https://www.theseus.fi:443/handle/10024/160897 Sat, 25 Apr 2026 04:09:31 GMT 2026-04-25T04:09:31Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915081 Pelastustoiminnan johtaminen hälytysajon yhteydessä: vaikutukset työturvallisuuteen ja johtamisen laatuun Söderholm, Dick; Ikonen, Jani Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten toimintamalli, jossa pelastustoiminnan johtaja toimii itse kuljettajana hälytysajon aikana, vaikuttaa turvallisuuteen sekä pelastustoiminnan johtamisen laatuun. Pelastustoiminnan johtaminen on vaativa kokonaisuus, jossa päätökset vaikuttavat paitsi uhrien ja sivullisten turvallisuuteen myös pelastushenkilöstön turvallisuuteen. Tilannetietoisuus on keskeisessä roolissa, minkä lisäksi pelastustoiminnan johtajan on kyettävä toimimaan tehokkaasti myös paineen ja stressin alaisena. Hälytysajo puolestaan on yksi pelastustoiminnan vaarallisimmista vaiheista, sillä siihen liittyy riskejä, joita kuljettaja ei aina pysty täysin hallitsemaan, ja hälytysajoneuvot ovat tilastojen mukaan osallisina onnettomuuksissa useita kertoja vuodessa. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena, jonka kohderyhmänä olivat pelastuslaitoksilla työskentelevät päivystävät palomestarit. Tutkimukseen osallistui 14 pelastuslaitosta, ja se toteutettiin sähköisesti Webropol-alustalla. Tutkimusta täydennettiin kirjallisuuskatsauksella, jonka tavoitteena oli kognitiotieteen avulla ymmärtää tutkimustuloksia syvemmin. Tutkimustulos osoittaa, että toimintamalli, jossa pelastustoiminnan johtaja toimii ilman kuljettajaa hälytystehtävällä, vaarantaa paitsi päivystävän palomestarin oman turvallisuuden myös muiden tienkäyttäjien sekä välillisesti pelastushenkilöstön turvallisuuden. Pelastustoiminnan johtaminen hälytysajon yhteydessä heikentää merkittävästi kykyä havaita ja reagoida liikenteen tapahtumiin, ja suuri osa vastaajista kertoo kokeneensa läheltä piti -tilanteita kuljettajan puuttumisen vuoksi.Lisäksi toimintamalli heikentää pelastustoiminnan johtamisen laatua. Erityisesti tilannekuvan muodostaminen ja ylläpitäminen koetaan vaikeaksi, ja lisäksi myös viestiliikenteen havaitseminen ja ymmärtäminen vaikeutuvat. Toimintamalli lisää myös stressiä ja kognitiivista kuormitusta, mikä heikentää entisestään sekä turvallisuutta että pelastustoiminnan johtamisen laatua. Tutkimus tarjoaa pelastuslaitoksille ja päivystäville palomestareille tietoa toimintamallin riskeistä ja sen vaikutuksista pelastustoiminnan johtamiseen. Tulokset voivat auttaa turvallisempien ja tehokkaampien toimintatapojen suunnittelussa sekä johtamisen tuen ja koulutuksen kehittämisessä. Tutkimus toimii myös pohjana jatkotutkimuksille pelastustoimen käytäntöjen parantamiseksi. Thu, 23 Apr 2026 10:30:08 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915081 2026-04-23T10:30:08Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915039 MERT-järjestelmän käyttö rannikkoalueiden pelastuslaitoksilla Karvonen, Dan Opinnäytetyössä tarkasteltiin MERT-johtamisjärjestelmän käyttöä rannikkoalueiden pelastuslaitoksilla. MERT (Marine Environment Response Tool) on Rajavartiolaitoksen omistama ja ylläpitämä ympäristövahinkojen torjunnan johtamis- ja tilannekuvajärjestelmä, joka on tarkoitettu merellisten ympäristöonnettomuuksien johtamiseen. Järjestelmä otettiin operatiiviseen käyttöön vuonna 2022 korvaamaan aiempi Boris2-järjestelmä. Tutkimuksen kohteena olivat rannikkoalueiden pelastuslaitokset, joilla on keskeinen vastuu rannikko- ja sisävesialueilla tapahtuvien ympäristövahinkojen torjunnassa. Työn tarkoituksena oli selvittää, kuinka laajasti ja millä tavoin MERT-järjestelmää käytetään pelastuslaitoksilla sekä millaiseksi käyttäjät kokevat oman osaamisensa ja järjestelmään liittyvän koulutuksen. Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisesti. Keskeisenä aineistona käytettiin pelastuslaitosten MERT-käyttäjille suunnattua kyselyä, jolla kartoitettiin käyttäjäkokemuksia järjestelmän käytöstä, hyödynnettävyydestä ja koulutuksesta. Tämän sekä omakohtaisten kokemusten avulla pyrittiin muodostamaan kokonaiskuva MERT-järjestelmän todellisesta käytöstä pelastuslaitoksilla. Tulosten perusteella MERT-järjestelmän käyttö pelastuslaitoksilla osoittautui epätasaiseksi. Järjestelmää hyödynnettiin pääasiassa vain suuremmissa ympäristövahinkotilanteissa, jos silloinkaan. Pienemmät pelastuslaitosjohtoiset tehtävät jäivät usein kirjaamatta MERT-järjestelmään. Käyttäjät ovat pääosin päällystöön kuuluvia ja tilannekeskuksien henkilökuntaa, eikä järjestelmä ollut vakiintunut osaksi alipäällystön toimintaa. Käyttäjät kokivat MERT-järjestelmän hyödylliseksi yhteisen tilannekuvan muodostamisessa, suunnittelussa ja moniviranomaisyhteistyössä, mutta järjestelmän rinnakkaiskäyttö muiden johtamis- ja kirjausjärjestelmien kanssa koettiin kuormittavaksi. Koulutuksen osalta havaittiin, että käyttäjien osaamistaso vaihteli merkittävästi ja koulutuksen hyödyntäminen oli osin satunnaista. Johtopäätöksenä todettiin, että MERT-järjestelmän asema rannikkoalueiden ympäristövahinkojen torjunnassa on keskeinen, mutta sen käyttö ei ole vielä vakiintunut kaikilla pelastuslaitoksilla. Järjestelmän tehokkaampi hyödyntäminen edellyttää selkeämpiä kansallisia linjauksia pelastuslaitosten kirjauskäytännöistä, koulutuksen systemaattisempaa toteuttamista sekä MERT-järjestelmän roolin vahvistamista osana pitkäkestoisten ympäristövahinkotilanteiden johtamista.; The thesis examined the use of the MERT system by coastal rescue departments. The Marine Environment Response Tool (MERT) is a management and situational awareness system for environmental damage prevention, owned and maintained by the Finnish Border Guard, specifi-cally designed for managing marine environmental accidents. The system was put into opera-tional use in 2022 to replace the previous BORIS2 system. The focus of the study was on coastal rescue services, which have a key responsibility in environmental damage in coastal and inland waters. The purpose of the thesis was to find out how extensively and in what ways the MERT system is used by rescue services, and what the users feel about their own expertise and the training related to the system. The study was carried out using a mixed method approach. A survey aimed at MERT users of rescue services was used as the key material to map user experiences of the use, usability and training of the system. The survey results, together with the author’s professional experience, were used to form an overall picture of the actual use of the MERT system by rescue services. Based on the results, the use of the MERT system by rescue services turned out to be uneven. The system was mainly used only in larger environmental damage situations, if at all. Smaller rescue department-led missions were often left unregistered in the MERT system. The users are mainly officers and situation centre staff, and the system was not established as part of the rou-tine operational activities. Users found the MERT system particularly useful in forming, planning and multi-authority co-operation on a shared situational picture, but the parallel use of the system with other management and logging systems was perceived as a burden. In terms of training, it was found that the level of competence of the users and utilisation of training varied significantly. The conclusion was that the role of the MERT system in combating environmental damage in coastal areas is central, but its use has not yet been established in all rescue services. More efficient utilisation of the system requires clearer national policies on the recording practices of rescue departments, more systematic implementation of training, and the strengthening of the MERT system's role as part of the management of long-term environmental damage situations. Thu, 23 Apr 2026 07:41:40 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915039 2026-04-23T07:41:40Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915028 Katujengi-ilmiö suomalaisessa mediassa : diskurssianalyysi suomalaisista pääkirjoituksista ja kolumneista 2020–2024 Laaksonen, Eetu Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, millaisia diskursseja suomalaisessa mielipidejournalismissa rakentuu katujengi-ilmiön ympärille, millaisin kielellisin ja retorisin keinoin nämä diskurssit muodostuvat, sekä miten nuoret asemoidaan niissä. Teoreettinen viitekehys pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin, kehystämisteoriaan ja huolipuheeseen. Tutkimusaineisto koostuu kymmenen suosituimman sanoma- ja kaupunkilehden pääkirjoituksista ja kolumneista vuosilta 2020–2024 (N=18). Tutkimusmetodina on aineistolähtöinen diskurssianalyysi. Aineistosta tunnistettiin neljä diskurssia: uhka-, ratkaisu-, uhri- ja poliittinen diskurssi. Hegemonisessa asemassa oleva uhkadiskurssi rakentaa ilmiöstä turvallisuusuhkaa erityisesti laadullisilla ja arvottavilla sanavalinnoilla sekä vertailevalla "Ruotsin tie" -retoriikalla. Ratkaisudiskurssissa hyödynnetään välttämättömyyden retoriikkaa ja luonnollistettua kausaalisuutta, joilla niin repressiiviset kuin ennalta estävätkin ratkaisut esitetään itsestäänselvyyksinä. Poliittisessa diskurssissa ilmiö kytketään syyllistämisen retoriikalla puoluepoliittiseen kamppailuun. Nuoret asemoidaan diskursseissa poikkeuksetta passiivisiksi kohteiksi joko uhreina tai uhkana. Toistuva nuorten toimijuuden poistaminen tehdään esimerkiksi verbeillä, jotka kuvaavat nuorten "ajautumista" tai "päätymistä" jengeihin, jolloin vastuu siirretään yksilöltä yleensä yhteiskunnalle. Tutkimus tuo suomalaiseen katujengi-ilmiötä koskevaan tutkimuskenttään uuden näkökulman, sillä mielipidejournalismia ei ole aiemmin tarkasteltu diskurssianalyysin keinoin. Mediakehystyksen mekanismien tunnistaminen tukee poliisin ilmiöviestintää sekä tarjoaa päättäjille ja nuorisoalan ammattilaisille välineitä yhteiskunnallisen keskustelun kriittiseen tulkintaan. Thu, 23 Apr 2026 07:12:22 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915028 2026-04-23T07:12:22Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914891 Osaamisperusteisen ohjauksen vaikuttavuus pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoiminnassa : henkilöstön näkökulma ohjeen SM 2023:28 toimeenpanoon ja tietojohtamiseen Itkonen, Kari Pelastustoiminta edellyttää henkilöstöltä korkeaa osaamista sekä kykyä toimia vaativissa ja riskialttiissa tilanteissa. Sisäministeriö julkaisi vuonna 2023 ohjeen pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoiminnasta, jossa osaamisen arviointia laajennettiin aiempaa pelastussukellusohjetta osaamisperusteisemmaksi. Ohje korostaa pelastuslaitosten vastuuta osaamisen arvioinnin ja osaamisen johtamisen kehittämisessä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on arvioida ohjeen tunnettavuutta, toimeenpanoa ja koettua vaikuttavuutta pelastuslaitoksissa osaamisen johtamisen ja tietojohtamisen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tutkimuksena. Tausta-aineistoa kerättiin ohjetta valmistelleen työryhmän jäsenten haastatteluista ja varsinainen tutkimusaineisto kerättiin valtakunnallisella Webropol-kyselyllä pelastuslaitosten johdolle, suunnittelu- ja operatiiviselle henkilöstölle. Tulosten perusteella ohje tunnetaan pelastuslaitoksissa kohtalaisesti, mutta sen käytännön toimeenpano ja osaamisvaatimusten systemaattinen arviointi ovat vielä kehittymässä. Erityisesti osaamisen laadullinen arviointi ja arviointikäytäntöjen yhdenmukaisuus koettiin haasteellisiksi. Tulokset viittaavat siihen, että ohjeen vaikuttavuus riippuu siitä, miten osaamisen arviointi integroidaan osaksi pelastuslaitosten johtamis- ja harjoitusjärjestelmiä. Tutkimus korostaa pedagogisten arviointimenetelmien kehittämisen, harjoitustoiminnan systematisoinnin sekä valtakunnallisen ohjauksen ja viestinnän merkitystä pelastuslaitosten osaamisen hallinnan kehittämisessä. Wed, 22 Apr 2026 07:11:40 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914891 2026-04-22T07:11:40Z