https://www.theseus.fi:443/handle/10024/504772 Sun, 31 May 2026 09:19:14 GMT 2026-05-31T09:19:14Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/924267 Esihenkilön vuorovaikutustaitojen vaikutus työntekijöiden motivaatioon Puisto, Krista Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää esihenkilön vuorovaikutustaitojen merkitystä työntekijöiden kokemusten ja motivaatioon vaikuttavien tekijöiden näkökulmasta. Kehittämistehtävänä oli tunnistaa erilaisia konkreettisia vuorovaikutuksen keinoja, joilla esihenkilö voi tukea työntekijöiden osaamista, motivaatiota ja psykologista turvallisuutta. Tietoperusta rakentui vuorovaikutustaitojen komponenttien, tunneälyn, motivaatio- sekä itsemääräämisteorioiden ympärille, painottaen erityisesti vuorovaikutustaitojen merkitystä esihenkilötyössä. Tutkimusaineisto kerättiin kvalitatiivisen haastatteluin kolmelta toimialalta: opetus-, hoito- ja kaupanala, yhteensä yhdeksältä työntekijältä. Haastattelut analysoitiin teemoittaan ja toimialakohtaisesti, keskittyen viestintään, palautteeseen, motivaatioon ja esihenkilön rooliin arjessa. Tulokset osoittivat, että toimialat eroavat odotuksiltaan merkittävästi. Opetusalan työntekijät arvostivat hallinnollista tukea, selkeitä ohjeita, sekä osallisuutta. Hoitoalalla korostuivat esihenkilön läsnäolo ja joustavuus, kun taas kaupan alalla painottuivat luottamus, jatkuva vuorovaikutus ja emotionaalinen tuki. Kasvokkain tapahtuva viestintä koetiin kaikilla aloilla tehokkaimmiksi ja palautteen saanti motivoi työntekijöitä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että esihenkilön vuorovaikutustaidot ovat keskeinen tekijä työyhteisön hyvinvoinnilla ja tehokkuudelle. Kehittämisehdotuksena on panostaa läsnäoloon, säännölliseen palautteen antamiseen ja yksilöllisten motivaatiotekijöiden huomioimiseen eri toimialoilla. Näiden perusteella opinnäytetyöstä on kasattu esihenkilön vuorovaikutustaitoja tukeva koulutusmateriaali hr osaston käyttöön yritykselle Dmc Production Oy. Materiaalissa esihenkilön vuorovaikutustaitoja ja tutkimuksessa saatuja havaintoja on hyödynnetty konkreettisten esimerkkien avulla. Fri, 29 May 2026 11:59:25 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/924267 2026-05-29T11:59:25Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/924217 Hallintoassistentin työn organisoinnin ja tiimityön kehittäminen Voigt, Nina Tämän päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella ja kehittää Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan perusopetuksessa työskentelevien hallintoassistenttien työn ajanhallintaa, työn organisointia ja tiimityötä sekä tuottaa työnantajalle selkeä kuva hallintoassistentin työn sisällöstä käytännön tasolla. Toimeksiantajana oli Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan perusopetuksen toimistopalvelut. Opinnäytetyö toteutettiin autoetnografisena päiväkirjaopinnäytetyönä kahdeksan viikon ajan, jossa päivittäisiä työtehtäviä dokumentoitiin ja analysoitiin viikoittain ajanhallintaa, priorisointia, tiimityötä ja työhyvinvointia käsittelevän aineiston pohjalta. Päiväkirjatyöskentely mahdollisti työn arjen ilmiöiden systemaattisen tarkastelun ja kehittämiskohteiden tunnistamisen. Tulokset osoittivat, että hallintoassistentin työn sujuvuus edellyttää ennakoivaa ja joustavaa aikataulutusta, toimivaa tiimityötä, sijaistettavuutta sekä selkeitä ja säännöllisiä tiedonkulkukäytäntöjä. Erityisesti oman tiimin viikkopalaverit tukevat työn hallintaa ja työhyvinvointia, koulun kanslian viikkopalavereilla taasen ollessa merkittävä rooli ajantasaisen tiedon jakamisessa. Opinnäytetyö tarjoaa toimeksiantajalle käytännönläheisiä näkökulmia toimintamallien kehittämiseen. Muun muassa kevään aikana kokeillut etäsijaiskäytännöt osoittautuivat toimiviksi, ja niiden todettiin soveltuvan sijaiskäytänteiden jatkokehittämisen pohjaksi. Fri, 29 May 2026 10:57:21 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/924217 2026-05-29T10:57:21Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/924214 Pentutapaamisten kehittäminen lemmikkitarvikeliikkeessä Kaulo, Piritta Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää lemmikkitarvikeliikkeessä järjestettäviä pentutapaamisia ja kasvattaa niiden osallistujamääriä. Työn tarkoituksena oli selvittää millaisilla markkinoinnin, asiakasviestinnän ja tapahtumasisällön kehittämisen keinoilla tapahtumista voidaan tehdä houkuttelevampia asiakkaille. Lisäksi tavoitteena oli kehittää omaa osaamista markkinoinnissa, asiakasviestinnässä ja tapahtumien suunnittelussa. Työn toimeksiantajana toimii lemmikkieläintarvikkeiden erikoisliikeketju, jossa työskentelen myymäläpäällikkönä. Opinnäytetyö toteutettiin päiväkirjamuotoisena kehittämistyönä kahdeksan viikon seurannan aikana. Työssä tarkasteltiin pentutapaamisten nykytilaa, markkinointia, asiakaskokemusta ja tapahtumien sisältöä. Tietoperusta käsitteli asiakaskokemusta, asiakassegmentointia ja monikanavaista markkinointiviestintää. Tutkimusmenetelmänä käytettiin autoetnografiaa jossa tarkastelin omaa työskentelyäni, havaintojani ja kokemuksiani osana päivittäistä työarkea. Menetelmä mahdollisti sen että pystyin arvioimaan omaa toimintaani jatkuvasti sekä tarkastelemaan miten tehdyt toimenpiteet vaikuttivat osallistujamääriin ja asiakaskokemukseen. Aineisto koostui työarjessa tehdyistä havainnoista, asiakaskohtaamisista, palautteista ja viikoittaisista päiväkirjamerkinnöistä. Työn aikana kehitettiin pentutapaamisten markkinointia lisäämällä sosiaalisen median käyttöä, hyödyntämällä henkilökohtaista viestintää sekä uudistamalla myymälän markkinointimateriaaleja ja esillepanoja. Lisäksi toteutettiin asiakaspalautekysely ja järjestettiin myymälän oma pentutapahtuma. Kehittämistoimenpiteiden avulla asiakkaiden tietoisuus pentutapaamisista lisääntyi ja osallistujamäärissä tapahtui positiivista muutosta. Työn tulokset osoittivat että monikanavainen markkinointi, asiakaslähtöinen viestintä ja asiakkaiden toiveiden huomioiminen vaikuttivat positiivisesti tapahtumien houkuttelevuuteen ja asiakaskokemukseen. Työn aikana oma osaamiseni kehittyi sosiaalisen median hyödyntämisessä, tapahtumien suunnittelussa ja asiakasviestinnässä. Lisäksi ymmärsin paremmin asiakaskokemuksen merkityksen asiakkaiden sitouttamisessa. Fri, 29 May 2026 10:56:07 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/924214 2026-05-29T10:56:07Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/924206 TTT-käsikirjan luominen yritykselle X Lohikari, Heta; Leino, Venla Tässä opinnäytetyössä yritykselle luotiin selkeä ja käytännönläheinen työterveyden ja työturvallisuuden käsikirja, jonka avulla työturvallisuuden ja työterveyden hallintaa voidaan kehittää suunnitelmallisesti ja jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää toimeksiantajayritykselle systemaattinen työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen (TTT) toimintamalli ISO 45001 -standardin mukaisesti, jotta työn hyödynsaajana toimiva toimeksiantajayritys saa käyttöönsä konkreettisen työkalun TTT-toiminnan kehittämiseen sertifiointia varten. Kehittämistehtävän tavoitteena oli selvittää yrityksen nykytila työturvallisuuden ja työterveyden näkökulmasta, sekä tunnistaa keskeiset kehityskohteet suhteessa ISO 45001 -standardin vaatimuksiin. Näiden pohjalta rakennettiin yritykselle standardin mukainen ja käytännössä toimiva TTT-käsikirja. Työn tietoperusta rakentui ISO 45001- ja muista johtamisjärjestelmä standardeista, sekä työturvallisuutta ja työhyvinvointia käsittelevästä kirjallisuudesta. Keskeisinä teemoina olivat työturvallisuuden johtaminen, riskienhallinta, työntekijöiden osallistaminen sekä jatkuva parantaminen. Menetelmällisesti työ toteutettiin kehittämistyönä, jossa aineisto kerättiin haastattelujen, havainnoinnin sekä dokumenttianalyysin avulla. Kerättyä aineistoa analysoitiin vertaamalla yrityksen nykyisiä käytäntöjä ISO 45001 -standardin keskeisiin vaatimuksiin. Työn tuloksena syntyi yritykselle TTT-käsikirja, joka kokoaa yhteen työturvallisuuden ja työterveyden keskeiset toimintamallit, vastuut ja prosessit. Lisäksi nykytilan analyysin perusteella tunnistettiin keskeisimmiksi kehityskohteiksi toiminnan systematisointi, dokumentointi sekä tavoitteellinen johtaminen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että yrityksessä on vahva käytännönläheinen turvallisuuskulttuuri, mutta toiminta ei vielä täytä järjestelmällisen johtamisjärjestelmän vaatimuksia. Kehittämisehdotuksina esitetään muun muassa TTT-tavoitteiden määrittelyä, riskienhallintaprosessin systematisointia sekä vastuiden ja toimintatapojen selkeyttämistä. Luotu TTT-käsikirja tarjoaa hyvän pohjan toiminnan jatkuvalle kehittämiselle ja standardin vaatimusten mukaiselle johtamiselle. Fri, 29 May 2026 10:49:06 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/924206 2026-05-29T10:49:06Z