https://www.theseus.fi:443/handle/10024/2050 Thu, 30 Apr 2026 10:30:30 GMT 2026-04-30T10:30:30Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/916036 Kansainvälisten messutapahtumien uusasiakashankinnan tehostaminen: toimintamalli yritysasiakkaiden hankintaan messualalla Anttila, Vertti Tässä opinnäytetyössä kehitetään tehostamiskeinoja uusasiakashankintaan keskittyen kansainvälisiin messutapahtumiin. Tilaajana toimii Wulff-Yhtiöt Oyj, jolle kehitin toimintamallin kansainvälisten messutapahtumien järjestämiseen liittyvään markkinointiin ja asiakashankintaan. Tulokset perustuivat dokumenttianalyysiin, asiantuntijahaastatteluihin, sekä vertailuanalyysiin. Opinnäytetyön keskeisenä tarkoituksena on tunnistaa ja kehittää nykyisiä uusasiakashankinnan käytäntöjä, sekä tuottaa niiden pohjalta konkreettinen sovellettava toimintamalli yritysasiakkaiden hankintaan messualalla. Työn tuloksena syntyi toimintamalli, joka tukee systemaattista ja tavoitteellista uusasiakashankintaa kansainvälisiin messutapahtumiin. Työ sisältää selkeät kehittämisehdotukset asiakassuhteiden rakentamiseen. Lisäksi työ tarjoaa suosituksia myynnin ja markkinoinnin yhteistyön kehittämiseksi sekä digitaalisten työkalujen tehokkaammaksi hyödyntämiseksi. Opinnäytetyö tuottaa tilaajalle käytännönläheisen työkalun, jonka avulla uusasiakashankintaa voidaan tehostaa ja kehittää pitkäjänteisesti. Samalla opinnäytetyö toimii tehokkaana toimintamallina koko ammattialalle. Thu, 30 Apr 2026 09:15:08 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/916036 2026-04-30T09:15:08Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/916007 Kohti älykästä työelämäohjausta : tekoälyn mahdollisuudet ammatillisessa koulutuksessa Vahala, Anna-Leena Tämän opinnäytetyön tilaajana toimi anonyymi ammatillinen koulutusorganisaatio. Organisaatiolla oli tarve kehittää työelämäohjauksen menetelmiä ja prosesseja vastaamaan muuttuvan työelämän vaatimuksia hyödyntämällä tekoälyä. Opinnäytetyössä tarkasteltiin, miten tekoäly voi tukea opiskelijoiden työelämäohjausta ammatillisessa erityisopetuksessa. Lisäksi selvitettiin tekoälyn käyttöön liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita opetus- ja ohjaushenkilöstön näkökulmasta. Tietoperustassa käsiteltiin ammatillisen koulutuksen perusteita, erityisen tuen keskeisiä piirteitä, työelämäohjausta sekä työelämän teknologista kehitystä. Lisäksi tarkasteltiin generatiivista tekoälyä ja sen hyödyntämistä opetuksessa. Tekoälyn vastuullisessa käytössä korostuvat tietosuoja, tekijänoikeudet ja oikeudelliset säädökset. Opinnäytetyö on laadullinen kehittämistyö ja lähestymistavaksi valittiin tapaustutkimus. Aineisto kerättiin Webropol-kyselyn ja haastattelujen avulla, joihin osallistui tutkintotavoitteisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstöä. Aineisto teemoiteltiin sisällönanalyysin avulla, jolloin tunnistettiin keskeiset haasteet, tarpeet ja mahdollisuudet tekoälyn hyödyntämiselle työelämäohjauksessa. Tulokset osoittavat, että tekoäly tarjoaa monia mahdollisuuksia työelämäohjauksessa, esimerkiksi työhakemusten laatimisen ja itseilmaisun tukena. Samalla sen käyttöön liittyy eettisiä kysymyksiä sekä huolia opiskelijoiden oppimisesta. Tulosten perusteella opetus- ja ohjaushenkilöstö tarvitsee aikaa, selkeitä ohjeita ja käytännönläheisiä tukimateriaaleja, jotta tekoälyn hyödyntäminen voidaan integroida osaksi työelämäohjausta. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi Tekoäly työelämäohjauksessa -opas, joka tarjoaa käytännönläheisiä ohjeita opetus- ja ohjaushenkilöstölle sekä opiskelijoille. Oppaan tavoitteena on tukea henkilöstön digipedagogista työotetta, vahvistaa opiskelijoiden tekoälyosaamista ja edistää heidän valmiuksiaan kohdata työelämän muutoksia. Opas soveltuu hyödynnettäväksi muun muassa eri koulutussektoreille sekä nuoriso- ja järjestötyöhön.; This thesis was commissioned by an anonymous vocational education and training provider. The need for the study arose from the transformation of the world of work and the need to develop work-based guidance methods and processes using artificial intelligence. The aim of the study was to examine how artificial intelligence can support students’ work-based guidance in the context of vocational special education. In addition, the study explored the opportunities and challenges related to the use of artificial intelligence from the perspective of teaching and guidance staff. The theoretical framework focuses on the foundations of vocational education and the key features of special support, as well as work-based guidance and the changing world of work. It also examines technological development and generative artificial intelligence, along with the responsible use of artificial intelligence. The study was conducted as a qualitative case study. The data were collected through a Webropol survey and five interviews involving teaching and guidance staff working in degree-oriented education. The data were analysed using content analysis. The results indicate that artificial intelligence offers several opportunities for supporting students, for example in job application processes and self-expression. However, its use also raises ethical concerns and questions related to students´ learning. The findings further suggest that teaching and guidance staff require time, as well as clear and practical instructions, to effectively utilise artificial intelligence in work-based guidance. The outcome of the thesis was a guide on how artificial intelligence can support students’ work-based guidance. The guide can be applied in various ways, and its purpose is to support staff members’ digital pedagogical competence as well as strengthen students’ AI competence. Thu, 30 Apr 2026 07:52:01 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/916007 2026-04-30T07:52:01Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915798 Helsingin Olympiastadionin asiakaskokemuksen parantaminen saavutettavuuden näkökulmasta Waltari, Rakel; Oksa, Viivi Tässä opinnäytetyössä käydään läpi saavutettavuutta, sen merkitystä tapahtuma-alalla ja pohditaan kuinka voimme kehittää ja parantaa sitä Helsingin Olympiastadionin erilaisissa tapahtumissa. Helsingin Olympiastadion on Museoviraston suojelema historiallisesti merkittävä rakennus Helsingin Taka-Töölössä. Yleisökapasiteetti katsomoissa on 36 200 ja permanto mukaan lukien se yltää aina 50 000 ihmiseen asti. Saavutettavuus on ajankohtainen ja pinnalla oleva aihe ja idea opinnäytetyöhön syntyi kesän 2025 työharjoittelusta suurtapahtumien parissa. Saavutettavuus on suorassa yhteydessä asiakaspalveluun, sillä etukäteen tiedotetut toimintatavat ja ohjeet auttavat asiakasta saamaan tarvittavia tietoja tapahtumasta ja sen järjestelyistä. On tärkeää ottaa huomioon jokainen, rajoitteista riippumatta, järjestäessä tapahtumaa. Tutkintamenetelminä käytimme asiantuntijahaastattelua ja vertailuanalyysiä. Haastatteluun osallistuivat Helsingin Olympiastadionin henkilöstöstä tapahtumapäällikkö, teknisen tiimin johtaja sekä turvallisuuspäällikkö. Vertailuanalyysissä on kolme toisistaan suuresti poikkeavaa lähdettä erilaisten näkökulmien saavuttamiseksi. Opinnäytetyön tuotoksena syntyy saavutettavuuskäsikirja Helsingin Olympiastadionilla toimiville tapahtumajärjestäjille. Käsikirjaan kokosimme ohjeita, toimintatapoja ja vinkkejä saavutettavan tapahtuman järjestämiseen. Käsikirja auttaa tapahtumien järjestäjiä huomioimaan saavutettavuuden ja sitä kautta palvelemaan asiakkaita kattavammin.; This thesis examines accessibility and its importance in event industry. We are looking into ways to develop and improve accessibility in large-scale events at Helsinki Olympic Stadium. The Olympic Stadium was built in late 1930’s. There are events ranging from sports to music at the Olympic stadium. Helsinki Olympic Stadium, located at Taka-Töölö, Helsinki, is a historically significant landmark, protected by Finnish Heritage Agency. Capacity in the Stadium can reach up to 50,000 people. Accessibility has been a hot topic for a while in events industry. People with disabilities have a right to join events as they are. Event organizers must take people with disabilities into account in the arrangements. Accessibility is directly linked to customer service, as providing information and instructions in advance helps customers obtain the necessary details about the event and its arrangements. We used expert interviews and comparative analysis as our research methods. The interviewees were staff of the Helsinki Olympic Stadium. Comparative analysis draws on three sources that differ significantly from one another to obtain diverse perspectives. The thesis resulted in an accessibility handbook for event organizers working at the Helsinki Olympic Stadium. In the handbook, we compiled guidelines, best practices, and tips for organizing accessible events. The handbook focuses on customer service and the solutions it offers to promote accessibility. Wed, 29 Apr 2026 09:17:37 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915798 2026-04-29T09:17:37Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915545 Yhteiskehittämistä medialukutaitotyön suunnitteluun yleisessä kirjastossa Turkia, Terhi Tässä opinnäytetyössä on tarkasteltu medialukutaitotyötä yleisen kirjaston kontekstissa. Kehittämisen kohteena olivat aikuisille suunnatuissa avoimissa tilaisuuksissa toteutuvat työprosessit Tampereen kaupunginkirjaston organisaatiossa. Tavoitteena oli tarkastella medialukutaitotyön painottumista teoreettiseen viitekehykseen nähden, hahmottaa työprosesseja sekä koota tietopohja, jonka perusteella olisi mahdollista suunnitella pelillistä yhteiskehittämisen mallia työyhteisön käyttöön. Opinnäytetyön keskeiset käsitteet ovat yhteiskehittäminen, medialukutaito, pelillistäminen sekä työprosessit. Yhteiskehittämisellä tavoiteltiin asiakaslähtöisyyden juurruttamista osaksi medialukutaitotyön prosesseja organisaatiossa. Menetelmäksi valikoitui pelillistäminen sen mahdollistaman selkeän, resurssit huomioivan rakenteellisuuden perusteella. Kehittämistyö toteutettiin monimenetelmällisesti konstruktiivisen lähestymistavan periaattein työyhteisölle järjestetyissä työpajoissa. Tausta-aineistona hyödynnettiin organisaatiossa koottuja medialukutaitotyön määrällisiä tilastoja, joita analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Työprosesseja tarkasteltiin tapaustutkimusta lähestyvällä otteella. Pelillisen työpajamallin kehittämisessä sovellettiin useita ideointimenetelmiä. Opinnäytetyön tuotoksina syntyi lista medialukutaitotyön kehittämisehdotuksista sekä yhteiskehittämisen työpajamalli, joka mahdollistaa medialukutaitojen tarpeisiin liittyvän asiakasymmärryksen keräämisen palvelumuotoilun lähtökohtien mukaisesti. Tue, 28 Apr 2026 06:30:03 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915545 2026-04-28T06:30:03Z