https://www.theseus.fi:443/handle/10024/160903 Mon, 27 Apr 2026 21:37:40 GMT 2026-04-27T21:37:40Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913586 Ikäystävällinen elinikäinen oppiminen Käsikirja mikro-opintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen kohderyhmänä 55+ -vuotiaat Tämä ikäystävällisen elinikäisen oppimisen käsikirja on tehty osana eurooppalaista Erasmus+ -rahoitteista AliVE (Age-inclusive Lifelong Learning: Microcredentials and Guidelines) -yhteishanketta (2023- 2026). Hankkeessa ovat olleet mukana neljä eurooppalaista korkeakoulua, Kärntenin ammattikorkeakoulu Itävallasta, Corkin yliopisto Irlannista, Kaarlen yliopisto Tsekistä ja Karelia-ammattikorkeakoulu Suomesta. Käsillä olevat tulokset perustuvat osallistavaan toimintatutkimukselliseen prosessiin neljässä eri maassa, ja prosessin pohjalta yhteisesti luotuun synteesiin. Huomio on erityisesti ikääntyvien, 55+ -vuotiaiden oppijoiden kokemuksissa neljässä eri maassa. Thu, 02 Apr 2026 11:16:12 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913586 2026-04-02T11:16:12Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/912719 Purkumateriaalien määrien arviointi LiDAR-aineiston pohjalta - Case 1900-luvun alun omakotitalo Kokkonen, Juuso; Heiskanen, Venla Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa, miten olemassa olevan rakennuksen materiaalimääriä pystytään arvioimaan LiDAR (Light Detection and Ranging) -työkalujen avulla yhdessä pääosin rakenteita rikkomattomien materiaalitutkimusmenetelmien kanssa kohteessa, jossa suunnitteludokumentteja ei ole saatavilla. Lisäksi arvioidaan kuluttajatuotteiden keilainominaisuuden tarkkuutta ja soveltuvuutta määrälaskennan tarpeisiin verrattuna ammattilaistason jalustakeilainlaitteistoon. Tutkimuksessa vertaillaan molemmilla menetelmillä määritettyjä rakenteiden laajuustietoja sekä niistä johdettuja purkumateriaalimääriä sekä pyritään tunnistamaan käyttötapaukset, joissa kevyempi mobiililaitteen LiDAR-keilain on riittävän tarkka suhteessa käyttötarkoitukseen. Tutkimus pyrkii tunnistamaan myös kriittisiä lähtötietoja, joita tarvitaan määrien arviointiin digitaalisten työkalujen tuottamien aineistojen ohella, sekä arvioidaan rakenneavausten ja materiaalitietojen roolia ja vaikutusta määrien luotettavuuteen. Tutkimuksen tuloksena tuotetaan myös suosituksia siitä, mitä materiaalimäärien arvioinnissa tulisi ottaa huomioon kohteissa, joissa suunnitteludokumentteja ei ole saatavilla. Thu, 19 Mar 2026 13:06:56 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/912719 2026-03-19T13:06:56Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/911093 Vetytalouden koulutuspolku Pohjois-Karjalassa Blomqvist, Kim; Kokkonen, Anssi; Kontiokorpi, Anniina; Pesonen, Pentti; Kosunen, Jenni Vetytalouden ja energiasiirtymän osaava työvoima -hankkeen tavoitteena on ollut tunnistaa Pohjois-Karjalan maakunnan koulutusorganisaatioiden koulutussisältötarpeet vetytalouden ja energiasiirtymän näkökulmasta sekä energiasiirtymän edellyttämät osaamistarpeen muutokset Pohjois-Karjalassa. Lisäksi hankkeen tavoitteena on ollut suunnitella energiasiirtymän edellyttämä koulutuspolku maakuntaan. Hankkeen aikana on selvitetty vetytalouteen liittyvää koulutustarjontaa valtakunnallisesti sekä osaamistarpeita valtakunnallisesti ja Euroopan laajuisesti. Tämä on osaltaan antanut hyvän kokonaiskäsityksen siitä, minkälaista osaamista eri koulutustason osaajat tarvitsevat, ja minkälaista koulutustarjontaa tällä hetkellä on tarjolla. Tämä on osaltaan auttanut myös profiloitumisessa Pohjois-Karjalan vetytalouden koulutuspolun osalta. Tässä raportissa kuvataan koulutuspolun suunnittelemisen pohjaksi toteutettu taustatyö sekä hahmotelma koulutuspolusta, jonka edistämisen ja jatkokehittämisen tulisi tapahtua maakunnan koulutusorganisaatioiden yhteisen kehittämishankkeen kautta. Mon, 16 Feb 2026 08:36:38 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/911093 2026-02-16T08:36:38Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/911091 Vetytalouden TKI-oppimisympäristön investointisuunnitelma Blomqvist, Kim; Kokkonen, Anssi; Kontiokorpi, Anniina; Pesonen, Pentti; Kosunen, Jenni Vetytalous on osa laajempaa energiajärjestelmän murrosta, jossa uusiutuva sähkö, biogeenisen hiilidioksidin hyödyntäminen ja vedyn loppukäyttö integroituvat toisiinsa. Tämän raportin tarkoituksena on vetytalouteen liittyvän TKI-oppimisympäristön investointisuunnitelman hahmottaminen Pohjois-Karjalaan. Työssä määritellään oppimisympäristön tavoitteet koulutuksen, innovaatioiden, yritysyhteistyön, kestävän kehityksen ja aluekehityksen näkökulmista. Lisäksi raportissa kuvataan oppimisympäristön konsepti ja rakenne, mukaan lukien fyysiset ja digitaaliset oppimisympäristöt, laboratoriot, pilotointialustat sekä turvallisuuteen, automaatioon ja mittausteknologiaan liittyvät osaamisvaatimukset. Hankkeen aikana tehtyjen selvityksien, haastatteluiden, kyselyiden ja työpajojen tulokset sekä havainnot otetaan huomioon oppimisympäristön suunnittelussa. Raportissa arvioidaan myös tarvittavia resursseja ja investointeja, kuten infrastruktuuria, laitehankintoja, henkilöstöresursseja ja rahoituslähteitä, sekä tunnistetaan keskeiset riskit. Lopuksi tarkastellaan investointisuunnitelman vaikutuksia alueelliseen ja kansalliseen kehitykseen, koulutukseen, yritysyhteistyöhön ja energiasiirtymän edistämiseen, ja esitetään suosituksia nykytilanteen pohjalta. Mon, 16 Feb 2026 08:21:42 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/911091 2026-02-16T08:21:42Z