https://www.theseus.fi:443/handle/10024/504772 Wed, 22 Apr 2026 19:24:07 GMT 2026-04-22T19:24:07Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914921 Henkilöstön osallistaminen kunnan strategiatyöhön organisaation muutostilanteessa Jalonen, Sofia Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten henkilöstö osallistetaan strategiatyöhön muutostilanteessa. Työssä käytiin läpi strategiaprosessia, osallistavaa johtamista, osallistamisen keinoja ja mahdollistajia sekä fasilitointia strategisena työkaluna. Aiheita käsiteltiin strategian näkökulmasta eli siitä, miten kaikki asiat kytkeytyvät organisaation strategiaprosessiin. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui määrällinen kyselytutkimus, joka sisälsi myös muutaman avoimen kysymyksen. Kysely toteutettiin Humppilan kunnalle, joka parhaillaan valmistelee organisaationsa uutta strategiaa. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli osallistaa kunnan työntekijät strategiatyöhön, ja kerätä heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan osallistamisesta sekä strategiatyöstä. Lisäksi kyselyn avulla kartoitettiin henkilön työntekijäkokemusta kysymysten avulla, joissa esimerkiksi pyydettiin kuvailemaan kuntaa kolmella sanalla. Tulokset osoittivat sen, että henkilöstö haluaa olla mukana strategiatyössä ja osallistua sen suunnitteluun sekä toteutukseen. Mutta samalla jotkut työyhteisön jäsenet eivät koe tarvetta osallistua strategian suunnitteluun, vaan jättävät strategiatyön ”osaaville” henkilöille. Tuloksista ilmeni, että strategiaviestinnässä on kehitettävää, sillä se on aiheuttanut tyytymättömyyttä henkilöstössä. Tulosten tulkinnan perusteella kunnan kehityskohteiksi osoittautuivat strategiaviestinnän, työntekijäkokemuksen kehittäminen, psykologisen turvallisuuden sekä osallistavan työkulttuurin vahvistaminen. Onnistunut osallistava strategiatyö edellyttää psykologisesti riittävän turvallista ilmapiiriä, jossa uskalletaan tuoda omia ajatuksia ja näkemyksiä esiin.; The purpose of this thesis was to investigate how to involve staff in strategic work during times of change. The study examined the strategic process, participatory leadership, methods and enablers of participation, and facilitation as a strategic tool. The topics were addressed from a strategic perspective, i.e., how all aspects are linked to the organization’s strategic process. A quantitative survey, which also included a few open-ended questions, was selected as the research method. The survey was conducted for the municipality of Humppila, which is currently preparing a new organizational strategy. The survey aimed to involve municipal employees in the strategy work and to gather their views and experiences regarding participation and strategy work. In addition, the survey mapped employees’ work experiences by asking them to describe the municipality in three words. The results showed that staff want to be involved in the strategy work and participate in its planning and implementation. However, some members of the work community do not feel the need to participate in strategy planning and leave the strategy work to “competent” individuals. The results indicated that there is room for improvement in strategy communication, as it has led to staff dissatisfaction. Based on the interpretation of the results, the municipality’s areas for development were identified as strategic communication, improving the employee experience, psychological safety, and strengthening an inclusive work culture. Successful participatory strategy work requires a psychologically safe environment where people feel comfortable sharing their own thoughts and views Wed, 22 Apr 2026 08:28:23 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914921 2026-04-22T08:28:23Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914751 Karjalan prikaatin pelastussuunnitelman laatiminen Fontell, Lassi Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli laatia Karjalan prikaatille pelastussuunnitelman yleinen osa, eli pääasiakirja. Pääasiakirjan tarkoituksena on luoda yleinen linja hallintoyksikön pelastussuunnittelulle ja määrätä vastuut turvallisuuden toteuttamiseksi. Samalla työssä luodaan ohjeistus ja pohja eri työpisteiden turvallisuus- ja suojeluvastaaville rakennuskohtaisten pelastussuunnitelmien laatimiseksi. Kehittämistyön tarkoituksena oli yhtenäistää hallintoyksikön pelastussuunnittelua ja tarjota toimipisteiden turvallisuus- ja suojeluvastaaville selkeä runko rakennuskohtaisten tietojen täydentämistä varten. Työn tilaajana toimi Karjalan prikaati. Opinnäytetyön tietoperusta pohjautuu Suomen pelastuslainsäädäntöön, eri viranomaisten ohjeisiin ja oppaisiin sekä Puolustusvoimien sisäisiin normeihin. Menetelmällisesti työ toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa hyödynnettiin dokumenttianalyysia, kohdekäyntejä ja organisaation turvallisuusalan asiantuntijoita. Keskeisenä tuloksena syntyi pelastussuunnitelman pääasiakirja, joka kattaa pelastusturvallisuuteen liittyvät yleisjärjestelyt, vaarojen arvioinnin sekä toimintaohjeet onnettomuustilanteissa. Lisäksi työssä tuotettiin rakennuskohtaisen pelastussuunnitelman pohjat ja tarkastuslistat kohdekohtaista suunnittelua varten. Työ tukee Karjalan prikaatin omatoimista varautumista ja selkeyttää vastuiden jakautumista hallintoyksikössä. Tue, 21 Apr 2026 06:10:36 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914751 2026-04-21T06:10:36Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914651 Tarjoustoiminnan kehittäminen Paulinow, Max Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimeksiantaja Mamec Oy:n tarjoustoimintaa luomalla standardoitu tarjouspohja, joka palvelee sekä asiakasta että toimeksiantajaa. Työn tarkoituksena oli yhtenäistää tarjousten rakennetta ja sisältöä sekä tukea tarjoustoiminnan laatua ja tehokkuutta. Kehitetty tarjouspohja hyödyttää erityisesti toimeksiantajaa, mutta myös asiakkaita selkeämpien ja asiakaslähtöisempien tarjousten kautta. Kehittämistehtävänä oli luoda asiakaslähtöinen tarjouspohja, jonka avulla tarjouksista muodostuu jatkossa yhtenäisiä ja laadukkaita. Standardoidun pohjan avulla pyrittiin tukemaan tarjoustoimintaa kokonaisuutena sekä parantamaan tarjousten selkeyttä, vertailtavuutta ja ammattimaisuutta. Työn tietoperusta muodostui pääasiallisesti toimeksiantajayrityksen omasta osaamisesta ja ammattitaidosta sekä laajasti tarjoustoimintaan, myyntiin ja asiakaslähtöisyyteen liittyvästä kirjallisuudesta. Viitekehys korosti käytännönläheistä näkökulmaa ja yrityksen toimintaympäristön ymmärtämistä. Menetelmällisenä ratkaisuna käytettiin päiväkirjamuotoista kehittämistyötä, jossa kehitysprosessi eteni vaiheittain ja sitä dokumentoitiin säännöllisesti. Päiväkirjatyöskentely mahdollisti jatkuvan reflektion ja kehittämistoimenpiteiden arvioinnin työn edetessä. Työn keskeisenä tuloksena syntyi laaja ymmärrys laadukkaan tarjouksen taustatekijöistä sekä asiakaslähtöisen tarjouspohjan luominen toimeksiantajan käyttöön. Kehitetty tarjouspohja toimii konkreettisena työkaluna tarjoustoiminnan tueksi ja pohjana sen jatkokehittämiselle. Tulosten arvioinnin perusteella tuotoksena syntynyt tarjouspohja tarjoaa erittäin hyvän lähtökohdan toimeksiantajan tarjoustoiminnan kehittämiselle. Jatkokehittämisehdotuksina esitetään tarjouspohjan dokumentaation lisäämistä ja sisällön selventämistä, jotta sen käyttö ja ylläpito olisi mahdollisimman sujuvaa ja yhdenmukaista myös tulevaisuudessa. Mon, 20 Apr 2026 08:26:59 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914651 2026-04-20T08:26:59Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914496 Aistit avoinna - aistihuone osana erityisnuorten oppimisympäristöä Hiltunen, Jenni; Nieminen, Kaisa; Nieminen, Kaisa Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin STEP-koulutuksen Järvenpään kampuksen Aino ja Oiva -taidelinjan opiskelijoiden kokemuksia aistihuoneista sekä heidän tarpeitaan ja odotuksiaan tilan käytölle. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva siitä, miten aistihuone voisi tukea erityistä tukea tarvitsevien nuorten yksilöllisiä tarpeita, hyvinvointia ja oppimista. Tavoitteena oli lisäksi kehittää aistihuoneen käyttöä siten, että se tuki keskittymistä, rauhoittumista ja vireystilan säätelyä koulupäivän aikana sekä vahvisti opiskelijoiden toimijuutta ja moniaististen menetelmien hyödyntämistä osana koulun pedagogisia käytäntöjä. Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee aistihuoneiden suunnittelua ja pedagogista käyttöä sekä niiden merkitystä nuorten oppimiselle, vireystilan säätelylle ja hyvinvoinnille. Lisäksi siinä tarkastellaan oppimisympäristön tilallisten ratkaisujen, kuten valaistuksen, värien, materiaalien ja äänimaailman vaikutuksia rauhoittumiseen, keskittymiseen ja sensorisen kuormituksen hallintaan. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena ja osallistavana kehittämistyönä yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa. Aineistoa kerättiin ryhmäkeskustelujen, haastattelun ja havainnoinnin avulla. Kehittämisprosessi eteni ideoinnin, suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin vaiheissa, ja opiskelijat osallistuivat aktiivisesti tilan suunnitteluun sekä aistivälineiden valmistamiseen. Erityistä huomiota kiinnitettiin erityistä tukea tarvitsevien nuorten oppimisen erityispiirteisiin ja oppimisympäristön rooliin fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukena. Aino ja Oiva -taidelinjan pedagogisten periaatteiden kautta analysoitiin, miten aistihuone integroitui moniaistiseksi ja osallistavaksi osaksi oppimisympäristöä. Opinnäytetyönä kehitetty aistihuone tarjosi rauhoittumista ja itsesäätelyä tukevia moniaistisia elementtejä. Havaintojen ja palautteen perusteella tila edisti opiskelijoiden rauhoittumista, keskittymistä ja palautumista sekä vahvisti heidän osallisuuden kokemustaan. Tulokset osoittivat, että aistihuonetta voitiin hyödyntää osana oppimisympäristöä tukemaan opiskelijoiden hyvinvointia ja keskittymistä. Jatkossa tilan käyttöä voitiin kehittää esimerkiksi pedagogisten toimintamallien, ohjeistusten ja erilaisten moniaististen työskentelytapojen avulla. Kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää myös laajemmin oppilaitoksissa ja muissa nuorten kanssa toimivissa ympäristöissä, joissa pyritään tukemaan hyvinvointia, vireystilan säätelyä ja oppimista moniaististen oppimisympäristöjen avulla. Fri, 17 Apr 2026 06:35:34 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914496 2026-04-17T06:35:34Z