https://www.theseus.fi:443/handle/10024/160923 Sun, 19 Apr 2026 04:28:25 GMT 2026-04-19T04:28:25Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914529 Työhyvinvointi itsensä johtamisen näkökulmasta Saari, Saara Nykypäivän työelämässä tarvitaan ammattiosaamisen lisäksi myös muita tärkeitä taitoja, kuten elämänhallintataitoja ja kommunikointitaitoja. Nämä taidot kehittyvät - eikä niitä erityisesti opeteta. Työhyvinvointi koostuu monesta tekijästä ja se syntyy pääosin työn arjessa. Työhyvinvoinnin vastuu jakautuu työntekijän ja työnantajan kesken ja se vaatii systemaattista johtamista. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, millä keinoilla varhaiskasvatuksen henkilöstö johtaa omaa työtään sekä miten henkilöstö ajattelee oman toiminnan vaikuttavan muihin työyhteisön jäseniin. Tutkimuksessa käsiteltiin henkilöstön käsityksiä itsensä johtamisesta ja sen vaikutuksista omaan sekä työyhteisön työhyvinvointiin. Tutkimuksessa vastattiin kysymyksiin: ’’Millä keinoilla johdat omaa työtäsi?’’ sekä ’’Miten oma toiminta vaikuttaa muiden työyhteisön jäsenten työhyvinvointiin?’’. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella menetelmällä. Aineisto kerättiin Webropol-kyselyn avulla keskisuuren kaupungin varhaiskasvatushenkilöstölle. Tutkimuksen aineisto analysoitiin Susa Nikulan itsensä johtamisen viitekehyksen mukaan. Se sisältää neljä osa-aluetta: ajattelu, tunteet, toiminta ja energia. Tuloksista ilmeni, että varhaiskasvattajilla on useita itsensä johtamisen keinoja, erityisesti toimintaan liittyen. Merkittäviä keinoja olivat työn rajaaminen, delegointi, aikataulutus sekä yhteistyö. Suunnittelu- ja arviointityötäkin pidettiin tärkeänä keinona sekä oman ammatillisuuden ja osaamisen tiedostamista. Opinnäytetyön tulosten perusteella voitiin todeta, että oman toiminnan vaikutukset tiedostetaan varhaiskasvatuksen kentällä. Tutkimuksen perusteella varhaiskasvattajat ovat pääasiassa itse vastuussa työhyvinvoinnin kehittämisestä ja oman työn johtamisesta. Varhaiskasvattajien vastauksista ilmeni vastuu omista tunteista ja se, kuinka oma tunneilmaisu voi vaikuttaa muiden työntekoon positiivisesti ja negatiivisesti.; In today’s working life there are many skills needed besides professional competence such as communication skills and life management skills. These skills develop over time rather than being taught. Occupational well-being consists of many factors and is primarily built in the everyday work environment. Responsibility of well-being is shared between employee and employer and systematic leadership is required to increase well-being at work. This thesis examined the methods of self-leadership of early childhood education staff and how they perceive their own actions to affect other work members. The study explored employees’ perceptions of self-leadership and its impact of their own and others well-being. This thesis is qualitative study, and the data was conducted through Webropol survey targeting early childhood education staff in medium sized city in Finland. The collected data was analysed by Susa Nikula’s self-leadership framework which included four components: thinking, action, energy and emotions. The results showed that the early childhood educators knew several methods of self-leadership, particularly related to action. Significant methods were scheduling, cooperation, setting boundaries between work and free time and delegating tasks to colleagues. Also planning and evaluation of your own work were considered important as well as being aware of one’s professional competence. This research showed that early childhood educators are aware impact of their own actions. The responsibility of individual in self-leadership and in promoting well-being at work was emphasized. The responses indicated that they acknowledged the responsibility of individual’s emotions, and how their emotional expression influence the work of others positively and negatively. Fri, 17 Apr 2026 08:42:20 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914529 2026-04-17T08:42:20Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914489 Ajoneuvokatsastuksen kehitys ja optimointi Uusitori, Nuutti Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Lännen Autokatsastus Oy. Työn aiheena oli ajoneuvokatsastusprosessin kehittäminen ja optimointi. Tavoitteena oli tunnistaa yrityksen toimitiloihin, työvälineisiin ja toimintatapoihin liittyviä kehityskohteita sekä laatia niihin konkreettisia parannusehdotuksia. Tavoitteena oli työprosessien sujuvoittaminen siten, että yritys voi tarjota laadukasta ja tehokasta katsastuspalvelua nykyaikaisessa ja kestävässä työympäristössä. Työ rajattiin koskemaan katsastustoiminnan käytännön toteutusta ja työympäristöä. Yrityksen taloutta, markkinointia tai asiakashallintaa ei tarkasteltu, paitsi siltä osin kuin se oli tarpeen havaintojen ymmärtämiseksi. Työ toteutettiin kehittämistyönä, jossa hyödynnettiin havainnointia päivittäisen työn ohessa. Katsastusprosessin eri työvaiheita tarkasteltiin käytännön työskentelytilanteissa, ja erityistä huomiota kiinnitettiin niihin vaiheisiin, joissa työn eteneminen hidastui tai joissa esiintyi tehottomuutta. Nykytilaa kartoitettiin systemaattisesti, minkä jälkeen tunnistetuille kehityskohteille laadittiin perustellut parannusehdotukset. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin katsastustoimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä sekä prosessien kehittämisen periaatteita, jotka tukivat käytännön havaintojen analysointia. Työn tuloksena tunnistettiin useita katsastusprosessin sujuvuuteen vaikuttavia kehityskohteita, jotka liittyivät muun muassa työn vastaanottoon, työvälineisiin ja toimintatapoihin. Laaditut kehitysehdotukset mahdollistavat resurssien tehokkaamman käytön ja tasalaatuisemman palvelun. Kaikkia ehdotuksia ei työn aikana ehditty toteuttaa, mutta ne muodostavat selkeän ja perustellun pohjan jatkokehitykselle. Toimeksiantajayritys sai uuden kuvan toimintansa nykytilasta sekä konkreettisia keinoja toiminnan tehostamiseen, ja tuloksia voidaan hyödyntää suoraan päivittäisen työn kehittämisessä. Fri, 17 Apr 2026 05:54:53 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914489 2026-04-17T05:54:53Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914384 Järjestelmävaihdoksen toteuttaminen taloushallinnossa : siirtyminen SAPista Netvisoriin käyttäjän näkökulmasta Takamäki, Suvi Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella taloushallinnon järjestelmänvaihdosta käyttäjän näkökulmasta sekä arvioida, miten järjestelmänvaihdos vaikuttaa taloushallinnon työskentelytapoihin. Työssä tarkasteltiin Yritys X:n taloushallinnon siirtymistä SAPjärjestelmästä Netvisor-järjestelmään sekä erityisesti myynti- ja ostolaskujen käsittelyprosesseissa tapahtuneita muutoksia. Järjestelmävaihdoksen taustalla oli tarve nykyaikaistaa taloushallinnon järjestelmä sekä tehostaa laskujen käsittelyprosessia. Aiemmassa järjestelmässä työskentely sisälsi useita manuaalisia työvaiheita ja välikäsiä, joka hidasti laskujen käsittelyä. Uuden järjestelmän käyttöönotolla pyrittiin yksinkertaistamaan toimintatapoja, vähentämään manuaalista työtä sekä mahdollistamaan sujuvampi ja tehokkaampi työskentely. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena kehittämistyönä. Aineistoina työn aikana hyödynnettiin järjestelmän käyttöönoton aikana tehtyjä havaintoja, projektin aikana syntyneitä muistiinpanoja sekä käytännön työssä kertyneitä kokemuksia. Lisäksi työssä käytettiin kirjallisia lähteitä esimerkiksi taloushallinnon järjestelmistä, digitalisaatiosta sekä järjestelmämuutoksiin liittyvistä ilmiöistä. Tulosten perusteella uusi taloushallintojärjestelmä yksinkertaisti myynti- ja ostolaskujen käsittelyä ja vähensi manuaalisen työn määrää. Samalla osa aiemmista toimintatavoista muutettiin uuden järjestelmän mukaiseksi. Kokonaisuudessaan järjestelmänvaihdos onnistui hyvin ja tuki taloushallinnon prosessien sujuvoittamista. Tulokset osoittavat, että taloushallinnon järjestelmämuutokset vaikuttavat merkittävästi päivittäisiin työtehtäviin ja työskentelytapoihin, mutta onnistunut käyttöönotto edellyttää huolellista suunnittelua sekä käyttäjien riittävää perehdytystä ja tukea. Thu, 16 Apr 2026 07:20:30 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914384 2026-04-16T07:20:30Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914369 Vanhan rakennuksen uudistaminen kestävän rakentamisen näkökulmasta Riihimäki, Janne Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella konehallin uudistamiseen liittyvää purku- ja rakennusprosessia ekologisuuden ja kiertotalouden näkökulmasta. Työn tarkoituksena oli selvittää, miten purkutyö voidaan toteuttaa ympäristön kannalta kestävällä tavalla sekä miten purkumateriaalien, erityisesti puumateriaalien käsittelyssä, voidaan edistää materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Työssä aineistona käytettiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, rakentamista ja purkamista ohjaavia säädöksiä sekä kiertotalouteen ja ekologiseen rakentamiseen liittyviä ohjeita. Työssä tarkasteltiin esimerkkirakennuksen nykytilaa, purkuvaiheita, materiaalien lajittelua ja uuden rakennuksen luonnosta. Työssä otettiin myös kantaa uusiomateriaalien käytön vaikutuksista kustannuksiin. Uuden rakennuksen luonnosteluun ja kuvien hahmottamiseen on käytetty apuna tekoälyn kuvankäsittelyohjelmaa. Havaintojen perusteella ekologinen purkaminen ja materiaalien lajittelu mahdollistavat materiaalien hyödyntämisen sekä vähentävät huomattavasti syntyvän jätteen määrää. Lisäksi ne vähentävät kuljetusten ja uudismateriaalien hankinnan tarvetta, mikä pienentää hankeen kokonaiskustannuksia. Uudelleenkäyttökelpoisten materiaalien talteenotto sekä asianmukainen käsittely tukevat kiertotalouden periaatteita. Thu, 16 Apr 2026 06:17:09 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914369 2026-04-16T06:17:09Z