https://www.theseus.fi:443/handle/10024/160902 Sun, 12 Apr 2026 23:17:23 GMT 2026-04-12T23:17:23Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/912112 Hyvä henkilöstöjohtaminen – Inhimilliset resurssit organisaation menestystekijänä Ahola, Pasi; Alhainen, Anne-Mari; Palo, Anni; Tarasmaa, Annukka; Arpomaa, Terhi; Björs, Nora; Eerola-Martikainen, Jenni; Ruotsalainen, Emmi; Fingerroos, Sanna; Ghasemzadeh, Lotta; Hakkarainen, Marjaana; Hankaniemi, Minna-Liisa; Hankilanoja, Katriina; Hartikainen, Noora; Heikkinen, Valtteri; Heino, Sanna; Helander, Nina; Helin, Antti; Helminen, Krista; Hovi, Nina; Hyökyvaara, Tuuna; Hälinen, Nora; Härkönen, Jenni; Ikäheimo, Marketta; Immonen, Niina; Juuso, Ari; Jyrkäs, Salla; Jääskeläinen, Olli; Jääskivi, Jonna; Karjalainen, Viivi; Kejonen, Jenna; Kemppainen, Tuovi; Koistinen, Marjo; Komu, Sanna; Kontkanen, Tiina; Korhonen, Jenni; Koski, Johanna; Kouvalainen, Anne-Mari; Kovalainen, Niina; Kröger, Jani; Kubier, Maria; Kukka, Henna; Kyllönen, Enni; Lahtinen, Saija; Laihola-Baas, Sanna; Lehesvuori, Krista; Leino, Outi; Leinonen, Johanna; Leiviskä, Tuija; Leppäaho, Tuuli; Liljeberg, Michaela; Lohvansuu, Ninni; Manula, Mika; Martikainen, Janne; Mattola, Marjo; Mehtonen, Lauri; Moilanen, Ville; Moisanen, Kirsi; Mourujärvi, Juha; Myllymäki, Hanna; Mäki, Otso-Olavi; Mäkipää, Sara; Määttä, Joni; Määttä, Mari; Niemeläinen, Antti; Niemi, Annina; Nikkilä, Marianne; Helander, Nina; Nivala, Marianne; Nurkkala, Lisa; Nykänen, Paula; Ohtamaa, Paula; Oikarinen, Sanna; Oksanen, Mirja; Paakkinen, Ville; Packalen, Elsa; Pahkasalo, Nina; Palo, Heli; Palokangas, Arja; Pehkonen, Susanna; Pekkonen, Emmi; Peltokumpu, Ulla; Peltola, Iina; Pietarila, Moona; Piirainen, Päivi; Piisilä, Pia; Piispa, Markus; Pirttilä, Pinja; Pitkäjärvi, Iiris; Poukkula, Teija; Pyykönen, Anu; Raati-Kortelainen, Marjukka; Rantamölö, Minna; Rontu, Heli; Rutanen, Paula; Rättyä, Anne; Saari, Riia; Sallinen, Liisa; Sammalniemi, Elsa; Sentürk, Ayla; Siuruainen, Rosa; Sormunen, Virpi; Talman-Kajava, Nina; Tervo, Jonna; Tiimonen, Niina; Tikka, Ilona; Timonen, Kati; Toukola, Lilli; Tuomainen, Terhi; Tähti, Sandra; Uitto, Erja; Ulmanen, Jenia-Camilla; Urbel, Kylli; Uunonen, Pasi; Vahtola, Paula; Vento, Pinja; Vepsäläinen, Noora; Vihinen, Emma; Viljanen, Mira; Virkkala, Heidi; Voutilainen, Mikko; Väisänen, Paula; Väre, Hanna; Yli-Kauhaluoma, Sari; Ylitalo, Teppo Piirainen, Anu; Moisanen, Kirsi Työelämä elää jatkuvaa murrosta, jossa teknologinen kehitys, osaajapula, hybridityö ja työhyvinvoinnin merkityksen kasvu muovaavat organisaatioiden henkilöstöjohtamisen tarpeita (Rinki 2022). Henkilöstöjohtamisen kuudenteen kokoomateoksen kirjoittamiseen ovat osallistuneet Kajaanin ylemmän ammattikorkeakoulun monialaiset henkilöstöjohtamisen opintojakson opiskelijat ja opettajat. Julkaisun artikkeleissa korostuu erityisesti neljä nykyaikaisen HR-johtamisen painopistealuetta: strategian toimenpiteistäminen, jatkuva oppiminen, vuorovaikutus organisaatiokulttuurissa sekä muutoksen johtaminen. Nämä ovat keskeisiä teemoja myös henkilöstöjohtamisen tutkimuksissa, joissa korostetaan mm. psykologista turvallisuutta, dataperusteista päätöksentekoa, osaamisen jatkuvaa kehittämistä, valmentavaa johtamista ja eettistä muutosjohtamista. Artikkelit vastaavat näihin painopisteisiin monipuolisesti. Strategian toimenpiteistämistä käsittelevät artikkelit vahvistavat perehdytyksen, palkitsemisen, johtamisviestinnän ja osaamisen johtamisen merkitystä strategian konkretisoimisessa työyhteisöissä. Tämä vastaa uusimpia havaintoja siitä, että strategia toteutuu ainoastaan, mikäli työntekijät ymmärtävät oman roolinsa ja kokevat työnsä merkitykselliseksi. Jatkuvan oppimisen teema ilmenee perehdytys-, mentorointi- ja osaamisen johtamisen artikkeleissa. Organisaatioilla on tarvetta edistää ennakoivia, joustavia ja työn ohessa tapahtuvia oppimisen mahdollisuuksia. Juuri näitä näkökulmia artikkelit syventävät esimerkiksi PDCA-mallin, osaamiskartoitusten ja oppivan organisaation käsitteiden avulla. Vuorovaikutuksen ja organisaatiokulttuurin osalta julkaisu korostaa psykologista turvallisuutta, avointa dialogia ja johtamisen inhimillistä ulottuvuutta. Nämä tekijät ovat työelämässä merkityksellisiä, sillä vuorovaikutus on paitsi työhyvinvoinnin myös innovaatiokyvykkyyden edellytys. Tulevaisuuden työelämässä Ihmisten turvana ja voimavarana säilyvät tehtävät, joissa vaaditaan luovaa tai sosiaalista älykkyyttä. Muutoksen johtamista käsittelevät artikkelit tuovat esiin muutosjohtamisen eettisen, vuorovaikutteisen ja hyvinvointia tukevan luonteen. Onnistunut muutos perustuu ennakoivaan osaamisen kehittämiseen, avoimeen kommunikointiin ja työn kuormituksen hallintaan. Työkuormitusta lisäävät useat työolosuhteissa tapahtuvat muutokset. Työntekijöiden psyykkistä kuormitusta lisäävät uusien tehtävien opettelu, kiristynyt työtahti ja epävarmuus tulevaisuudesta. Sosiaaliselle kuormittuneisuudelle altistavat erityisesti vuorovaikutustilanteet esimerkiksi asiakkaiden tai omaisten kanssa. Kokonaisuutena tämä julkaisu tarjoaa monipuolisen ja tutkimusperustaisen näkymän henkilöstöjohtamisen trendeihin ja käytäntöihin. Se tarjoaa organisaatioille näkökulmia vahvistaa henkilöstön osaamista, hyvinvointia ja sitoutumista. Nämä ovat menestystekijöitä, joiden merkitys korostuu entistä enemmän muuttuvassa työelämässä. Tämän julkaisun tavoitteena on avata henkilöstöjohtamisen keskeisiä teemoja ajankohtaisten ilmiöiden, tutkimustiedon ja käytännön kehittämismenetelmien avulla. Artikkelien kokonaisuus osoittaa, että henkilöstöjohtaminen ei ole enää yksittäisiä toimenpiteitä, vaan strateginen, vuorovaikutteinen ja jatkuvasti kehittyvä iteratiivinen prosessi, joka heijastuu organisaation menestykseen väistämättä. Mon, 09 Mar 2026 10:26:35 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/912112 2026-03-09T10:26:35Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/910748 Ohjauksen toimintamalli 2026 Rajander, Tuula; Saari, Mikko; Sievers, Kirsi; Tolonen, Jaana Ammattikorkeakoululain ja asetuksen mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on ”antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.” (Ammattikorkeakoululaki 4 §.) Opintojen ohjaus on korkeakoulupedagogiikan keskeinen tehtäväalue. Ohjauksella varmistetaan opinnoissa onnistuminen opintojen hakuvaiheesta valmistumiseen ja aina työelämään siirtymiseen saakka. Opintojen aikaisen ohjauksen tulee vastata oppijoiden moninaisiin tarpeisiin, edistää opintojen sujuvuutta ja sen on ehkäistävä opintojen keskeytymistä sekä edistettävä opiskelukyvykkyyden kasvua. Korkeakoulun ohjaus ei rajoitu ainoastaan tutkinto-opiskelijoihin, vaan sen tulee huomioida myös muut opiskelijaryhmät, kuten ristiinopiskelijat sekä jatkuvan oppimisen opiskelijat, jotka suorittavat yksittäisiä opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia. Jatkuvan oppimisen ohjauksen tarve on kasvava, mikä on otettava huomioon ohjauspalveluja suunniteltaessa ja toteuttaessa. Ohjauksen toimintojen on tuettava työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden opiskelumahdollisuuksia. Ohjauksen kehittämistyötä tehdään verkostomaisesti sekä moniammatillinen näkökulma huomioiden. KAMKin ohjauksen mallissa huomioidaan ja kuvataan edellä esitetyt ohjauksen ulottuvuudet. Vaikuttavan ohjauksen kannalta on tärkeää, että eri osaamisalueiden ohjauksen käytänteet ovat yhtenäiset. Yhtenäisyyttä edistetään KAMKissa opetussuunnitelman yhteisillä perusteilla, jossa määritetään pedagogiset sekä ohjauksen järjestämistä koskevat toimintaperiaatteet yleisellä tasolla. Ohjauksen mallissa kuvataan opiskelun sekä opiskelukyvykkyyden tukemisen käytänteet, vastuut, toimijoiden roolit sekä ohjaustoiminnan toimivuuden arviointi yhteisiä perusteita yksityiskohtaisemmin. Ohjauksen ja opetuksen käytänteet perustuvat koulutuksen yhteiseen pedagogiseen cKAMK-toimintamalliin 2018 ja 2021 sekä ohjauksen malliin vuodelta 2023. Tämän ohjauksen toimintamallin käytänteet koskevat pääsääntöisesti AMK-tason koulutuksia. Mon, 09 Feb 2026 11:55:47 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/910748 2026-02-09T11:55:47Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/910650 Kansainvälisyys hankkeissa ja koulutuksissa Al Natsheh, Anas; Al Sadi, Nahed; Hasan, Pihla; Kalermo-Poranen, Jonna; Karppinen, Heidi; Keränen, Silja; Koskela, Kyösti; Laatikainen, Outi; Laurila, Henna-Mari; Loshin, Aleksei; Lukkari, Ella; Mikkonen, Pauli; Mustalahti, Marika; Samarina, Tatiana; Sever, Filip; Tikkanen, Joonas; Tolonen, Jarkko; Vuorinen, Sanni; Värjyvirta, Vesa Vaihoja, Vesa Kajaanin ammattikorkeakoulun tarina on monella tavalla tarina ovista, jotka avautuvat maailmalle. Jokainen hanke, jokainen koulutuskokonaisuus ja jokainen uusi idea vie meidät askeleen lähemmäs toisiamme – yli rajojen, kulttuurien ja kielten. Kansainvälisyys ei ole meille vain strateginen tavoite, vaan se on arkea: kohtaamisia, yhteisiä oivalluksia ja rohkeita kokeiluja, joiden juuret voivat olla Kainuun metsissä ja latvukset levittäytyä maailman metropoleihin. Tässä julkaisussa kerromme tarinoita siitä, miten KAMK on ollut mukana luomassa ja jakamassa osaamista globaalissa mittakaavassa. Artikkelit vievät lukijan matkalle, jossa kohdataan huipputeknologian kehittäjiä ja kestävän kehityksen puolestapuhujia, pelialan visionäärejä ja vesiosaamisen vientityötä, luonnon ja kaupunkien yhteyttä edistäviä verkostoja sekä kenttätestauksen pioneereja. Jokainen artikkeli on ikkuna siihen, miten kansainvälinen yhteistyö on muovannut hankkeiden sisältöä, tavoitteita ja tuloksia – ja ennen kaikkea ihmisiä niiden takana. Matkalla pääsemme kurkistamaan tekoälyn ja korkean suorituskyvyn laskennan ekosysteemeihin, seuraamaan veden, energian ja materiaalien kiertoa yli rajojen, ja näkemään, miten datakeskusten lämpö voi olla yhtä kuuma puheenaihe kuin ohjelmistokehityksen uusin innovaatio. Tarinat vievät myös pelimaailmaan, jossa rajat ylitetään tiimityön ja luovuuden voimalla, sekä matkailun ja sertifiointien maailmaan, jossa vastuullisuus on passimme tulevaisuuteen. Kansainvälisyys KAMKin hankkeissa ja koulutuksissa on enemmän kuin yhteistyötä – se on yhteisen kielen löytämistä, vaikka sanat olisivat eri kielillä. Se on kykyä nähdä mahdollisuuksia siellä, missä muut näkevät vain etäisyyttä. Se on rohkeutta kysyä, oppia ja jakaa, ja halua rakentaa siltoja, jotka kestävät aikaa ja muutosta. Toivomme, että tämä julkaisu inspiroi sinua näkemään KAMKin kansainvälisen työn monipuolisuuden ja sen, miten jokainen projekti voi olla osa suurempaa tarinaa – tarinaa, jossa Kainuu ja maailma kohtaavat, ja jossa yhdessä tekeminen synnyttää ratkaisuja, joilla on merkitystä niin täällä kuin kaukana. Fri, 06 Feb 2026 07:38:00 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/910650 2026-02-06T07:38:00Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/909464 Ensihoidon täydentävä osaaminen - Nykytilan analyysi Erkinheimo-Kyllönen, Anne; Kattainen, Heikki; Nousiainen, Aki Ensihoito on terveydenhuollon etulinjassa toimiva kriittinen palvelu, jossa jokainen päätös ja toimenpide voi vaikuttaa potilaan selviytymiseen. Työ on vaativaa ja tapahtuu usein ennakoimattomissa olosuhteissa, mikä edellyttää vahvaa ammattitaitoa, nopeaa reagointia ja kykyä tehdä ratkaisuja paineen alla. Näiden taitojen rinnalla korostuu moniammatillinen yhteistyö, sillä ensihoito on osa laajempaa hoitoketjua, jossa pelastustoimi, päivystys, erikoissairaanhoito ja muut terveydenhuollon toimijat muodostavat yhteisen kokonaisuuden potilaan parhaaksi. Moniammatillinen osaaminen ei ole vain tiedon jakamista, vaan kykyä toimia saumattomasti yhdessä eri ammattiryhmien kanssa. Yhteistyö varmistaa, että potilas saa oikea-aikaista ja laadukasta hoitoa – olipa kyseessä kiireellinen ensihoitotehtävä, suuronnettomuus tai pitkäkestoinen hoitoprosessi. Ensihoidon toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Uudet hoitomenetelmät, teknologiat ja lainsäädännön vaatimukset edellyttävät, että ammattilaiset täydentävät osaamistaan läpi työuran. Jatkuva oppiminen ei ole valinnaista, vaan välttämätöntä potilasturvallisuuden ja hoidon laadun varmistamiseksi. Koulutus ja täydennyskoulutus tukevat ammattilaisia pysymään ajan tasalla ja kehittämään valmiuksiaan vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Toimijoiden osaamisen yhdistäminen luo synergiaetua, jonka kautta koulutusosaaminen laajenee, resursseja käytetään tehokkaammin ja varaudutaan poikkeustilanteiden vaatimiin nopeisiin ratkaisuihin jo olemassa olevan verkoston kautta. Tämä nykytilan kartoitus tarjoaa tietoa ja näkökulmia, joiden pohjalta alueellisen yhteistyön kehittäminen jatkuu. Thu, 08 Jan 2026 12:33:47 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/909464 2026-01-08T12:33:47Z