MUISTISAIRAAN SAATTOHOITO PITKÄAIKAISHOIDOSSA : opas hoitohenkilökunnalle hoitosuunnitelman laatimisen avuksi

Abstract

Björn, Katri & Rautio, Mira. Muistisairaan saattohoito pitkäaikaishoidossa – Opas hoitohenkilökunnalle hoitosuunnitelman laatimisen avuksi. Helsinki, syksy 2015, 48 sivua, 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma,sairaanhoitaja (AMK), terveydenhoitaja (AMK. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opas hoitohenkilökunnalle kuolevanmuistisairaan saattohoitovaiheen tunnistamisen helpottamiseksi ja hoitosuunnitelman laatimisen työkaluksi. Opas tulee käyttöön Hoiva Oy:n pitkäaikaisosastolla. Opinnäytetyön pohjalta tullaan myös laatimaan artikkeli hoitoalan julkaisuun osana terveydenhoitajan tutkintoon kuuluvaa kehittämistehtävää. Oppaan laatimisen metodina käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Haut tehtiin syksyllä 2014 PubMed-, Proquest-, Medic- ja Ebsco -hakukoneilla. Aineisto koostuikolmesta englanninkielisestä katsauksesta, yhdestä suomenkielisestä katsauksesta sekä Käypä hoito -suosituksesta. Kirjallisuushaut rajattiin vuonna 2009 tai sen jälkeen julkaistuun aineistoon. Kirjallisuuskatsauksen mukaan muistisairaan saattohoidossa on tärkeää tunnistaa saattohoitovaiheen alkaminen. Tämän jälkeen tulee laatia hoitosuunnitelma yhdessä lääkärin, omaisten ja hoitotiimin kanssa. Mikäli hoitotahto on tiedossa, sitä noudatetaan. Hoitosuunnitelmassa tulee huomioida ihmisen psyykkiset, fyysiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet. Myös muistisairaan kivun tunnistaminen ja kivunhoito on tärkeää hyvän loppuelämän turvaamiseksi. Omaisten osallistaminen saattohoitopäätöksen tekemiseen on tärkeää, sillä niille muistisairaille, joiden läheiset ovat tietoisia kuoleman läheisyydestä tehdään vähemmän rasittavia kokeita ja hoitotoimenpiteitä. Vuonna 2012 eteneviin muistisairauksiin kuoli Suomessa 7 056 henkilöä. Tämä on enemmän kuin joissain maaseutukunnissa on asukkaita. Eliniänodotteen kasvaessa saattohoitoa tarvitsevien muistisairaiden määrä kasvaa yhä edelleen. Muistisairaiden saattohoidon kehittäminen ja henkilökunnan ammattitaidon lisääminen on tärkeää, jotta jopa niille, jotka eivät omasta puolestaan pysty puhumaan, turvattaisiin mahdollisuus hyvään loppuelämään.

Asiasanat: saattohoito, muistisairaudet, hoitotyö, dementia

Björn, Katri & Rautio, Mira. End of Life Care for People with Late Stage Memory Loss Disease – A Guide for the Nursing Staff in a Care Home. 48 p. 4 appendices. Language: Finnish. Autumn 2015. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Option in Health Care. Degree: Public Health Nurse, Registered Nurse. The aim of this thesis was to create a guide for the nursing staff working with people with late stage memory loss diseases to help them with advance care planning in nursing homes. The subject is based on work-related need. The guide will be used in one of the nursing homes of Hoiva Oy in Helsinki, Finland. The research method of this study was a descriptive literature review. Searches were done in autumn 2014. They were limited to research published after 2009, and sought using databases PubMed, ProQuest, Medic and Ebsco. Five viable research articles were chosen for the descriptive literature review, two of which are Finnish, one is from the US, one from the UK, and one is Australasian. The literature shows that in palliative care for people with late stage memory loss disease, it is important to recognize the symptoms and signs of end of life. After that an advance care plan should be made together with the doctor, nursing staff and the family members. If there is a living will, it should be abided by. A care plan should include physical, social and emotional needs, as well as recognizing pain, and the means to adequate pain relief. Taking the family members as a part of the decision making along with the nursing staff, reduces for example invasive treatments, and unnecessary acute admissions to hospital wards. The topic of this thesis is current. Within the past 20 years the number of people dying of memory loss diseases has tripled in Finland. Educating nursing staff is vital to ensure the access to quality end of life care even for those who cannot speak for themselves.

Keywords: dementia, memory loss disease, palliative care, end of life care, hospice care