Perhetyötä etsimässä : kasvattajien ja johtajien kokemuksia perhetyöstä Keravan varhaiskasvatuksessa

Abstract

Varhaiskasvatuksen perhetyö on nykypäivänä yhä laajeneva työmuoto, joka useimmiten ennalta ehkäisevänä palveluna limittyy sekä perhetyön että varhaiskasvatuksen kenttään. Vielä ei kuitenkaan ole yksiselitteistä mitä perhetyö varhaiskasvatuksessa kaiken kaikkiaan on ja miten sitä toteutetaan. Näissä kunnissa, joissa työmuoto jo auki kirjoitettuna löytyy, on hyvinkin erilaisia ratkaisumalleja siihen, mitä se todellisessa arjessa on. Keravan varhaiskasvatuksessa on oma mallinsa toteuttaa työmuotoa. Työtä haluttiin arvioida ja sitä kautta myös kehittää, ja ajankohtainen tutkimustieto oli tarpeen.

Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Osoitin sähköisen lomakehaastattelun Keravan varhaiskasvatuksen kasvattajille. Ensimmäisen lomakehaastattelun aineiston perusteella muodostin toisen lomakehaastattelun, jonka osoitin viidelle Keravan varhaiskasvatuksen johtajalle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä kasvattajien kokemuksia perhetyöstä varhaiskasvatuksessa, sekä syventää näkemystä johtajuuden näkökulmalla.

Opinnäytetyöni lähestyy perhetyötä varhaiskasvatuksessa fenomenologis-hermeneuttisen tutkimuksen perusperiaatteita kunnioittaen. Kasvattajien ja johtajien kokemukset perhetyöstä ovat ensisijalla. Aineistoanalyysi, jota käytin oli Perttulan kehittelemä hermeneuttinen analyysitapa, joka eteni kaksi vaiheisena. Molempiin vaiheisiin kuului seitsemän alavaihetta. Aineistoanalyysissä edettiin yksilön kokemusten muodostamista sisältöalueista yleiseen merkitysverkostoon, ja lopuksi yleiseen kuvaukseen tutkittavasta ilmiöstä.

Perhetyötä Keravan varhaiskasvatuksessa toteuttavat perhetyöntekijä, kasvattajat ja muu henkilökunta. Lisäksi muita toimijoita mainitaan, esim. seurakunta. Työtä tehdään yhteistyössä, mutta myös yksilöinä itsenäisesti. Perhetyö on ohjaamista ja konsultointia, keskustelua, kohtaamista ja monia muita sisällöllisiä asioita. Kasvatuskumppanuus on kasvattajien kokemuksista nouseva perustyönmuoto. Merkittävin kehittämisen kohta on tietoisuuden lisääminen, sekä kasvattajien ammatillisen vastuun korostaminen.

Family work in early childhood education today is an increasingly expanding form of work, which is often interlaced as a preventive service in both the fields of early childhood education and family work. It is not yet clear what family work in early childhood education on the whole is and how it is implemented. In the municipalities where the form of work already exists, there are very different approaches to what it is in everyday life. Kerava’s early childhood education has its own model to do the work. There was a need to evaluate it, and thereby also to develop family work in Kerava. That is why current research information was necessary.

This thesis is a qualitative study. I addressed the electronic form of the interview to early childhood educators in Kerava. Based on the material from the first interview, I made a second interview which I gave to five day care center directors in Kerava. The purpose of this study was to collect educators’ experiences of family work in early childhood education, as well as to deepen the vision from the perspective of leadership.

The thesis approaches family work in early childhood education according to the fundamental principles of phenomenological-hermeneutical research. Educators’ and leaders’ experiences of family work are top priority. The analysis of the material that I used was the hermeneutical method of analysis developed by Perttula. It proceeds in two stages. Both phases consist of seven subphases. The data analysis progressed from an individual's experiences to a common meaning network and finally to a general description of the phenomenon.

Family work in early childhood education in Kerava is implemented by a family worker, educators and other staff. Other implementers are also mentioned, for example the parish. The work is performed in co-operation, but also independently as individuals. Family work is guidance and consulting, discussions, appointments and many other issues. Educational partnership is a basic form of family work rising from the educators’ experiences. The most important development area is raising awareness as well as highlighting the professional responsibility of educators.