https://www.theseus.fi:443/handle/10024/2074 Fri, 27 Feb 2026 01:26:38 GMT 2026-02-27T01:26:38Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/819359 Biosuotimet metsätalouden vesiensuojelussa Salo, Atso Mikkelin ammattikorkeakoulu toteuttaa vesiensuojeluhanketta yhdessä Tapio Oy:n kanssa. Hanketta rahoittavat Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta, RKP-Hiili Oy ja Tapio Oy. Työssä tutkittiin ja kehitettiin metsätalouden vesiensuojelun tehostamiseksi tarkoitettavia biosuotimia. Suodattimien tarkoitus oli poistaa vedestä ravinteita sekä kiintoainesta. Tutkimuksessa on rakennettu laboratoriomittakaavan koejärjestelyt sekä pilot-mittakaavan koejärjestelyt metsäkohteisiin. Vedestä tarkasteltiin muutoksia typen, fosforin, kiintoaineen, sameuden, värin, hapen, COD Mn, pH:n sekä sähkönjohtavuuden osalta. Työssä pyrittiin kehittämään suodatinta joka suodattaisi tehokkaasti ravinteita sekä olisi helppo ja edullinen toteuttaa erityyppisiin metsänhoitokohteisiin. Laboratoriomittakaavan kokeiden järjestelyt aloitettiin toukokuussa 2015. Laboratoriokokeissa rakennettiin kahdessa vaiheessa erityyppisiä kolonneja. Laboratoriomittakaavan tutkimuksissa suodatinmateriaaleina käytettiin haketta, lehtipuuhiiltä, kevytsoraa, vesihuollossa käytettäviä muovisia kantokappaleita, rahkasammalta ja rakeistettua tuhkaa. Pilot-mittakaavan kokeet järjesteltiin Juvalle kahteen metsänhoito kohteeseen sekä Mikkeliin Metsä-Sairilaan Etelä-Savon Energia Oy:n polttoaineterminaalin laskuojaan. Juvan ensimmäinen pilot-mittakaavan koe aloitettiin kesäkuussa 2015 ja toinen lokakuussa 2015. Metsä-Sairilan koe aloitettiin marraskuussa 2015. Kokeet jatkuvat vuoden 2016 loppuun. Näytteiden analysoinnit suoritettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun energia – ja ympäristötekniikan laitoksen ympäristölaboratoriossa sekä osittain ulkopuolisella Eurofins Viljavuuspalvelu Oy:n laboratoriolla. Tutkimuksissa saatiin selvitettyä suodattimen toimivuutta. Laboratoriokokeet osoittivat, että parhaiten toimiva materiaali oli lehtipuuhiili. Pilot-mittakaavan kokeiden suotimissa materiaalina käytettiin hiiltä ja suotimet sitoivat hienoisesti fosforia ja kiintoainesta vedestä sekä laskivat pH-arvoa ja sähkönjohtavuutta. Thu, 01 Feb 2024 09:56:55 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/819359 2024-02-01T09:56:55Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/125327 Monikanavainen markkinointi pk-yrityksissä : Tutkimuksia ja käytännön ohjeita Aaltonen, Heli Thu, 27 Apr 2017 06:45:06 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/125327 2017-04-27T06:45:06Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/123467 Tienviittoja hoivamaatilatoimintaan Pylkkänen, Päivi; Skyttä, Teija Pylkkänen, Päivi; Skyttä, Teija Tämä opas on laadittu osana Etelä-Savon Hoivafarmi-hanketta. Vuosien 2014 ja 2016 välisenä aikana Hoivafarmi-hankkeessa tuotteistettiin luontolähtöisiä hoivapalveluja muun muassa toimivien maatilojen yhteyteen, kehitettiin arviointimittari asiakkaiden toimintakyvyn mittaamiseksi sekä tuotettiin tietoa hoivamaatilatoiminnan maaseutuvaikutuksista. Hankkeessa olivat mukana Juvan kunnan vanhustenpalvelut, kuntoutuskoti Kotilo Savonlinnasta ja Vaalijalan Savoset-monipalveluyksikkö Mikkelistä sekä yhdeksän eteläsavolaista maa-/hevostilaa ja maaseutuympäristössä toimivaa hoiva-alan yritystä. Hanketta toteuttivat Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ja sitä rahoittivat Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta sekä hankkeessa mukana olleet tahot. Oppaan sisältö perustuu Etelä-Savon Hoivafarmi-hankkeen kehittämis- ja tutkimustoiminnassa kertyneeseen kokemustietoon, ja sen tuottamiseen on osallistunut koko hankehenkilöstö: sosiaalialan yliopettaja Johanna Hirvonen, sosiaalialan lehtori Seija Nissinen, tutkija Päivi Pylkkänen, terveysalan yliopettaja Leena Uosukainen ja projektipäällikkö Teija Skyttä. Myös oppaassa esitellyt yritykset ja yksiköt ovat aktiivisesti olleet mukana tapauskuvausten sisällön tuottamisessa. Oppaan sisältöä on ansiokkaasti kommentoinut myös konsultti Hilkka Karvonen Tietovire Oy:stä. Oppaan toimittamisesta ovat vastanneet Päivi Pylkkänen, Helsingin yliopisto (Ruralia-instituutti) ja Teija Skyttä, Mikkelin ammattikorkeakoulu. Tue, 14 Mar 2017 07:45:05 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/123467 2017-03-14T07:45:05Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/123304 Lähiomaisten kokemuksia rauhanturvaajien psyykkisestä toimintakyvystä Afganistanista kotiutumisen jälkeen Kallionalusta, Hanna Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa, miten Afganistanissa palvelleen kantahenkilökuntaan kuuluvan rauhanturvaajan lähiomaiset kokevat rauhanturvaajan psyykkisen toimintakyvyn rauhanturvaoperaation jälkeen. Tarkoituksena oli myös selvittää, onko kantahenkilökuntaan kuuluvien sotilaiden koulutus rauhanturvatehtäviin ja Puolustusvoimien tarjoama psykososiaalinen tuki rauhanturvaajien omaisten mielestä riittävää. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä yleistä tietämystä rauhanturvaoperaatioista esimerkiksi sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden keskuudessa, jotta he osaisivat ottaa huomioon traumaperäisten stressihäiriöiden mahdollisuuden nuortenkin potilaiden joukossa. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Teemat olivat kaikille haastateltaville samat, mutta kysymysten muoto saattoi vaihdella. Haastateltavia oli neljä henkilöä. Kaikki haastateltavat olivat suomalaisten upseerien puolisoja. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin välittömästi haastattelujen jälkeen, minkä jälkeen ne analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Vastaavaa suomalaista tutkimusta lähiomaisten näkökulmasta ei ole tehty aiemmin, ja kansainvälisiäkin samansuuntaisia tutkimuksia on vain muutamia. Opinnäytetyön tulosten perusteella rauhanturvaoperaatio vaikuttaa sotilaaseen. Oireet eivät välttämättä ole vakavia, ja ne ovat usein läheisten ja vertaistuen avulla muutamassa kuukaudessa ohimeneviä lieviä yliherkistymisen oireita. Vakavaa psyykkistä oirehdintaa, esimerkiksi traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD), ei haastateltavien mielestä ollut esiintynyt. Palveluksen jälkeinen tuki on kehittynyt 2000-luvulla, mutta sitä tulisi vielä kehittää.; The main aim of this thesis was to find out, how working as a peacekeeper in such a hard country such Afghanistan affects the peacekeeper’s family life after the deployment. The point of view was the families of the peacekeepers. All the interviewees were spouses of Finnish Army officers. Another main aim was to describe, how the families found the post-deployment psychic capability of the peacekeeper. The goal of this thesis was to increase the common knowledge about peacekeeping and its risks, for example post-traumatic stress disorder. This kind of knowledge would be useful for nurse students. This thesis was made as a half-structured theme interview. All the themes were similar to all of the interviewees, but the format of the questions, as well as the order of the questions varied a bit. There were four interviewees in total. All the interviews were recorded, transcribed and afterwards analysed by material based content analysis. There is no such a similar Finnish study from the point of view of a next of kin. The international studies exist, but just a few, and you can’t compare them to the Finnish ones, because of the different background of the soldiers of different countries. The results of this thesis show that the peacekeeping mission affects a peacekeeper’s life. After the deployment, there are symptoms, which are not necessary severe, i.e. sleeplessness, anger and the need of own time and space. With the assistance of their families and peer support, the peacekeepers get over the prob-lems within a few months. According to this thesis, there were none severe psychical problems, for example post-traumatic stress disorder, among the peacekeepers. The post-deployment support has been developed during the last 15 years, but it still needs to be developed, especially from the point of view of the families. Wed, 08 Mar 2017 07:30:15 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/123304 2017-03-08T07:30:15Z