Aktiivisten liiketestien kyky provosoida Thoracic outlet -syndrooman oireita
Lahdenvesi, Marjaana; Seppä, Anu (2015)
Lahdenvesi, Marjaana
Seppä, Anu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112417459
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112417459
Tiivistelmä
Thoracic outlet -syndrooma (TOS) eli rintakehän yläaukeaman pinneoireyhtymä on yleisluontoinen määritelmä yläraajan oireille, jotka johtuvat ensimmäisen kylkiluun yläpuolisen ja solisluun takana olevan alueen rakenteiden aiheuttamasta puristuksesta tai pinteestä hermopunokselle ja verisuonille. Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella kahdeksan erilaisen
niskan ja olkanivelen sekä yläaukeaman aktiivisten liiketestien kykyä löytää thoracic outlet -syndrooman oireita henkilöiltä, jotka liikkuvat vähintään viisi tuntia ja enintään tunnin viikossa hyötyliikunnan lisäksi.
Aktiivisiin liiketesteihin kuuluivat olkanivelen aktiivinen fleksio ja ekstensio, kaularangan aktiivinen fleksio, ekstensio, rotaatio ja lateraalifleksio sekä yläaukeaman kallistuskulman mittaaminen ja olkanivelen yhdistetty 90 asteen abduktio ja ulkorotaatiotesti. Tarkoituksena oli selvittää mikä tai mitkä näistä aktiivisista liiketesteistä löytävät thoracic outlet -syndrooman luotettavimmin. Lopuksi tuloksista tarkasteltiin kohderyhmien välisiä eroja TOS:n esiintymisessä ja oireiden provosoitumisherkkyydessä.
Tutkimukseen osallistui 20 iältään 20–40-vuotiasta naishenkilöä, joista 11 henkilöä kuului vähintään viisi tuntia ja yhdeksän henkilöä enintään tunnin viikossa hyötyliikunnan lisäksi liikkuvien ryhmään. Tutkittavien henkilöiden kaikkien kahdeksan testin aikaiset tuntemukset merkittiin testikohtaiseen oirekarttaan kutakin oiretyyppiä vastaavalla merkintätavalla. Tutkittavista kahdeksalla diagnosoitiin koulutuslääkärin toimesta thoracic outlet -syndrooma.
Luotettavimmin thoracic outlet -syndrooman molemmin puoleisia oireita provosoi kaularangan aktiivinen ekstensio. Aktiiviset liiketestit provosoivat herkemmin oireita henkilöillä, joilla todettiin thoracic outlet -syndrooma. Vähemmän liikkuvilla ilmeni paljon oireita niskan alueella, kun taas paljon liikkuvilla oireet korostuivat käsien alueella. Fysioterapiaopiskelijat ja fysioterapeutit voivat saada lisäarvoa jo käytössä olevista aktiiviliikkeistä thoracic outlet -syndrooman oireiden provosoimiseen.
niskan ja olkanivelen sekä yläaukeaman aktiivisten liiketestien kykyä löytää thoracic outlet -syndrooman oireita henkilöiltä, jotka liikkuvat vähintään viisi tuntia ja enintään tunnin viikossa hyötyliikunnan lisäksi.
Aktiivisiin liiketesteihin kuuluivat olkanivelen aktiivinen fleksio ja ekstensio, kaularangan aktiivinen fleksio, ekstensio, rotaatio ja lateraalifleksio sekä yläaukeaman kallistuskulman mittaaminen ja olkanivelen yhdistetty 90 asteen abduktio ja ulkorotaatiotesti. Tarkoituksena oli selvittää mikä tai mitkä näistä aktiivisista liiketesteistä löytävät thoracic outlet -syndrooman luotettavimmin. Lopuksi tuloksista tarkasteltiin kohderyhmien välisiä eroja TOS:n esiintymisessä ja oireiden provosoitumisherkkyydessä.
Tutkimukseen osallistui 20 iältään 20–40-vuotiasta naishenkilöä, joista 11 henkilöä kuului vähintään viisi tuntia ja yhdeksän henkilöä enintään tunnin viikossa hyötyliikunnan lisäksi liikkuvien ryhmään. Tutkittavien henkilöiden kaikkien kahdeksan testin aikaiset tuntemukset merkittiin testikohtaiseen oirekarttaan kutakin oiretyyppiä vastaavalla merkintätavalla. Tutkittavista kahdeksalla diagnosoitiin koulutuslääkärin toimesta thoracic outlet -syndrooma.
Luotettavimmin thoracic outlet -syndrooman molemmin puoleisia oireita provosoi kaularangan aktiivinen ekstensio. Aktiiviset liiketestit provosoivat herkemmin oireita henkilöillä, joilla todettiin thoracic outlet -syndrooma. Vähemmän liikkuvilla ilmeni paljon oireita niskan alueella, kun taas paljon liikkuvilla oireet korostuivat käsien alueella. Fysioterapiaopiskelijat ja fysioterapeutit voivat saada lisäarvoa jo käytössä olevista aktiiviliikkeistä thoracic outlet -syndrooman oireiden provosoimiseen.