Katsaus kotihoidon kriisiin : helsinkiläinen näkökulma
Laakkonen, Liisa (2015)
Laakkonen, Liisa
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112217105
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112217105
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Laakkonen, Liisa. Katsaus kotihoidon kriisiin. Helsinkiläinen näkökulma. Diak Helsinki, syksy 2015, 48 s., 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK).
Opinnäytetyö on integroiva kirjallisuuskatsaus suomalaiseen kotihoitoon 2005–2015. Materiaalina on käytetty tieteellisiä, vertaisarvioituja alkuperäisjulkaisuja Cinahl-, Medline- ja Arto-tietokannoista sekä tutkimuslaitosten ja ammattiliittojen julkaisemia raportteja. Työssä on analysoitu 16 tutkimusjulkaisua lähestyen aihetta sekä asiakkaan, työntetekijän että tuottajan näkökulmasta. Data on analysoitu deduktiivisesti toisaalta hoitotyön etiikan ja toisaalta terveyspolitiikan lähtökohdista.
Katsauksessa käsiteltyjen hoitotieteen tutkimusten mukaan suomalainen kotihoito toimii hyvin. Asiakkaat ovat valtaosin tyytyväisiä hoitoonsa ja kokevat yleisesti hoitosuhteen luottamuksellisena ja läheisenä. Koetut ongelmat ovat samoja kuin mitä vuosia on esitetty: hoitajien kiirettä ja vaihtuvuutta, tehotonta terveydenedistämistä ja vajaita hoitosuunnitelmia.
Opinnäytetyö tuotti kaksi selkeää tulosta: Hoitotieteen tutkimuksissa kotihoito henkilöityi hoitajiin, jotka olivat sekä kiitosten että kritiikin polttopisteessä. Tuottajan asettamia toiminnan edellytyksiä tai kotihoidon muiden ammattilaisten rooleja ei juuri mainittu. Toinen selkeä tulos oli ristiriita akateemisen tutkimuksen kuvaaman sujuvasti toimivan kotihoidon ja mediassa esillä olleen kriisiytyneen tilanteen kesken. Yksi mahdollinen selitys on se, etteivät julkaisuissa tutkitut kotihoitoalueet olleet suurissa kaupungeissa. Kotihoidon työntekijöiden vaikeudet tulivat selkeästi esille Työterveyslaitoksen ja ammattiyhdistys Superin raporteissa.
Katsauksessa kävi ilmi, että kotihoidon käytännöt vaihtelevat kunnittain paljon. Valtakunnallisilla ohjeilla voisi monia asiakkaiden ja hoitajien kokemia ongelmia helpottaa. Asiakkaille tärkeintä laatutekijää, jatkuvaa hoitosuhdetta, pitäisi erityisesti tukea. Katsauksessa oli mukana myös interventiotutkimuksia, joissa kotihoidon kokonaisvaltainen kehittäminen paransi työn laatua ja taloudellista kannattavuutta.
Asiasanat: kotihoito, vanhuspalvelut, laatu, asiakastyytyväisyys, työtyytyväisyys, Suomi
Laakkonen, Liisa. Katsaus kotihoidon kriisiin. Helsinkiläinen näkökulma. Diak Helsinki, syksy 2015, 48 s., 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK).
Opinnäytetyö on integroiva kirjallisuuskatsaus suomalaiseen kotihoitoon 2005–2015. Materiaalina on käytetty tieteellisiä, vertaisarvioituja alkuperäisjulkaisuja Cinahl-, Medline- ja Arto-tietokannoista sekä tutkimuslaitosten ja ammattiliittojen julkaisemia raportteja. Työssä on analysoitu 16 tutkimusjulkaisua lähestyen aihetta sekä asiakkaan, työntetekijän että tuottajan näkökulmasta. Data on analysoitu deduktiivisesti toisaalta hoitotyön etiikan ja toisaalta terveyspolitiikan lähtökohdista.
Katsauksessa käsiteltyjen hoitotieteen tutkimusten mukaan suomalainen kotihoito toimii hyvin. Asiakkaat ovat valtaosin tyytyväisiä hoitoonsa ja kokevat yleisesti hoitosuhteen luottamuksellisena ja läheisenä. Koetut ongelmat ovat samoja kuin mitä vuosia on esitetty: hoitajien kiirettä ja vaihtuvuutta, tehotonta terveydenedistämistä ja vajaita hoitosuunnitelmia.
Opinnäytetyö tuotti kaksi selkeää tulosta: Hoitotieteen tutkimuksissa kotihoito henkilöityi hoitajiin, jotka olivat sekä kiitosten että kritiikin polttopisteessä. Tuottajan asettamia toiminnan edellytyksiä tai kotihoidon muiden ammattilaisten rooleja ei juuri mainittu. Toinen selkeä tulos oli ristiriita akateemisen tutkimuksen kuvaaman sujuvasti toimivan kotihoidon ja mediassa esillä olleen kriisiytyneen tilanteen kesken. Yksi mahdollinen selitys on se, etteivät julkaisuissa tutkitut kotihoitoalueet olleet suurissa kaupungeissa. Kotihoidon työntekijöiden vaikeudet tulivat selkeästi esille Työterveyslaitoksen ja ammattiyhdistys Superin raporteissa.
Katsauksessa kävi ilmi, että kotihoidon käytännöt vaihtelevat kunnittain paljon. Valtakunnallisilla ohjeilla voisi monia asiakkaiden ja hoitajien kokemia ongelmia helpottaa. Asiakkaille tärkeintä laatutekijää, jatkuvaa hoitosuhdetta, pitäisi erityisesti tukea. Katsauksessa oli mukana myös interventiotutkimuksia, joissa kotihoidon kokonaisvaltainen kehittäminen paransi työn laatua ja taloudellista kannattavuutta.
Asiasanat: kotihoito, vanhuspalvelut, laatu, asiakastyytyväisyys, työtyytyväisyys, Suomi