https://www.theseus.fi:443/handle/10024/756435 Fri, 17 Apr 2026 16:35:17 GMT 2026-04-17T16:35:17Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914307 Hiilirajamekanismi (CBAM) Tullissa, CBAM-Lupamenettely ja luvanmyöntämisen perehdytysmateriaali Buck, Khira Euroopan unionin hiilirajamekanismi (Carbon Border Adjustment Mechanism, CBAM) on EU:n uusi sääntelyinstrumentti, jonka tavoitteena on estää hiilivuotoa ja tukea EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista. CBAM edellyttää, että tiettyjen hiili-intensiivisten tuotteiden tuonnissa EU:n ulkopuolelta ilmoitetaan ja raportoidaan tuotteen sisältämä hiilidioksidipäästömäärä. Järjestelmä on otettu käyttöön asteittain vuodesta 2023 lähtien, ja sen täysimittainen soveltaminen alkaa vuonna 2026. Kansallisen toimivaltaisen viranomaisen (NCA, National Competent Authority) tehtävänä on soveltaa CBAM:ia kansallisella tasolla erityisesti tuontiin liittyvien valvonta- ja lupamenettelyjen osalta. Uuden sääntelyn käyttöönotto edellyttää lupia myöntävältä henkilöstöltä ajantasaista osaamista sekä yhtenäisiä toimintakäytäntöjä luvanmyöntämisen perusteiden soveltamisessa. Koska CBAM on monimutkainen ja jatkuvasti kehittyvä kokonaisuus, tarvitaan selkeää ja käytännönläheistä perehdytysmateriaalia henkilöstön tueksi. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on laatia yleiskuvaus hiilirajamekanismin lupamenettelystä, joka kokoaa yhteen hiilirajamekanismin keskeiset säädökset, velvoitteet ja toimintaperiaatteet. Niin ikään opinnäytetyön tavoitteena on muodostaa CBAM-lupien kanssa tekemisissä olevalle henkilöstölle perehdytysmateriaali luvanmyöntämisen tueksi. Työn avulla pyritään tukemaan henkilöstön osaamista, yhdenmukaistamaan käytäntöjä ja vahvistamaan NCAn valmiuksia toimia CBAM:n toimeenpanossa. Wed, 15 Apr 2026 10:54:31 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914307 2026-04-15T10:54:31Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914059 Inhimillisten tekijöiden hallinnan osaaminen : Loviisan voimalaitoksen peruskoulutus kehityskohteena Sjöholm, Mari Turvallisuuskriittisillä toimialoilla inhimillisten tekijöiden hallinta on olennainen osa turvallisuuden varmistamista. Ydinvoimalaitoksilta edellytetään inhimillisten tekijöiden hallintaa, ja myös opinnäytetyön toimeksiantaja Loviisan voimalaitos korostaa sitä omissa odotuksissaan. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on Loviisan voimalaitoksen peruskoulutuksen sisältöjen kehittäminen siten, että ne tukevat inhimillisten tekijöiden hallinnan osaamista johdonmukaisesti ja kattavasti. Tietoperustan keskeisimmät käsitteet ovat turvallisuuskriittinen toimiala, turvallisuuskulttuuri sekä inhimillisten tekijöiden hallinta, joita tarkastellaan perehdytyksen ja peruskoulutuksen näkökulmasta. Turvallisuuskulttuuri muodostaa perustan organisaation arvoille, asenteille ja toimintatavoille, jotka ohjaavat turvallista työskentelyä. Inhimilliset tekijät ja niiden hallinta tarkoittavat työn, yksilön, teknologian ja organisaation välistä vuorovaikutusta sekä sen vaikutuksia turvallisuuteen. Loviisan voimalaitoksella inhimillisten tekijöiden hallinta on osa päivittäistä turvallisuustyötä. Perehdytys ja työnopastus ovat säädöksillä velvoitettuja, ja niillä on keskeinen rooli uuden työntekijän osaamisen ja turvallisen työskentelyn varmistamisessa. Loviisan voimalaitoksella peruskoulutus on olennainen osa perehdytysprosessia ja tukee inhimillisten tekijöiden hallinnan osaamisen kehittymistä. Työssä hyödynnettiin dokumenttianalyysiä peruskoulutukseen liittyvien materiaalien, koulutussisältöjen ja koulutuspalautteiden tarkasteluun. Menetelmien avulla muodostettiin kokonaiskuva nykytilasta sekä ideoitiin kehitysehdotuksia. Analyysissä tunnistettiin kehittämistarpeita peruskoulutuksen rakenteessa ja koulutussisällöissä, osaamisvaatimusten yhtenäisyydessä ja kohdentamisessa sekä palautekäytännöissä. Havaintojen perusteella määriteltiin kehittämisehdotukset ja koottiin konkreettiset toteutettavat toimenpiteet kokonaisuuden selkeyttämiseksi ja kehittämisen kohdentamiseksi.; In safety-critical industries, the management of human factors is an essential part of ensuring safe operations. Nuclear power plants are required to manage human factors, and the commissioning organisation, the Loviisa nuclear power plant, also emphasises this in its internal expectations. The purpose of this thesis was to develop the content of the Loviisa plant’s basic training programme so that it supports competence in human factors management in a consistent and comprehensive manner. The theoretical framework focuses on key concepts relevant to a safety-critical environment, including safety culture and human factors management, examined from the perspective of induction and basic training. Safety culture provides the foundation for organisational values, attitudes and practices that shape safe working. Human factors and their management describe the interaction between work, individuals, technology and the organisation, and how this interaction affects safety. At the Loviisa plant, human factors management forms part of everyday safety work. Induction and job instruction are legally required and play a central role in ensuring a new employee’s competence and safe working. The basic training programme is an integral part of the induction process at the Loviisa plant and supports the development of human factors management competence. The study used document analysis to review training materials, course content and training feedback related to basic training. The methods were used to form an overall picture of the current state and to generate development proposals. The analysis identified development needs in the structure and content of basic training, in the consistency and role-specific alignment of competence requirements, and in feedback practices. Based on these findings, development proposals were defined and practical implementable measures were compiled to clarify the overall training structure and to better target development work. Mon, 13 Apr 2026 08:01:18 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/914059 2026-04-13T08:01:18Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913913 Perehdyttämisopas erityistä tukea tarvitseville työntekijöille Korkeakangas, Henna; Kutilainen, Hanna; Pärssinen, Mialeena Tässä opinnäytetyössä kehitettiin saavutettava ja käyttäjäystävällinen perehdyttämisopas erityistä tukea tarvitseville työntekijöille. Työ toteutettiin yhteistyössä Pertin Valinnan kanssa, joka on yhteiskunnallinen yritys ja outsider-taiteen välitystoimisto. Organisaation toiminta perustuu erityisryhmien työllistämiseen ja kulttuuriseen toimintaan, mikä asettaa perehdyttämiselle erityisiä vaatimuksia. Kehittämistyön tarve nousi organisaation arjesta, jossa havaittiin puutteita yhtenäisissä ja saavutettavissa perehdyttämiskäytännöissä. Työn tavoitteena oli tukea erityistä tukea tarvitsevien työntekijöiden sujuvaa perehtymistä työyhteisöön ja vahvistaa heidän osallisuuttaan. Työn tietoperustassa tarkasteltiin perehdyttämistä osana työelämää sekä erityistä tukea tarvitsevien työntekijöiden perehdyttämisen erityispiirteitä. Perehdytys edistää työhyvinvointia, sitoutumista ja työn turvallisuutta. Erityistä tukea tarvitsevien työntekijöiden perehdytys edellyttää yksilöllistä, selkeästi jäsenneltyä ja joustavaa toteutusta. Lisäksi käsiteltiin saavutettavuutta, joka tarkoittaa fyysisten, tiedollisten, digitaalisten ja sosiaalisten esteiden poistamista. Työssä tarkasteltiin myös perehdyttämistä ohjaavaa keskeistä lainsäädäntöä. Kehittämistyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä ja lähestymistapana käytettiin palvelumuotoilua. Aineistoa kerättiin laadullisin menetelmin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Perehdyttämisen nykytilaa kuvattiin palvelupolun avulla ja kehittämisratkaisuja tuotettiin työpajatyöskentelyssä. Prosessi eteni palvelumuotoilun tuplatimanttimallia soveltaen käytännön toteutukseen. Kehittämistyön tuloksena syntyi saavutettava, selkokielinen ja visuaalisesti jäsennelty perehdyttämisopas tuotteineen. Opas, huoneentaulu ja perehdyttämiskortit tukevat erityistä tukea tarvitsevien työntekijöiden oppimista ja osallisuutta sekä tarjoavat tilaajaorganisaatiolle konkreettisen ja helposti muokattavan perehdytysvälineen. Kehittämistyö tuotti lisäksi tietoa palvelumuotoilun soveltamisesta erityistä tukea tarvitsevien työntekijöiden perehdyttämisessä ja tuloksia voidaan hyödyntää myös muissa vastaavissa organisaatioissa.; This thesis developed an accessible and user-friendly onboarding guide for employees requiring special support in collaboration with Pertin Valinta, a social enterprise and outsider art agency. The need arose from gaps in consistent and accessible onboarding practices. The aim was to support smooth integration into the work community and strengthen employees’ inclusion. The project was carried out as research-based development using a service design approach and qualitative interviews. The result was a plain-language, visually structured onboarding guide, along with a poster and onboarding cards. These materials support learning and participation while providing the organization with a practical and adaptable onboarding tool. The outcomes can also be applied to similar organizations. Fri, 10 Apr 2026 04:06:45 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913913 2026-04-10T04:06:45Z https://www.theseus.fi:443/handle/10024/912560 Asiakaspalautelomakkeiden laatiminen Päiväkummun lastenkodille Ruotsalainen, Jenna Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli Päiväkummun lastenkodin asiakaspalautteen keräämisen kehittäminen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia Päiväkummun lastenkodille paremmat asiakaspalautelomakkeet ja tehdä niistä sähköiset. Asiakaspalautteen avulla Päiväkummun lastenkoti pystyy tarkastelemaan, arvioimaan ja kehittämään toimintaansa sekä tekemään työstään läpinäkyvämpää ja tukemaan sijoitettujen lasten osallisuutta sijoituksen aikana. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee lastensuojelun tarkoitusta, lastensuojelun sijaishuoltoa ja sen muotoja, lastensuojelun laatua, romanikulttuuriin erikoistunutta lastensuojelua, sijaishuollon laatukriteereitä, lapsen osallisuutta ja asiakaspalautteen keräämisen merkitystä käsittelevää kirjallisuutta. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä. Opinnäytetyössä käytettiin menetelmänä suoraviivaista kehittämisprosessia. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Aineiston analysoinnin pohjalta luotiin lopulliset asiakaspalautelomakkeet. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kaksi asiakaspalautelomaketta. Sijoitettujen lasten asiakaspalautelomakkeen kehyksenä huomioitiin Sosiaali- ja terveysministeriön Lastensuojelun laatusuositus. Asiakaspalautelomakkeet jäävät Päiväkummun lastenkodin käyttöön ja ne julkaistaan Päiväkummun lastenkodin verkkosivuilla verkkokyselyinä. Tue, 17 Mar 2026 08:47:00 GMT https://www.theseus.fi:443/handle/10024/912560 2026-03-17T08:47:00Z