https://www.theseus.fi:443/handle/10024/504776 Sat, 25 Apr 2026 01:10:04 GMT 2026-04-25T01:10:04Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915209 Kotimaisten elokuvien markkinoinnin analyysi Palomäki, Nea Opinnäytetyössä tarkastellaan kotimaisten elokuvien markkinointia ja siihen liittyviä markkinointiviestinnän keinoja. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kehitysehdotuksia toimeksiantajayrityksen tulevan elokuvan markkinointiviestintään. Opinnäytetyön ensimmäisenä tavoitteena oli perehtyä markkinointiviestinnän suunnitteluprosessiin. Opinnäytetyön toisena tavoitteena oli perehtyä valittuihin markkinointiviestinnän keinoihin. Opinnäytetyön kolmantena tavoitteena oli analysoida kilpailijaelokuvien markkinointiviestintää. Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkastellaan markkinointiviestinnän suunnitteluprosessia vaiheittain sekä keskeisiä markkinointiviestinnän keinoja, huomioiden aiheen kannalta oleellinen elokuvamarkkinointi. Markkinointiviestinnän suunnitteluprosessi koostuu tilanneanalyysista sekä tavoitteiden, kohderyhmien sekä budjetin määrittelystä. Lisäksi osiossa käsitellään markkinointiviestinnän keinojen valintaa, organisointia ja aikataulutusta sekä seurantaa ja arviointia. Markkinointiviestinnän keinoja käsittelevässä teoriaosuudessa tarkastellaan keinoja yleisellä tasolla sekä syvennytään erityisesti niihin, jotka ovat toimeksiantajan näkökulmasta keskeisiä. Kehittämistyöosuudessa toimeksiantajalle tuotettiin elokuvan markkinointiin kehitysideoita, jotka perustuivat teoriaosuuteen sekä työpöytä- ja benchmarking-tutkimukseen. Kehitysideoiden tueksi analysoitiin valittujen kilpailijoiden markkinointitoimia, muun muassa sosiaalisen median, aikataulutuksen ja markkinoinnin tavoitteiden osalta. Vertailun ja haastatteluiden avulla pyrittiin luomaan kokonaiskuva, jonka pohjalta syntyneistä ideoista toimeksiantaja hyötyisi omassa kampanjoinnissaan. Eritoten digitaaliset kanavat olivat keskeisessä roolissa tutkimuksen ja kehitysideoiden kannalta. Opinnäytetyön keskeiset havainnot osoittavat, että menestyneiden elokuvien markkinoinnin perustan luovat puhutteleva aihe, monikanavaisuus, vaiheittainen kampanjarakenne sekä kohderyhmälähtöinen viestintä. Lisäksi tunteisiin vetoaminen sekä ajoitus korostuvat. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että markkinointiviestinnän suunnitelmallisuus ja oikeanlainen optimointi ovat keskeisiä tekijöitä elokuvan menestyksessä. Fri, 24 Apr 2026 08:57:39 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915209 2026-04-24T08:57:39Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915131 Elintarvikeyrityksen laatumittariston kehittäminen toiminnan parantamisen työkaluksi Hill-Kankaanpää, Susanna Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää elintarvikeyrityksen laatumittaristoa siten, että se toimisi nykyistä paremmin toiminnan kehittämisen työkaluna. Taustalla oli tarve tunnistaa, mitataanko laadun ja toiminnan kehittämisen kannalta oikeita asioita ja onko mittareiden kautta saatavalla tiedolla vaikuttavuutta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin yhdeksällä puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, jossa haastateltavina olivat 29 mittaristotyöryhmien vastuuhenkilöitä, jotka ovat olleet mukana mittariston laatimisessa ja käyttävät mittaristoa työssään. Haastatteluissa kartoitettiin avainhenkilöiden näkemystä mittariston toimivuudesta, luotettavuudesta ja käytettävyydestä. Lisäksi kartoitettiin, miten mittaritietoa hyödynnetään, miten reagoidaan mittariston tuloksiin sekä onko mittareista viestiminen ollut onnistunutta. Haastattelut analysoitiin laadullisena sisällönanalyysinä. Tutkimustulosten mukaan yrityksessä mitataan laatua kattavasti ja johto on sitoutunut laadun kehittämiseen. Pääosin nykyiseen Laadun ykkönen -malliin ollaan tyytyväisiä. Tulosten perusteella keskeisiksi kehityskohteiksi tunnistettiin viestiminen mittariston taustoista eli siitä, mistä mittareista mittaristo koostuu, mitkä ovat tavoitetasot, miten ne asetetaan sekä siitä, mitkä ovat koordinaatioryhmän tehtävät. Tämä materiaali soveltuu myös uusien henkilöiden perehdyttämiseen. Mittariston tulostaulua halutaan kehittää vielä enemmän one-pager-tyyppiseksi. Halutaan, että tulostaulussa olisi näkyvissä 12 kuukauden keskiarvotulos tai vertailu 12 kuukauden keskiarvotulokseen. Tulosten analysointia tehdään, mutta sitä ei dokumentoida kaikilta osin. Tämän osalta on hyvä miettiä yhteiset käytännöt esimerkiksi siten, että analyysi toimitetaan koordinaatioryhmälle vähintään vuosittain. Tulee huolehtia myös siitä, että koordinaatioryhmän päätökset välittyvät kaikille tarpeellisille tietoon. Laadun ykkösen raportoinnin sähköistäminen vapauttaa resursseja tulosten analyysityöhön ja on tärkeä tavoite strategiakauden aikana. Lisäksi mittareiden analysointi keskenään mahdollistaisi syy-seuraussuhteiden huomioimista. Tarve korostuu erityisesti tulosten parantuessa. Lisäksi omavalvonnan sähköistäminen mahdollistaa tulosten analysoinnin kattavammin. Työ sisältää liike- ja ammattisalaisuuksia. Työn julkisesta versiosta on poistettu mittariston kuvaus, haastateltavien luettelo sekä tulosten tarkat mittariluettelot. Fri, 24 Apr 2026 05:36:27 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915131 2026-04-24T05:36:27Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915082 Markkinointiviestintäsuunnitelma konealan yritykselle Haavisto, Janika Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää toimeksiantajayrityksen markkinointiviestintää. Opinnäytetyön ensimmäisenä tavoitteena oli perehtyä markkinointiviestinnän suunnitteluprosessiin. Toisena tavoitteena oli perehtyä valittuihin markkinointiviestinnän keinoihin. Kolmantena tavoitteena oli laatia toimeksiantajayritykselle käytännönläheinen ja toimiva markkinointiviestintäsuunnitelma. Opinnäytetyön teoriaosuudessa perehdytään markkinointiviestinnän suunnitteluprosessin eri vaiheisiin, joita ovat tilanneanalyysi, markkinointiviestinnän tavoitteiden, kohderyhmien ja budjetin määrittely, markkinointiviestinnän keinojen valinta, organisointi ja aikataulutus sekä seuranta ja arviointi. Lisäksi työssä tarkastellaan markkinointiviestinnän eri keinoja, keskittyen erityisesti niihin, jotka soveltuvat parhaiten toimeksiantajayrityksen käyttöön. Opinnäytetyön teoriaosuuden pohjalta laadittiin toimeksiantajayritykselle käytännönläheinen markkinointiviestintäsuunnitelma. Suunnittelussa hyödynnettiin toimeksiantajayrityksen markkinointiviestinnän nykytilan analyysia sekä kilpailija- ja benchmarking-analyysejä. Keskeisiksi keinoiksi valittiin sosiaalisen median kanavat Instagram, Facebook, LinkedIn ja niihin liittyvä sisällöntuotanto ja maksettu mainonta. Lisäksi suunnitelmaan sisällytettiin verkkosivut, hakukonemarkkinointi, henkilökohtainen myyntityö, myynninedistäminen sekä tiedotus- ja suhdetoiminta. Markkinointiviestinnän toteutuksen tueksi laadittiin vuosikello, joka helpottaa toimenpiteiden suunnittelua ja aikataulutusta. Thu, 23 Apr 2026 10:30:21 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915082 2026-04-23T10:30:21Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915074 Autoalan yrityksen digimarkkinoinnin kehittäminen Lintala, Pinja Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää autoalan yrityksen digimarkkinointia. Opinnäytetyön ensimmäisenä tavoitteena oli perehtyä valittuihin digimarkkinoinnin keinoihin. Toisena tavoitteena oli perehtyä digimarkkinoinnin suunnitteluprosessiin. Opinnäytetyön kolmantena tavoitteena oli luoda digimarkkinointisuunnitelma, joka vastaa toimeksiantajayrityksen tarpeita ja auttaa hyödyntämään digikanavia entistä tehokkaammin myynnin tukena. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään digimarkkinoinnin suunnitteluprosessin eri vaiheita, joihin kuuluvat tilanneanalyysi, tavoitteiden, kohderyhmien sekä budjetin määrittely, digimarkkinoinnin keinojen valinta, organisointi ja aikataulutus sekä seuranta ja arviointi. Digimarkkinoinnin keinoista käsitellään teoriaosuudessa ne, jotka soveltuvat parhaiten toi-meksiantajayrityksen tilanteeseen. Teoriaosuuden pohjalta yritykselle laadittiin digimarkkinointisuunnitelma, jonka kehittäminen aloitettiin nykytilaa tarkastelemalla sekä kilpailija-analyysillä. Digimarkkinoinnin keinoiksi valittiin verkkosivut, sosiaalinen media sekä sähköposti- ja hakukonemarkkinointi. Digimarkkinointisuunnitelman suunnittelemisen ja aikatauluttamisen tueksi laadittiin vuosikello, kolmen kuukauden sisältökalenteri sekä teemakalenteri. Thu, 23 Apr 2026 10:19:04 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915074 2026-04-23T10:19:04Z