortit koettiin todella hyvin onnistuneiksi. Wed, 27 May 2026 13:07:41 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/923074 2026-05-27T13:07:41Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/923070 Jälkilaskentaprosessin kehittäminen infrarakentamisessa Poijula, Anni Infrarakentamisessa urakoiden kustannuslaskennan tarkkuudella ja toteutuneiden kustannusten seurannalla on merkittävä vaikutus työmaiden kannattavuuteen. Toteutuneista urakoista saatavaa tietoa voidaan hyödyntää tulevien hankkeiden tarjouslaskennassa, tuotannon kehittämisessä ja kustannusten hallinnassa. Tämän vuoksi toimiva jälkilaskentaprosessi on tärkeä osa infrarakentamisen kustannushallintaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimeksiantajan jälkilaskentaprosessia sekä selvittää, mitä tietoja toimiva jälkilaskenta edellyttää. Lisäksi työssä arvioi-tiin, onko nykyistä laskenta- tai toteutusprosessia tarpeen kehittää jälkilaskennan näkökulmasta sekä miten jälkilaskentaa voidaan hyödyntää tulevissa urakkalaskennoissa ja tuotannon kehittämisessä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineistonkeruumenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta, tapaustutkimusta sekä asiantuntija-keskusteluja. Työssä perehdyttiin infrarakentamisen kustannuslaskentaan, kustannusvalvontaan ja jälkilaskentaan liittyvään kirjallisuuteen. Lisäksi toteutettiin esimerkkityömaan jälkilaskenta, jonka avulla arvioitiin nykyisen toiminta-tavan toimivuutta ja kehitystarpeita. Työn aikana käytiin keskusteluja myös yrityksen laskentapäällikön ja työnjohdon kanssa. Työn tuloksena laadittiin toimeksiantajalle jälkilaskentaprosessi, jossa määriteltiin jälkilaskennan vaiheet, vastuut ja tiedonkulku urakan eri vaiheissa. Työssä havaittiin, että kustannusten litteroinnin ja kulujen kohdistamisen oikeellisuus jo urakan aikana on keskeinen edellytys luotettavalle jälkilaskennalle. Lisäksi todettiin, että jälkikäteen tehtävä kustannusten uudelleenkohdistaminen on suurissa urakoissa erittäin työlästä ja heikentää saadun tiedon luotettavuutta. Työssä korostui myös työmaan ja laskennan välisen yhteistyön merkitys kustannustiedon keräämisessä ja hyödyntämisessä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yhtenäinen jälkilaskentaprosessi paran-taa mahdollisuuksia hyödyntää toteutuneista urakoista saatavaa tietoa tulevissa tarjouslaskennoissa ja tuotannon kehittämisessä. Prosessin käyttöönotto edellyttää kuitenkin riittäviä resursseja, henkilöstön sitoutumista sekä johdon tukea. Jatkossa prosessia kannattaa pilotoida useissa samantyyppisissä ura-koissa sekä selvittää, miten automaatiota ja tekoälyä voidaan hyödyntää jälki-laskennan kehittämisessä. Wed, 27 May 2026 13:02:53 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/923070 2026-05-27T13:02:53Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/923008 Aivojen magneettitutkimukseen valmistautuminen magneettirekassa : opas aikuispotilaalle Anttila, Maisa; Jounila, Adele Magneettitutkimus on keskeinen kuvantamismenetelmä, jossa ei käytetä ionisoi vaa säteilyä, mutta siihen liittyy erityisiä turvallisuusriskejä voimakkaiden magneettikenttien vuoksi. Magneettiympäristössä tapahtuvat vaaratilanteet voivat aiheuttaa vakavia seurauksia, minkä vuoksi potilaiden riittävä ohjaus ja valmistautuminen tutkimukseen ovat keskeisessä roolissa turvallisuuden ja tutkimuksen onnistumisen kannalta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa selkeä, tiivis ja helposti ymmärrettävä opas magneettirekkaan tuleville aikuispotilaille aivojen alueen magneettitutkimukseen valmistautumisesta. Tavoitteena oli lisätä potilaiden tietoa tutkimuksen kulusta, turvallisuusohjeista ja kontraindikaatioista sekä tukea potilaiden valmistautumista tutkimukseen. Lisäksi tavoitteena oli sujuvoittaa tutkimustilanteita ja tukea röntgenhoitajien työtä potilasohjauksessa. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena työnä yhteistyössä Raahen sairaalan kanssa. Tuotoksena laadittiin kirjallinen opas, joka sijoitettiin sairaalan aulaan potilaiden luettavaksi ennen tutkimusta. Oppaan sisältö perustui ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon magneettikuvantamisesta, potilasohjauksesta ja magneettiturvallisuudesta. Oppaan suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota selkeään kieleen, havainnollisuuteen ja potilaslähtöisyyteen. Oppaasta kerättiin palautetta sekä potilailta että röntgenhoitajilta. Palautteen perusteella opas koettiin selkeäksi, informatiiviseksi ja hyödylliseksi. Se lisäsi potilaiden ymmärrystä tutkimuksen kulusta ja turvallisuusasioista sekä vähensi tutkimukseen liittyvää epävarmuutta. Hoitajien näkökulmasta opas tuki potilasohjausta ja sujuvoitti tutkimustilanteita. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että selkeä ja potilaslähtöinen ohjausmateriaali edistää potilasturvallisuutta ja parantaa magneettitutkimuksen sujuvuutta. Wed, 27 May 2026 11:42:26 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/923008 2026-05-27T11:42:26Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/922998 Tietojenkalasteluhuijausten tunnistaminen ja käyttäjien tietoturvatietoisuus Hyötylä, Veeti Tämä opinnäytetyö selvitti 18–30-vuotiaiden nuorten aikuisten tietoturvatietoisuutta ja kykyä tunnistaa tietojenkalastelua. Määrällisen kyselytutkimuksen (n=41) mukaan kohderyhmän digitaalinen osaaminen on vahvaa, mutta luottamus omiin kykyihin on osin ristiriidassa todellisuuden kanssa, sillä lähes kolmannes vastaajista oli klikannut huijauslinkkiä. Tutkimus osoittaa, että teknisten suojien rinnalla tarvitaan jatkuvaa koulutusta ja asenteiden kehittämistä, erityisesti sosiaalisen median ja tekstiviestien kautta tulevien uhkien tunnistamisessa. Wed, 27 May 2026 11:29:49 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/922998 2026-05-27T11:29:49Z