https://www.theseus.fi:443/handle/10024/702898 Tue, 28 Apr 2026 14:42:11 GMT 2026-04-28T14:42:11Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913594 Opponenttilomake : lastenhoitotyön simulaatio-opetukseen Mustakoski, Iida-Maria Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opponointilomake lastenhoitotyönopetukseen Diakonia-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoille. Tavoitteena oli kehittää opiskelijoiden vertaisarviointia sekä tukea oppimista simulaatiotilanteissa. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä yhteistyössä opettajan kanssa. Työssä hyödynnettiin yhteiskehittämistä, jossa opponointilomakkeen sisältöä suunniteltiin yhdessä ohjaavan opettajan kanssa. Teoreettinen viitekehys perustui simulaatio-opetukseen, lastenhoitotyöhön, vertaisarviointiin sekä oppimista tukevaan arviointiin. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi opponointilomake, jota voidaan hyödyntää simulaatio-opetuksessa opiskelijoiden oppimisen tukena. Lomake ohjaa opiskelijoita havainnoimaan keskeisiä hoitotyön osa-alueita ja antamaan rakentavaa palautetta. Opinnäytetyöprosessi vahvisti tekijän ammatillista osaamista erityisesti pedagogisten taitojen, arviointiosaamisen sekä näyttöön perustuvan toiminnan näkökulmasta. Thu, 02 Apr 2026 12:04:18 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913594 2026-04-02T12:04:18Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913464 Mielenterveysomaisten palvelupolku : ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden työryhmän näkökulma Heinonen, Ninni; Huusko, Miki; Mäkilaurila, Kai Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan, miten ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat ovat kokeneet työskentelyn mielenterveysomaisten palvelupolkujen kehittämisessä eri hyvinvointialueilla. Työn lähtökohtana on ajatus siitä, että mielenterveyspotilaan hoitopolku ei koske vain potilasta, vaan siihen liittyy myös omaisten rooli ja heidän tukemisensa osana palvelujärjestelmää. Keskeiset käsitteet työssä ovat mielenterveysomaiset, monimenetelmäinen tutkimus, ja palvelupolut. Mielenterveysomaisilla tarkoitetaan henkilöitä, kuten perheenjäseniä, ystäviä tai muita läheisiä, jotka kokevat henkistä ja emotionaalista kuormitusta mielenterveyspotilaan sairauden vuoksi. Palvelupolut kuvaavat mielenterveysomaisten hoito- ja tukiprosesseja. Näissä prosesseissa on tärkeää huomioida myös mielenterveysomaisten saama tuki ja informaatio, sillä omaisten hyvinvoinnilla on keskeinen rooli potilaan toipumisessa. Yhteistyökumppanimme oli Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry, joka toimi työryhmässä fasilitaattorina. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Microsoft Forms ohjelmalla. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miten työryhmät kokivat palvelupolkujen kehittämisen prosessin, sekä tunnistaa kehittämisehdotuksia, jotka tukevat mielenterveysomaisten hyvinvointia. Työssä tarkastellaan myös mielenterveyspotilaiden omaisten asemaa ja sitä, miten työryhmien kokemukset voivat vaikuttaa palvelupolkujen kehittämiseen käytännössä. Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmäisenä tutkimuksena, ja aineisto kerättiin nimettömästi toteutetulla kyselyllä kolmelta hyvinvointialueen työryhmältä, Lapin, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon. Kysely kohdistettiin mielenterveysomaisten palvelupolun parissa työskenteleville ammattilaisille ja kokemusasiantuntijoille. Tulokset osoittivat, että palvelupolun työskentelyprosessi koettiin kokonaisuudessaan myönteisenä. Kaikissa väittämissä enemmistö vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä positiivisten väittämien kanssa. Wed, 01 Apr 2026 08:04:53 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913464 2026-04-01T08:04:53Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/911183 Etäkotihoidon lääketurvallisuus: kysely etäkotihoidon työntekijöille Kynkäänniemi, Aleksi; Lämsä, Nina; Ollikainen, Jaana; Väänänen, Ari Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella etäkotihoidon hoitohenkilökunnan näkemyksiä lääketurvallisuuden toteutumisesta. Tavoitteena oli tunnistaa lääkehoidon turvallisuutta edistävät ja heikentävät tekijät, sekä tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää etäkotihoidon kehittämisessä ja lääkehoidon laadun parantamisessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä. Opinnäytetyön tulosten avulla voidaan lisätä ymmärrystä etäkotihoidon lääkehoidon turvallisuuteen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Tuloksia voidaan hyödyntää etäkotihoidon toimintamallien kehittämisessä, lääkehoidon turvallisuuden vahvistamisessa sekä hoitohenkilökunnan tukemisessa muuttuvassa toimintaympäristössä. Tutkimuksen tuloksista havaitsimme, että hoitajat kokevat jatkuvan näkyvyyden potilaaseen olevan keskeisessä asemassa hoitotilanteessa. Tämän lisäksi vastauksissa teknologian ja yhteyden toimivuus ovat merkittäviä tekijöitä etäyhteyden avulla toteutettavan lääkehoidon turvallisessa toteutumisessa. Vastaajat ehdottivat kehitysideoiksi muun muassa liikuteltavaa kameraa ja organisaation sisäisen kommunikaation kehitystä. Tue, 17 Feb 2026 11:23:34 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/911183 2026-02-17T11:23:34Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/911111 Aivoverenvuotopotilaan hoitotyö -kirjallinen ohje valvontaosaston hoitohenkilökunnalle Koskinen, Laura; Tikka, Minna Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia ajantasainen ja käytännönläheinen kirjallinen hoito-ohje M1-valvontaosaston hoitohenkilökunnalle aivoverenvuotopotilaan hoitotyöstä. Aivoverenvuotopotilaiden hoito edellyttää laaja-alaista ammatillista osaamista ja tarkkuutta sekä kykyä toimia nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Työn tavoitteena oli vahvistaa hoitajien osaamista ja potilasturvallisuutta sekä tarjota yhtenäinen, näyttöön perustuva toimintamalli aivoverenvuotopotilaan hoidon tueksi. Opinnäytetyö toteutettiin tuotekehityksenä yhteistyössä HUS akuutin M1-valvontaosaston kanssa. Opinnäytetyön teoreettinen osuus käsittelee aivojen anatomiaa ja fysiologiaa, aivoverenvuodon eri tyyppejä, patofysiologiaa sekä akuuttivaiheen hoitoa ja valvontaa. Tuotekehitysprosessin vaiheissa kuvattaan ideointi, suunnittelu ja toteutus. Tuloksena syntyi tiivis, käytännönläheinen ja helposti sovellettava hoito-ohje, joka tukee hoitohenkilökuntaa potilaan hoidossa ja auttaa uusien hoitajien perehdytyksessä. Hoito-ohje tullaan liittämään osaksi osaston perehdytysmateriaalia ja julkaisemaan HUS ohjepankissa. Työ edistää näyttöön perustuvan hoitotyön toteutumista, hoitokäytäntöjen yhdenmukaistamista ja potilasturvallisuuden kehittämistä M1-valvontaosastolla. Mon, 16 Feb 2026 10:59:26 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/911111 2026-02-16T10:59:26Z